Julkinen tila: Leena Sorsan uusin

Julkisen vallan neutraliteettiperiaate kuuluu yhdenvertaisuuteen. Sen ovat oikeusoppineet ja oikeudenvalvojat todenneet.

Tori on julkista tilaa, mutta valtion tai kunnan viranomaisen toiminta on julkisen vallan toimintaa eikä mitään vapaata tilaa yhden uskonnon yhden kirkon jumalanpalvelustilaisuuksille ja muulle uskonnonharjoitukselle.

Minua häiritsi eniten jako inklusiiviseen ja eksklusiiviseen neutraliteettiin. Eksklusiivisesta hän kirjoittaa näin
" Eksklusiivisen neutraliteettitulkinnan mukaan ristit luokkahuoneiden seinillä
ja burkhat kadulla tekevät julkisesta tilasta puolueellisen. Siksi valat, julkiset tilat
ja tapahtumat tulisi rakentaa uskonnollisesti ja kulttuurisesti ”tyhjiksi”. "

Inklusiivisella neutraliteetilla hän tarkoittaa uskontojen tukemista myös taloudellisesti niiden jäsenmäärien suhteessa tai vähemmistöuskontoja suosien.

Ihan kuin burkhan käyttö kadulla olisi verrattavissa ristiin luokkahuoneen seinällä ja tällaiselle tulkinnalle neutraliteetista ainoa vaihtoehto olisi uskontojen aktiivinen tukeminen.

Melko erikoinen perustelu uskontojen pääsylle julkiseen tilaan:

"Miten siis tulisi suhtautua voimassa oleviin tai uskonnollisten yhteisöjen uusiin toivomuksiin uskonnollisen opin ja tapakulttuurin mahdollisuuksista elää ja vaikuttaa yhteiskunnallisen lain rinnalla silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa joidenkin muiden perusoikeuksien kanssa?

Ensisijaista on, ettei uskonnollisia yhteisöjä siirretä pois julkisesta tilasta pelkästään
yksityiseen tilaan. Uskonnollinen ja kulttuurinen moninaisuus tuo uusia tapoja ja perinteitä yhteiskunnallisen elämän keskelle ja osaksi julkista tilaa. Mitä enemmän uskonnollisten yhteisöjen toiminnassa sallitaan julkista näkyvyyttä ja toivotaan ja tuetaan avoimuutta, sitä helpompaa on myös tukea yksilönoikeuksien toteutumista ja vahvistaa dialogia uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan kesken." (s. 85-86)

Tuo voi sopiakin joihjinkin yhteyksiin, mutta ei perustele sitä, että valtio tai kunta ottaa hoitaakseen jumalanpalvelluksen järkkäämisen ja tyrkyttämisen..

"Uskonnollisuuteen kuuluu olennaisesti julkinen rooli, sillä uskontoa harjoitetaan useimmiten yhdessä (forum externum). "

Melko erikoinen perustelu "julkiselle roolille". Tuosta on nimittäin unohtunut sosiaalinen, yhteisöllinen. Kolmijako kuvaa tilannetta paremmin:
Yksityinen - sosiaalinen/yhteisöllinen - julkinen/valtiollinen.

"Uskontojen yhteiskunnallinen aktiivisuus ja julkisen tilan vapaus uskonnolliselle toiminnalle ovat olleet luontevia luterilaisuudessa. Tämä linjaus nousee suoraan Lutherin muovaamasta regimenttiopista."

Hyvin sanottu! Ei nouse uskonnonvapaudesta eikä yhdenvertaisuudesta.

Sorsalla "julkinen tila" on kuin märkä saippuapala (s. 26-27):

"1960-luvun kirkkoon kohdistuneessa kritiikissä ilmeni sellaista uskontoneutraliteetin tulkintaa, jossa pyrittiin uskonnonvapauden nimissä heikentämään uskonnon näkyvyyttä yhteiskunnassa
ja siirtämään uskontoa julkisesta tilasta enemmän yksityisen elämän piiriin. Erityisesti vapaa-ajattelijaliike toimi aktiivisesti kirkkoon kohdistuneen kritiikin äänitorvena."
...
"Ateistisessa ajattelutavassa korostuneet pyrkimykset heikentää kirkon asemaa ja toimintaedellytyksiä sekä kaventaa sen vaikutusvaltaa Käytännöllinen neutraliteetti suomalaisena toimintatapana uhkasivat sekä kirkon identiteettiin kuulunutta yhteiskunnassa näkyvää ja vaikuttavaa toimintaa että uskonnonvapautta ylipäätään."

Mitä on "julkinen näkyminen"?

"Negatiivista uskonnonvapautta korostava uskontoneutraaliuden tulkintatapa puolestaan
tahtoo edistää yhdenvertaisuutta vähentämällä uskontojen julkista näkymistä ja vaikutusvaltaa yhteiskunnassa."

Entä mikä on tekopyhyyden huippu seuraavassa?

"Piispa Seppo Häkkinen ja teoreettisen filosofian dosentti, tutkija Heikki J. Koskinen ottivat kesällä 2015 kantaa erityisesti yhteiskunnallisissa lainsäädäntöhankkeissa ilmenneeseen neutraliteettitulkintaan. Niin sanotulla katsomuksellisella neutraliteetilla on 2010-luvulla perusteltu sitä, että uskonnon näkymistä esimerkiksi valanannossa ja puolustusvoimissa on poistettu. Tällaisessa Häkkisen ja Koskisen neutraliteetti-illuusioksi kuvaamassa ajattelussa
unohtuu, ettei katsomuksellisesti neutraalia maaperää ole olemassakaan. Käsitteellä
pyritään heidän mukaansa työntämään uskonnon vaikutus yhteiskunnassa marginaaliin, mikä estää aidon tasa-arvoisen vuoropuhelun uskontojen ja katsomusten kesken yhteiskunnassa."

"Kun Suomessa tehdään päätöksiä uskonnollisen tai katsomuksellisen neutraliteetin perusteella,
tulisi olla selvillä, millaista neutraliteetin tulkintatapaa maassa toteutetaan. "

Ja mikä on "julkisen tilan" tulkintatapa.

Kirkon propagandan kärkiaiheita tämä viime vuosina, ja jatkoa luvassa.

Ja yllättäen kriitikolle ei tämä aloitus kelvannut aiheesta keskusteluun. Voisihan hän tännekin kirjoittaa mitä ymmärtää julkisella tilalla vaikkapa muutamin kuvaavin esimerkein keskustelun pohjaksi.

Antivapari ei halua keskustella vaan syytellä asiattomasti.

Tähän pitäisi palata vielä perusteellisemmin. To-do-listalle.

"Julkisesta" tilasta:

Vaikuttaa siltä että Sorsa ja kumppanit, niputtamalla"julkisen tilan" käsitteen alle yhtenäisenä klönttinä sekä turut ja torit että esim. koulut, päiväkodit, armeijan, pyrkivät antamaan ja levittämään sellaista harhakuvaa, että vaparit olisivat estämässä uskonnon julkituomista myös turuilla ja toreilla, eivätkä ainoastaan uskonnon (tunnustuksellista) tuputtamista mm. kouluissa.

Eivät koulut ja torit ole keskenään ainakaan samanlaista julkista tilaa. Toreilla saa tuoda uskontoaan julki, sitä mainosta, mutta koulut ovat eri asia, siellä kaivataan neutraliteettia, koska koulun perustehtävä on ihan muuta kuin uskonnon (tunnustuksellinen, jota edelleen monissa kouluissa harrastetaan) tuputtaminen, eihän se kuulu edes opetussuunnitelmaan ja koulun tehtäviin.

Uskontojen ja muiden vakaumusten/ maailmankatsomusten esittely koulussa on ihan eri asia.

Tuskin voi olla kyse tahattomasta käsitteillä pelaamista vaan ihan tietoista ja tarkoitushakuista vääristelyä. Kukaan ei ole niin kiero, ei edes savolainen, kuin uskonsa perusteella saamiaan etuoikeuksia puolustava uskovainen - paitsi tietysti uskovainen savolainen.

Summa summarum

Kirkon edustajat Sorsat sun muut luovat sen perusteella, että vaparit vastustavat uskonnon tunnustuksellista tuputtamista, opettamista, uskonnon harjoittamista - esim. jumalanpalvelukset, aamuhartaudet - oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja armeijassa, sellaista harhakuvaa, että vaparit vastustaisivat kategorisesti uskonnon esillä olemista "julkisessa tilassa", tämä termi hyvin laajasti ymmärrettynä, kirkon määritelmän mukaan. Kirkko ei tietoisesti erittele julkista tilaa erilaisiin osiin, vaan, sille koulut, armeija, päiväkodit, ovat ihan samanlaista julkista tilaa kuin torit.

Tämän ihmiset helposti, ja hyvin ymmärrettävästi, ymmärtävät niin että vaparit vastustaisivat muka uskonnon julkituomista esim. toreilla. (Nehän tulevat heti mieleen kun puhutaan yleisesti julkisesta tilasta.) Eivät vastusta. Mutta kouluissa, armeijassa, päiväkodeissa tapahtuvaa uskonnon tuputtamista vastustavat.

Jos kirkon edustajat olisivat rehellisiä, he sanoisivat niin kuin asia on, että vaparit vastustavat uskonnon tuputtamista yhteiskunnan kustantamissa kouluissa, päiväkodeissa, armeijassa, ja uskonnollisten valojen liittämistä mallisen viran vastaanottoseremonioihin, sen sijaan että väittävät tätä uskontojen poistamiseksi, kieltämiseksi "julkisesta tilasta" ja niiden sallimiseksi vain yksityisissä tiloissa.

Keskustelu jatkuu Tampereella.

Kysymys "julkisen tilan" käsitteistä on tulevien vuosien havaintoesimerkki eroista ja yhtälisyyksistä.

Pidetään tämä julkista tilaa koskeva keskustelu vireiillä. Ja viritetään lisää.

"Katsomuksellisesti neutraalia tilaa ei ole olemassakaan" sanovat piispa ja tutkija.

Eikä kirkon mielestä pidä ollakaan vaikka se olisikin mahdollista. Tulee mieleeni sotilaallinen tyhjiö-käsite, joka ei voi olla koskaan pysyvä, vaan täyttyy aina jollakin. Ja siksi se on täytettävä omilla aseilla, jotta ei täyttyisi muiden aseilla.

Kirkko haluaa täyttää laajimmalla mahdollisella tavalla määritellyn ja ymmärretyn 'julkisen tilan' omalla uskonnollaan, jotta sinne ei muuta mahtuisi.

Ei ole esim. julkinen tila kouluissa neutraali, eikä tasa-arvoinen, vaan edelleenkin kohtuuttoman suuressa määrin uskonnolla, etenkin evl. uskonnolla, kyllästetty.

Tämä asia vielä "roikkuu ilmassa". Julkisuudessa keskusteluun. Haasto. MIksei myös keskustelutilaisuus. Helsinki.