Kuusestako ???

Nimetön

Olen myös päätymässä hirsitalon puolelle,ja kovasti puhuvat lamelli kuusi hirrestä.
Kertokaa onko kokemuksia tästä?

14

7826

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • teknikko

      Sisätiloissa kuusiseinä vuosien saatossa haalistuu (harmaantuu) kun mäntypinta taas hunajoituu (punertuu, rusehtuu).
      Kuusella ei ole säänkestävää sydänpuuta, mäntylamellissa kyseinen ominaisuus käytetään aina hyväksi asettamalla sydänhalkaistu pinta ulospäin.
      Hirsiaihioiksi käytettävissä puutavaralaaduissa kuusen osalta hyväksytään kuollut, ns. kuusen naulaoksa (voi irrota pois).
      Kuusen vääntymistaipumuksen (kierrekasvuisuus) vuoksi sitä käytetään hirsirakennuksissa vain lamellirakenteisena.
      Kuusilamelli on edullisempaa kuin mäntylamelli.
      Huom: On olemassa myös lamellihirsirakenne jossa uloimmat (näkyvät, sään kuormittamat) lamellit ovat mäntyä ja välilamellit kuusta.

      • veistäjä

        No jos oikein ruvetaan vääntämän niin kaikkista huonoin vaihtoehto on kyllä rakenus puuksi mänty piste


    • J&J

      Edustaja puolusteli kuusta pienemmillä oksilla.
      Itseä kanssa houkuttelee ja tuo hinta tosiaan on edullisempi.

    • Harjoittelija

      Taitaa olla Teknikonkin tiedot päivityksen tarpeessa.Kuusta ei olla perinteisesti käytetty hirsi rakentamiseen sen kiertymisen takia, (pyöröhirsissä) mutta lamelli hirsissä tätä ongelmaa ei ole.Värieroista kuusi pysyy pitempään vaaleana ja mänty tummuu helpommin.
      Kuusen solukkorakenne"sulkeutuu"kuivuessaan,ja se on pintapuusta sydänpuuhun samanlaista vastaten männyn sydänpuuta.Männyllä pintapuun solukkorakenne jää "avoimeksi" ja vain sydänpuu on sulkeutunut.Suora lainaus http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10571 puulajit

      • tietoa

        Harkkari pisti hommat kohilleen. Tuosta hänen mainitsemasta syystä kuusi ulkoverhous on myös taloon mäntyä paremmpi. Varsinkin kun verhous höylätää sydän puoli näkyväksi puoleksi ja että tavara on riittävän paksua ( n. 23 mm). Lähtöraaka -aineen tulee olla sydänpuuta. Hirsi ja ulkoverhous hommissa kannattaa suosia tiukka syistä pohjois suomen puuta. Jos olisin tekemässä hirsitaloa perinteisesti hirrestä niin itse suosisin mäntyä. Jos päätyisin tekemään sen kappale tavarasta ja verhous olisi hirren näköinen niin tekisin kuusesta.


      • Jussi P.
        tietoa kirjoitti:

        Harkkari pisti hommat kohilleen. Tuosta hänen mainitsemasta syystä kuusi ulkoverhous on myös taloon mäntyä paremmpi. Varsinkin kun verhous höylätää sydän puoli näkyväksi puoleksi ja että tavara on riittävän paksua ( n. 23 mm). Lähtöraaka -aineen tulee olla sydänpuuta. Hirsi ja ulkoverhous hommissa kannattaa suosia tiukka syistä pohjois suomen puuta. Jos olisin tekemässä hirsitaloa perinteisesti hirrestä niin itse suosisin mäntyä. Jos päätyisin tekemään sen kappale tavarasta ja verhous olisi hirren näköinen niin tekisin kuusesta.

        Kuusi on säänkestoltaan selvästi parempaa kuin männyn pintapuu. Männyn sydänpuuta parempaa rakennuspuuta ei ole olemassakaan, mutta nykyisestä rakennuspuusta saa sydänpuuta hakea suurennuslasin kanssa.

        Tuntui aika hupaisalta, kun etsiskelin vähän paikkapuuta kunnostettaviin ikkunoihini, joissa on jostain syystä parissa kohdassa puite vähän lahonnut, vaikka ikää ei ole kuin 200 vuotta.
        Kun kyselin tiukkasyisempää sydänpuuta, valisti myyjä, ettei sillä ole mitään merkitystä, maalit suojaavat kuulema puun.
        Muuten pokani ovat kuin tehtaalta juuri tulleet, toisaalta ne ovatkin tehty täysin oksattomasta männyn sydänpuusta, jossa vuosikasvut ovat n. 1mm.


      • teknikko

        Havupuiden vettä johtava solukko, johtuen rungon pikkipinta-alan kasvusta, ylittää aina kasvun myöhemmässä vaiheessa sen määrän, joka on tarpeen neulaston haihduttaman vesimäärän korvaamiseksi. Näinollen havupuut sulkevat sydemestä alkaen osan solukosta, tätä osuutta kutsutaan sydänpuuksi, nämä solut eivät siis enää hoida neulaston veden tarvetta.
        Mikäli kuusta tarkastellaan kasvitieteellisesti, on se miljoonia vuosia "esihistoriallisempi" kasvi kuin mänty. Kuusen johtosolun päissä on "venttiilit" (torus ja porus), jotka sulkeutuvat ja veden liike sydänpuussa lakkaa. Evoluution myöhemmässä vaiheessa kehittynyt mänty sen sijaan ei omaa näitä venttiileitä, vaan täyttää solun sydänpuun solun hartseilla ja terpeeniöljyillä vettä läpäisemättömäksi. Tälläinen sydänpuu on sään kestoltaan kyllästettyn verrattavissa. Kuusen sydänpuu sen sijaan ei ole tässä mielessä pintapuuta parempaa, eikä vastaa lahonkestoltaan missään muodossa männyn sydänpuuta!!
        Huomion arvoista on myös se, että saksalainen DIN -normisto asettaa sydänpuullisen männyn lahonkestoltaan samaan luokkaan lehtikuusen kanssa. Kuusi on taas heikoimmassa luokassa.


      • Harjoittelija
        teknikko kirjoitti:

        Havupuiden vettä johtava solukko, johtuen rungon pikkipinta-alan kasvusta, ylittää aina kasvun myöhemmässä vaiheessa sen määrän, joka on tarpeen neulaston haihduttaman vesimäärän korvaamiseksi. Näinollen havupuut sulkevat sydemestä alkaen osan solukosta, tätä osuutta kutsutaan sydänpuuksi, nämä solut eivät siis enää hoida neulaston veden tarvetta.
        Mikäli kuusta tarkastellaan kasvitieteellisesti, on se miljoonia vuosia "esihistoriallisempi" kasvi kuin mänty. Kuusen johtosolun päissä on "venttiilit" (torus ja porus), jotka sulkeutuvat ja veden liike sydänpuussa lakkaa. Evoluution myöhemmässä vaiheessa kehittynyt mänty sen sijaan ei omaa näitä venttiileitä, vaan täyttää solun sydänpuun solun hartseilla ja terpeeniöljyillä vettä läpäisemättömäksi. Tälläinen sydänpuu on sään kestoltaan kyllästettyn verrattavissa. Kuusen sydänpuu sen sijaan ei ole tässä mielessä pintapuuta parempaa, eikä vastaa lahonkestoltaan missään muodossa männyn sydänpuuta!!
        Huomion arvoista on myös se, että saksalainen DIN -normisto asettaa sydänpuullisen männyn lahonkestoltaan samaan luokkaan lehtikuusen kanssa. Kuusi on taas heikoimmassa luokassa.

        On se että kuusesta ei pysty tekemään kyllästettyä puuta koska se ei vedä kosteutta samanlailla kuin mänty,ainoastaan männyllä se voidaan tehdä.


      • tosiaan
        teknikko kirjoitti:

        Havupuiden vettä johtava solukko, johtuen rungon pikkipinta-alan kasvusta, ylittää aina kasvun myöhemmässä vaiheessa sen määrän, joka on tarpeen neulaston haihduttaman vesimäärän korvaamiseksi. Näinollen havupuut sulkevat sydemestä alkaen osan solukosta, tätä osuutta kutsutaan sydänpuuksi, nämä solut eivät siis enää hoida neulaston veden tarvetta.
        Mikäli kuusta tarkastellaan kasvitieteellisesti, on se miljoonia vuosia "esihistoriallisempi" kasvi kuin mänty. Kuusen johtosolun päissä on "venttiilit" (torus ja porus), jotka sulkeutuvat ja veden liike sydänpuussa lakkaa. Evoluution myöhemmässä vaiheessa kehittynyt mänty sen sijaan ei omaa näitä venttiileitä, vaan täyttää solun sydänpuun solun hartseilla ja terpeeniöljyillä vettä läpäisemättömäksi. Tälläinen sydänpuu on sään kestoltaan kyllästettyn verrattavissa. Kuusen sydänpuu sen sijaan ei ole tässä mielessä pintapuuta parempaa, eikä vastaa lahonkestoltaan missään muodossa männyn sydänpuuta!!
        Huomion arvoista on myös se, että saksalainen DIN -normisto asettaa sydänpuullisen männyn lahonkestoltaan samaan luokkaan lehtikuusen kanssa. Kuusi on taas heikoimmassa luokassa.

        Että tämäkin keskustelu meni tieteelliseksi löpinäksi,näitä kun tarpeeksi kuuntelee niin voisi luulla,että näillä kuusen ja männyn esihistoriallisilla eroilla olisi jotakin käytännön merkitystä.
        Asiaa tuntemattomat vois luulla kun lätkii sydänmäntyä seinään niin huolet on ohi.
        Todellisuudessa rakenteen kestävyys erot johtuu ihan muista tekijöistä kun vuosimiljoonaisesta puun evoluutio solurakenteesta.


      • janne
        tosiaan kirjoitti:

        Että tämäkin keskustelu meni tieteelliseksi löpinäksi,näitä kun tarpeeksi kuuntelee niin voisi luulla,että näillä kuusen ja männyn esihistoriallisilla eroilla olisi jotakin käytännön merkitystä.
        Asiaa tuntemattomat vois luulla kun lätkii sydänmäntyä seinään niin huolet on ohi.
        Todellisuudessa rakenteen kestävyys erot johtuu ihan muista tekijöistä kun vuosimiljoonaisesta puun evoluutio solurakenteesta.

        No mistä puun ominaisuudet sitten johtuvat ellei solurakenteesta?


      • vaan rakenteen
        janne kirjoitti:

        No mistä puun ominaisuudet sitten johtuvat ellei solurakenteesta?

        et ymmärtänyt,puun solurakenteella ei ole rakenteen kestävyyden tai toimivuuden kanssa juurikaan merkitystä.
        Mäntyä ja kuusta voidaan molempia käyttää rakentamisessa,käytännön ongelmat yleensä johtuu ihan muista tekijöistä kuin solurakenteista.


      • teknikko
        Harjoittelija kirjoitti:

        On se että kuusesta ei pysty tekemään kyllästettyä puuta koska se ei vedä kosteutta samanlailla kuin mänty,ainoastaan männyllä se voidaan tehdä.

        Mitä tekemistä vapaan veden (nesteen) virtaamisella solukossa on puun hygroskooppisten ominaisuuksien kanssa? Laitetaan kokeeksi pala kuivaa kuusta ja mäntyä höyrykaappiin ja mitä huomataan: Molempien tasapainokosteus kohoaa aivan samassa tahdissa. Kosteus etenee nimittäin soluseinissä. Solujen sisällä ei ole yhtään vettä puun kosteuden ollessa alle pskp:n joka on havupuilla noin 32%.
        Kyllästys (upotus, painekyllästys) tapahtuu vapaan nesteen avulla ja tällöin (kuivanutta) kuusta ei saada kyllästettyä, mutta eihan talon rakenteissa pitäisi lillia vettä - kuin korkeintaan putkirikon yhteydessä - näinollen hirren kosteus vaihtelee ilman kosteuden mukaan.
        Syksyn vaakasateella seinä kastuu toki myös räystään alta, mutta kun hirret on poikkeuksetta käsitelty jollain puunsuojalla, ei puun solukon vapaan veden johtamiskyky ole ratkaiseva tekijä, vaan se millä aineella ristinurkkien hirren päät ovat käsitelty.


    • Hirsitalomyyjä

      Jostain kumman syystä, itse siihen vaikuttamatta, kuusesta tehdään nykyään yhä enemmän lamellihirsitaloja. Menekki on nykyään puolet kuusta ja puolet mäntyä. Asiakkaat haluavat näin. Ykisttäistä syytä en tiedä, mutta useimpien mielestä kuusi on paremman näköinen, myös vuosienkin päästä. Ja männyn ja kuusen myynti/ostohinnalla ei ole enää mitään eroa.

    • Potkija

      Hmm... Jos potkaisen kaarnan irti kuusesta ja menen vuoden päästä katsomaan se on alkanut lahota ja jos potkaisen männyn kylkeen se harmaantuu (tervaantuu) ja jatkaa kasvuaan. Taitaapi olla evoluution mukanaan tuomaa kehitystä eikä mitään hokkus pokkus venttiilejä esihistorialliselta ajalta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      37
      4905
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      501
      1565
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      77
      1080
    4. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      359
      998
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      77
      923
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      53
      901
    7. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      59
      850
    8. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      804
    9. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      48
      758
    10. Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses
      Haapavesi
      58
      728
    Aihe