Mua pelottaa jutella voimistelusta vanhempien kanssa

mikä sua siinä pelottaa

Itsellä oli sama lapsena. Vanhemmille oli vaikea puhua. Mitään ei uskaltanut kokeilla koska vanhempani olivat todella kieltäviä ja vaikeita keskustella.

Joten en puhunut ja en tehnyt.

Nyt olen 25 vuotias neitsyt nainen, en pysty hoitamaan itseäni. Vaikea laittaa housut jalkaan. Suomessa kukaan ei uskalla katsoa vaikka laittaisinkin housut jalkaan. Kaikki tuntuu turhalta. En pysty kouluun menemään. Ei työpaikkaa. Syrjäynyt täysin. En pysty kokeilemaan uusia asioita, lähtemään pois paikkakunnaltani, ei ole kavereita ja viimeinen keskusteluni oli psykiatrisessa sairaalassa.

Älä. Ikinä. Tee samaa virhettä kuin minä. Välttelevyys EI OLE IKINÄ VAIHTOEHTO. Puhut vanhemmillesi nyt heti! Loppuun saakka käytte läpi sun voimistelun ja jos ne kieltää. Pyydät uudestaan. Ja Uudestaan. JA UUDESTAAN. Älä luovuta. Jos luovutat nyt, luovutat elämässä yleensä myös. Älä kysy neuvoa kuraattoreilta, älä kysy neuvoa herkiltä ihmisiltä. Joissain asioissa pitää vaan kasvattaa itsetunto ja rohkeus JA MENNÄ NIITÄ PÄIN. Puhut vanhemmilesi ja se on PISTE.

25 vuotiaanakaan peli ei ole pelattu.
Pikkuaskelin - liikuntaharrastus on ensimmäinen askel parempaan tulevaisuuteen.