En vastusta veneajokorttia, mutta sillä ei pystytä vaikuttamaan havaintovirheisiin. Onnettomuudet tuskin johtuvat siitä, ettei tunne sääntöjä koska sääntöjä tuntematonkin ymmärtää väistää tai pysäyttää ennen törmäystä.
Havainnon tekemiseen auttaa tutka. Se pitäisi määrätä pakolliseksi kaikkiin kajuutallisiin veneisiin ja veneisiin, joista ei ole ruorilta hyvää näkyvyyttä joka suuntaan kaikissa tilanteissa.
Tutkan käytön pitäisi myös olla pakollista kaikissa veneissä, joihin se on asennettu.
Samalla voisi määrätä pakolliseksi lähettävän AISin ja plotterin, jossa näkyy AIS-kohteet. Myös sen käytön pitäisi olla pakollista.
Tällä tavalla puututaan oikeaan ongelmaan eli virheellisiin tai puutteellisiin havaintoihin.
Tutkan käyttö pakolliseksi
Anonyymi
47
639
Vastaukset
- Anonyymi
Luuletko oikeasti, että tutka auttaa jotain tiheästi liikenneidyllä väylällä, jossa on vieressä paljon saaria, merimerkkejä jne. Näyttö on täynnä kaikuja, mutta ei ole varmuutta, että kaikista oleellisista saa kaiun.
Paljon tärkeämpää on laittaa pää ulos ja katsoa. Jos näkyvyys on huono, vauhti pois ja sitten voi katsoa tutkaa.- Anonyymi
Kyllä.
Tutkasta on nimenomaan apua silloin, kun on paljon liikennettä. Saarien kaiuista ei ole haittaakoska ne ovat maalla, johon veneellä ei yleensä mennä. Merimerkit antavat oman kaikunsa eikä siitäkään ole mitään haittaa, päinvastoin.
Tutkalla näkee kaikki ympärillä olevat asiat eikä pelkästään sitä, mikä on silmien edessä. Sillä näkee myös purjeen ja kajuutan toiselle puolelle.
Toki tutkan käyttö vaatii opettelua, mutta sillä oikeasti saadaan lisää tietoa ympäristöstä sen sijaan, että vain heristetään sormia ja sanotaan, että pitää olla varovainen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä.
Tutkasta on nimenomaan apua silloin, kun on paljon liikennettä. Saarien kaiuista ei ole haittaakoska ne ovat maalla, johon veneellä ei yleensä mennä. Merimerkit antavat oman kaikunsa eikä siitäkään ole mitään haittaa, päinvastoin.
Tutkalla näkee kaikki ympärillä olevat asiat eikä pelkästään sitä, mikä on silmien edessä. Sillä näkee myös purjeen ja kajuutan toiselle puolelle.
Toki tutkan käyttö vaatii opettelua, mutta sillä oikeasti saadaan lisää tietoa ympäristöstä sen sijaan, että vain heristetään sormia ja sanotaan, että pitää olla varovainen.Jos naama on nyt jo kiinni plotterissa niin että ei ulos ehdi katsoa . Tilanne menisi aivan hulluksi jos olisi viellä toinen näyttö. Tai samalla näytöllä lisää informaatiota.
Hyvän näkyvyyden vallitessa on optinen navigointi ensisijainen. Tähän auttaa kokemus ja omiin taitoihin sopiva nopeus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä.
Tutkasta on nimenomaan apua silloin, kun on paljon liikennettä. Saarien kaiuista ei ole haittaakoska ne ovat maalla, johon veneellä ei yleensä mennä. Merimerkit antavat oman kaikunsa eikä siitäkään ole mitään haittaa, päinvastoin.
Tutkalla näkee kaikki ympärillä olevat asiat eikä pelkästään sitä, mikä on silmien edessä. Sillä näkee myös purjeen ja kajuutan toiselle puolelle.
Toki tutkan käyttö vaatii opettelua, mutta sillä oikeasti saadaan lisää tietoa ympäristöstä sen sijaan, että vain heristetään sormia ja sanotaan, että pitää olla varovainen.Väität, että tutkalla näet kaiken oleellisen. Siis myös kanootit jne. Ja et saa turhaa tietoa vesilinnuista, aalloista jne?
En ole juuri uusimpia tutkia käyttänyt, mutta kokemukseni 10-vuotiaalla tutkalla ja 80/90-luvun taiteen rannikkotykistön merivalvonta/tulenjohtotutkista pistää vahvasti epäilemään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väität, että tutkalla näet kaiken oleellisen. Siis myös kanootit jne. Ja et saa turhaa tietoa vesilinnuista, aalloista jne?
En ole juuri uusimpia tutkia käyttänyt, mutta kokemukseni 10-vuotiaalla tutkalla ja 80/90-luvun taiteen rannikkotykistön merivalvonta/tulenjohtotutkista pistää vahvasti epäilemään.uudet tutkat on kehittyneet melkoisesti 10 vuodessa. Olen käyttänyt vene- ja laivaluokan tutkia 20 vuotta ja nykyaikainen venetutka on hyvä. Kyllä sillä näkee kaiken oleellisen (myös kanootit), jos sitä osaa käyttää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos naama on nyt jo kiinni plotterissa niin että ei ulos ehdi katsoa . Tilanne menisi aivan hulluksi jos olisi viellä toinen näyttö. Tai samalla näytöllä lisää informaatiota.
Hyvän näkyvyyden vallitessa on optinen navigointi ensisijainen. Tähän auttaa kokemus ja omiin taitoihin sopiva nopeus."Jos naama on nyt jo kiinni plotterissa niin että ei ulos ehdi katsoa . "
Olin kerran eräässä veneessä, jossa oli 4 hengen miehistö. Kolme miehistön jäsentä oliva ruorimies, perämies ja navigaattori ja kippari monitoroi heidän takana. Kaikkkien edessä jotain 24 tuumaiset näytöt. Navigaattorilla uusi loisto, perämiehellä tutka ja ruorimeiehllä perinteisempi plotterinäyttö tai kamera veneen taakse (kumman valitsee). Jossain vaiheessa kipparin ääni kuului takaa, että pitäisikö jonkun tähystää ihan perinteisilläkin menetelmillä eli katsoa ulos ikkunasta, kun kaikki tujottivat vain monitoreita.
Realismi iski, perinteistä navigointia tulee harrastaa kun pystyy. Aktiivisesti. Ei ole laitteista sen korvaajaa. - Anonyymi
Isoista näytöistä ja tarkoista kuvista tulee videopelifiilis. Unohtuu todellisuus ja se, että päivänvalossa ikkunasta on paras näkyvyys.
- Anonyymi
Pitäisi ennenmin määrätä erikseen navigoija ja tähystäjä. Jos yksi henkilö hoitaa ajamisen, navigoinnin ja tähystyksen, virheitä tulee ihan varamsti. Kokemuksesta tiedän.
Minulla tutka ja lähettävä ja vastaanottava AIS. En silti usko niidenkään kaikkivoipaisuuteen, vaikka aika aktiivisesti niitä käytän. Oli käytössä viime viikonloppunakin vaikka oli hyvä näkyvyys.- Anonyymi
Ainoa tapa poistaa kaikki veneilyn riskit on pysyä kuivalla maalla.
Jos riskin saa pienennettyä vaikkapa sadasosaan nykyisestä, niin yksi onnettomuus vuodessa muuttuu yhdeksi sadassa vuodessa. Sillä on merkitystä, vaika kyseessä ei ole kaikkivoipa asia, harva nimittäin on.
- Anonyymi
Teknisesti säännöt edellyttävät tutkan ja AISin käyttöä, jos ne ovat olemassa:
Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin.
Kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin kuuluu tutka ja AIS, jos ne on asennettu. - Anonyymi
Ihmeen moni on sitä mieltä, että kohta yliajetuksi tulevan veneen näkee paremmin AIS-plotterista tai tutkasta kuin katsomalla vanhanaikaisesti ikkunasta ulos. Käsittääkseni näyttöjen tihrustelu on päinvastoin vaarallista kun ajetaan plaanissa tiheään liikennöidyssä paikassa.
Aivan eri asia on ajaa säkkipimeässä jossain avomerellä, jossa kaikki kohteet näkyvät joko AIS kohteina tai tutkassa, tavallisesti molemmissa, ja se onneton mereen tippunut tai pakolaisten kumivene sitten FLIR -kameralla.- Anonyymi
Siitä ihmisen näkökyvystä on tehty tutkimuksia.
Tuossa on hyvä esimerkki siitä, miten erinomaisesti silmän lähettämää kuvaa aivot tulkitsevat.
Laske saatko oikein valkopaitaisten tekemien syöttöjen määrän. Veikkaan, että vaikka kuinka tarkaan katsoisit, et saa oikeaa lukua ja kyse on vain pallonheiton laskemisesta silmien edessä.
https://www.youtube.com/watch?v=IGQmdoK_ZfY
- Anonyymi
No just. Et varmasti hyvä ole nähnytkään oikeaa tutka kuvaa. Harvassa on kippari, jotka pystyvät ohjaamaan tutkan avulla yli 2kn nopeutta
- Anonyymi
Ammattilaiset kuitenkin erikseen: olin Estonian onnettomuuden aikaan armeijan komentoveneen kyydissä Utöstä Turkuun säkkipimeänä syysiltana. Ajettiin mutkainen ja karikkoinen reitti semmoista reipasta 30 solmua tutkan varassa. Navigattori tuijotti isoa tutkaa kädet kahta puolta kauhukahvoissa ja huuteli käännökset ja suunnat ohjastajalle. Tämä toki piti silmänsä auki mikäli muitten veneitten kulkuvaloja olisi pullahtanut näkyviin. Tietysti kumpikin oli ajanut reitin montaa kertaa ennenkin ja osasi sen varmaan unissaankin. Plottereita ei siihen aikaan vielä ollut.
Itse olen ajanut Atlantilla ja Välimerellä kymmeniä yövahteja hitaalla valtamerijahdilla, ja siellä ei näe juurikaan mitään vaan mennään semmoista 7-8 solmua pelkällä tutkalla ja plotterilla jossa AIS vastaanotin. AIS-lähetin puuttuu käytännössä vain joiltain viranomaisaluksilta joitten takia on tutkaa tarkkailtava koko ajan (toki siinäkin törmäyshälyytys päällä) sekä niiltä onnettomilta venepakolaisilta jollaiseen mekin törmäsimme (kuvainnollisesti) kohta Gibralttarilta lähdettyämme.
"edellinen ihmettelijä" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ammattilaiset kuitenkin erikseen: olin Estonian onnettomuuden aikaan armeijan komentoveneen kyydissä Utöstä Turkuun säkkipimeänä syysiltana. Ajettiin mutkainen ja karikkoinen reitti semmoista reipasta 30 solmua tutkan varassa. Navigattori tuijotti isoa tutkaa kädet kahta puolta kauhukahvoissa ja huuteli käännökset ja suunnat ohjastajalle. Tämä toki piti silmänsä auki mikäli muitten veneitten kulkuvaloja olisi pullahtanut näkyviin. Tietysti kumpikin oli ajanut reitin montaa kertaa ennenkin ja osasi sen varmaan unissaankin. Plottereita ei siihen aikaan vielä ollut.
Itse olen ajanut Atlantilla ja Välimerellä kymmeniä yövahteja hitaalla valtamerijahdilla, ja siellä ei näe juurikaan mitään vaan mennään semmoista 7-8 solmua pelkällä tutkalla ja plotterilla jossa AIS vastaanotin. AIS-lähetin puuttuu käytännössä vain joiltain viranomaisaluksilta joitten takia on tutkaa tarkkailtava koko ajan (toki siinäkin törmäyshälyytys päällä) sekä niiltä onnettomilta venepakolaisilta jollaiseen mekin törmäsimme (kuvainnollisesti) kohta Gibralttarilta lähdettyämme.
"edellinen ihmettelijä"Tuossa tulikin olennainen ero,tutkaupseeri. Tutkaa pitää tuijottaa herkeämättä, mikäli samalla hoitaa peränpidon, niin aika sissi saa olla, että samalla pysyy tutkan maalit paikoillaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa tulikin olennainen ero,tutkaupseeri. Tutkaa pitää tuijottaa herkeämättä, mikäli samalla hoitaa peränpidon, niin aika sissi saa olla, että samalla pysyy tutkan maalit paikoillaan.
En tiedä olenko poikkeuksellisen tarkkaavainen ihminen, mutta ei tuota pienintäkään ongelmaa katsoa tutkan kuvaa kartan päällä ja verrata niitä maisemaan ikunan läpi. Se on minulle yhtä haastavaa kuin purukumin syöminen samaan aikaan kun ajan pyörällä.
Ymmärrän toki sinun rajoitteet. Se ei ole synti, mutta jonkinlainen häpeä kuitenkin. - Anonyymi
"No just. Et varmasti hyvä ole nähnytkään oikeaa tutka kuvaa. Harvassa on kippari, jotka pystyvät ohjaamaan tutkan avulla yli 2kn nopeutta "
HEP! Onnistuu minulta ainakin alle 14 solmun vauhdissa kun ajan yksin (nopeampaan en ole yksin kokeillut). Onnistuu huomattavsti nopeammialla nopeudella, kun toinen navigoi tutkalla ja toinen ajaa. Kokeiltu useita kertoja ja sisäväyläällä. Alle 30 kts nopeuksilla.
Aiemmin veneessäni oli pelkkä tutkanäyttö ja paperikartta. Silläkin tuo onnistui ihan todella paskassa näkyvyydessä (syyspimeällä räntäsateessa, hakuvalolla ei nähnyt mitään). Nykyisin on tutka ja ploteeri ja kuvat saa myös päällekkäin. Paljon helpompaa.
En sislti kannata, että normaalissa näkyvyydessä tutka korvaisi perinteisen tähystyksen.
Jos ei nää venettä tuulilasin läpi, miten edes voisi kuvitella näkevän pisteen tutkassa?
- Anonyymi
Koska tutka on sillä etäisyydellä, mihin katse on tarkentunut.
Montako kertaa valkopaitaiset syöttävät pallon?
https://www.youtube.com/watch?v=IGQmdoK_ZfY
- Anonyymi
Kylläpä on todellisuudesta vieraantuneita ideoita. Veneilystä pitäisi siis tehdä videopeli, jossa kohteet katsotaan tutkasta ja plotterista, eikä niitä niin vanhanaikaisia ikkunoita tarvita lainkaan. Kukapa niistä nykyään enää mitään katseleekaan, kun kännykästä löytyy niin paljon kiinnostavampaa nähtävää.
- Anonyymi
Se, mitä kutsut todellisuudesta vieraantuneeksi on tiedettä, jolla havainnollistetaan ihmisen puutteellista kykyä tehdä havaintoja.
Jos päivittelyllä ja syyttelyllä saataisiin havaintokykyä paremmaksi, se olisi tapahtunut jo aikoja sitten.
Jos taas odotetaan, että ihminen kehittyy paremmaksi, niin siihen voi mennä puoli miljoonaa vuotta.
Ikkunoista on katsottu iät ja ajat ja tähän on tultu. Sen jatkamisesta ei ole ehkä haittaa, mutta ei sillä yhtään henkeäkään pelasteta. - Anonyymi
"Ikkunoista on katsottu iät ja ajat ja tähän on tultu. Sen jatkamisesta ei ole ehkä haittaa, mutta ei sillä yhtään henkeäkään pelasteta."
Tässä tapauksessa olisi pelastettu kaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ikkunoista on katsottu iät ja ajat ja tähän on tultu. Sen jatkamisesta ei ole ehkä haittaa, mutta ei sillä yhtään henkeäkään pelasteta."
Tässä tapauksessa olisi pelastettu kaksi.Mistä tiedät ettei katsottu?
Ihmisen aivot ovat huonot tekemään havaintoja.
Sen sijaan tutka MARPAlla olisi todennäköisesti hälyyttänyt ajoissa. Sanon todennäköisesti koska MARPA ei ole idiootinvarma. Mahdollisuus sille, että sekä ihminen että MARPA jättää kohteen havaitsematta on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin että vain toinen jättäisi.
Jos leikitään luvuilla: oletetaan, että ihminen ei havaitse joka sadatta kohdetta, joka pitää havaita ja MARPA ei havaitse yhtä kahdestakymmenestä. Yhdessä käytettynä havaitsematta jää kuitenkin yksi kahdestatuhannesta. Jos sitten oletetaan, että kohteista yksi kymmenestä käyttää AISia , joka näkyy aina, niin yhteinen todennäköisyys kohteen havaitsemiselle on 99,955% verrattuna ihmissilmän 90% todennäköisyyteen.
Luvut on vedetty hupusta, mutta kaavat ei ole. Melko huononkin laitteen lisääminen havantoketjuun parantaa turvallisuutta merkittävästi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tiedät ettei katsottu?
Ihmisen aivot ovat huonot tekemään havaintoja.
Sen sijaan tutka MARPAlla olisi todennäköisesti hälyyttänyt ajoissa. Sanon todennäköisesti koska MARPA ei ole idiootinvarma. Mahdollisuus sille, että sekä ihminen että MARPA jättää kohteen havaitsematta on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin että vain toinen jättäisi.
Jos leikitään luvuilla: oletetaan, että ihminen ei havaitse joka sadatta kohdetta, joka pitää havaita ja MARPA ei havaitse yhtä kahdestakymmenestä. Yhdessä käytettynä havaitsematta jää kuitenkin yksi kahdestatuhannesta. Jos sitten oletetaan, että kohteista yksi kymmenestä käyttää AISia , joka näkyy aina, niin yhteinen todennäköisyys kohteen havaitsemiselle on 99,955% verrattuna ihmissilmän 90% todennäköisyyteen.
Luvut on vedetty hupusta, mutta kaavat ei ole. Melko huononkin laitteen lisääminen havantoketjuun parantaa turvallisuutta merkittävästi.Ei kai tuollaisella väylällä voi pitää mitään törmäyshälyttimiä päällä. Tutkan hälytyksistä ei ole juuri kokemusta, mutta AISillakin saisi kokoajan kuittailla hälytyksiä, vaikka suurimmalla osalla ei ole lähetintä. Vielä enemmän olisi katse näytössä eikä tähystyksessä.
Millaisen hälytyskriteerin laittaisit tuollaiselle väylälle, jossa kohtaat helposti 10 venettä minuutissa 25 solmun vauhdilla? MARPA ilmeisesti ottaa vain liikkuvat kohteet seurantaan. Ei kai se osaa erottaa paikallaan olevaa tai riittävän hitaasti liikkuvaa saarista tai viitoista? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai tuollaisella väylällä voi pitää mitään törmäyshälyttimiä päällä. Tutkan hälytyksistä ei ole juuri kokemusta, mutta AISillakin saisi kokoajan kuittailla hälytyksiä, vaikka suurimmalla osalla ei ole lähetintä. Vielä enemmän olisi katse näytössä eikä tähystyksessä.
Millaisen hälytyskriteerin laittaisit tuollaiselle väylälle, jossa kohtaat helposti 10 venettä minuutissa 25 solmun vauhdilla? MARPA ilmeisesti ottaa vain liikkuvat kohteet seurantaan. Ei kai se osaa erottaa paikallaan olevaa tai riittävän hitaasti liikkuvaa saarista tai viitoista?Olen samaa mieltä, ettei Marpa (tutkan tai saman kaltainen AIS pohjainen) oikein toimi saariston sisällä ahtailla ja vilkkailla väylillä. Avoimmella merellä se on vallan mainio toiminto.
Nyt menee mainostamiseksi, tosin käyttäjän antama positiivinen palaute. Tämä on vallanmainio laite:
http://ww2.simrad-yachting.com/fi-fi/Kaikki-tuotteet/Tutka/Broadband-4G-Radar-fi-fi.aspx
"Millaisen hälytyskriteerin laittaisit tuollaiselle väylälle, jossa kohtaat helposti 10 venettä minuutissa 25 solmun vauhdilla?"
Jos nyt pitäisi alkaa vääntämään MARPAa käyttöön tuossa tilanteessa, niin varmaan määrittelisin siihen sektorit joita se seuraa. Aika nopea toimenpide. Mutta on jäänyt vain kokeiluasteelle minun osalta.
- Anonyymi
Vene-elektroniikka ja IoT kehittyy sitä vauhtia että ennustan että aika pian nähdään kevytversio AISista, eli toisiaan lähellä olevat plotterit alkavat vaihtaa tietoja ja näyttää sijaintiaan lähipaattien näytöillä. Tätä keskusteluahan uusimmat autotkin jo vissiin osaavat tehdä jossain mitassa.
- Anonyymi
MARPA on hyvä lisä tutkalle.
Se ei herpaannu eikä väsy.
Ei ole idiootinvarma, mutta täydentää erinomaisesti ihmisen huonohkoa havaintokykyä. Todennäköisyys sille, ettei kumpikaan havaitse on merkittävästi pienmpi kuin pelkillä silmillä katsominen varsinkin vastavaloon.
- Anonyymi
Verotuksella saadaan vähennettyä turhaa veneilyä tehokkaasti ja näinollen myös onnettomuuksia.
Veneily aiheuttaa myös valtavia päästöjä. Säästetään luontoa ja sallitaan veneily vain niille, jotka sitä todella tarvitsee. Elikkä saaressa asujat ja työkäytössä olevat veneet verovapaita. Muille kohtuu suuret verot, moottorin koon mukaan.- Anonyymi
Tuo on totta ja se pätee ihan kaikkeen, jopa julkiseen liikenteeseen.
- Anonyymi
Mutta kun ihmiset jää kotiin, niin kotitapaturmat kasvavat. Mitäs sitten tehdään? Laitetaan kodit himo-verotuksen kohteeksi? Ne vielä lisäksi saastuttavat ilmaa ja vesiä (lämmitys, jätevedet jne).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kun ihmiset jää kotiin, niin kotitapaturmat kasvavat. Mitäs sitten tehdään? Laitetaan kodit himo-verotuksen kohteeksi? Ne vielä lisäksi saastuttavat ilmaa ja vesiä (lämmitys, jätevedet jne).
Linkolan mielestä ihmisiä on liikaa.
Veneily vähentää ihmisiä ja on ekoteko. - Anonyymi
Eikös polttoaineessa ole jo reilusti veroa koneen koon mukaan. Vaikea ymmärtää kuinka joku viitsii ajaa ja omistaa 50-jalkaisen liukuvan veneen. Kulut ovat aivan tolkuttomat. Tietysti myös päästöt.
Tuollainen vienee matkavauhdilla n. 150 l/h eli yli 200 €/h menee polttoaineeseen ja Maarianhamina Turku on tonni/suunta.
Vastaavan kokoinen purjevene vie koneajossa 5 l/h ja Maarianhamina Turku maksaa satasen/suunta. Tavallisemmilla purjeveneille 2 l/h ja 50/suunta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös polttoaineessa ole jo reilusti veroa koneen koon mukaan. Vaikea ymmärtää kuinka joku viitsii ajaa ja omistaa 50-jalkaisen liukuvan veneen. Kulut ovat aivan tolkuttomat. Tietysti myös päästöt.
Tuollainen vienee matkavauhdilla n. 150 l/h eli yli 200 €/h menee polttoaineeseen ja Maarianhamina Turku on tonni/suunta.
Vastaavan kokoinen purjevene vie koneajossa 5 l/h ja Maarianhamina Turku maksaa satasen/suunta. Tavallisemmilla purjeveneille 2 l/h ja 50/suunta.Ei riitä 150 l/h eikä 200€
Toisaalta ei isoilla veneillä ajetakaan ympyrää vaan mennään kohteeseen ja asutaan veneessä. Se on vähän kuin vesien matkailuauto.
Tunteja ei kerry kovin montaa vuodessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei riitä 150 l/h eikä 200€
Toisaalta ei isoilla veneillä ajetakaan ympyrää vaan mennään kohteeseen ja asutaan veneessä. Se on vähän kuin vesien matkailuauto.
Tunteja ei kerry kovin montaa vuodessa.Kyllä se 150 l/h riittää. Tuossa lienee n. 1000 hv yhteisteho, jolloin kulutus kaasupohjassa on reilut 200 l/h. Matkavauhdilla sitten siellä 150 l/h paikkeilla.
Tunteja ei tietysti kerry paljoa, mutta käydäänhän noilla Maarianhaminassa, Tukholmassa jne. sekä tehdään viikonloppureissuja. Vaikkapa mitättömät 50 tuntia kuluttaa jo 7500 l polttoainetta. Autolla ajaa 100 tkm tuolla määrällä. Pihillä autolla jopa 200 tkm.
Markaa kohden kulutus lienee n. 7 l/mpk. Itse purjehdin keskimäärin yli 1000 mpk/vuosi. Luulisi noin isolla ja nopealla ajettavan sama matka eli tuollakin päästään yli 7000 l/vuosi.
- Anonyymi
Itsellä purkkari joka vie 5l/kausi, Sekin menee lämppäriin. Moottori pyörii sähköllä joka latautuu auringosta tais sataman pistorasiasta. Joten Helsinki - Tukholma polttoainekulut 0€ jos ei tarvitse lämppäriä.
- Anonyymi
Aivan käsittämättömiä väitteitä tutkasta ja automaattivalvonnasta! Onko IMO siis ihan pihalla merenkulun perusteista kun se vaatii, että aluksessa on koko ajan joku tai jotkut katsomassa merta? Tähystys ei tarkoita pelkkää monitorin tai nintendon tuijottamista!
Olen niin vanhanaikainen, että mielestäni vain ja ainoastaan ihminen valvoo, tähystää ja tekee sitten päätökset olkoonpa paatissa vaikka kuinka paljon laitteita, piippareita ja kilistimiä.- Anonyymi
Kyse ei ole siitä etteikö merta pidä katsoa vaan siitä, että käytetään kaikkia apuvälineitä niin kuin laki edellyttää.
Et sinä vanhanaikainen ole, sinä vain et ymmärrä.
- Anonyymi
Harvinaisen typerä ehdotus tämä tutka pakolliseksi. Kyllä se on niin, että jos ei päivällä ja kauniilla ilmalla näe toista venettä ikkunasta, niin ei sitä näe tutkan ruudustakaan. Ei näitä ongelmia ratkota tekniikalla.
Ainoa tapa, jolla tekniikalla voidaan tälläaisia onnettomuumuuksia vähentää on, että *vähennetään* tekniikkaa:
Kun kielletään kaikista veneistä plotterit, tutkat, autopilotit ja AISsit, niin kuskien on pakko katsella ulos ja eteenpäin, jotta tietävät minne menevät. Ja kun katsovat omaa reittiään, niin silloin näkevät samalla muut veneet.- Anonyymi
Juuri näin!
- Anonyymi
Sanoisit ihan suoraan ettet ymmärrä tutkasta edes sitä, mitä sika kuuraketista :D
Me, jotka käytämme tutkaa, tiedämme, että se on ainoa laite, joka näyttää käytännössä kaiken jokaisesta ilmansuunnasta yhdellä ruudulla yhdellä vilkaisulla. Jos sinä et sitä osaa, niin se ei tee tutkasta turhaa. Vaikka tutka ei ole täydellinen, niin vaikka se huomaisi puolet kohteista se pudottaa riskit puoleen.
Se on matematiikkaa se :D
Tutkassa on myös hieno toiminto eli ARPA ja hyviveneilyssä MARPA. Sen voi laittaa hälyyttämään kohteista, joiden kanssa on törmäysvaara. Se tekee sen myös silloin, kun katsoo ulos ikkunasta.
Huono tutka ja kyvytön käyttäjä on tietenkin sellainen yhdistelmä, jolla ei tee mitään. Aina voi kuitenkin opetella ja saada uusia elämyksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoisit ihan suoraan ettet ymmärrä tutkasta edes sitä, mitä sika kuuraketista :D
Me, jotka käytämme tutkaa, tiedämme, että se on ainoa laite, joka näyttää käytännössä kaiken jokaisesta ilmansuunnasta yhdellä ruudulla yhdellä vilkaisulla. Jos sinä et sitä osaa, niin se ei tee tutkasta turhaa. Vaikka tutka ei ole täydellinen, niin vaikka se huomaisi puolet kohteista se pudottaa riskit puoleen.
Se on matematiikkaa se :D
Tutkassa on myös hieno toiminto eli ARPA ja hyviveneilyssä MARPA. Sen voi laittaa hälyyttämään kohteista, joiden kanssa on törmäysvaara. Se tekee sen myös silloin, kun katsoo ulos ikkunasta.
Huono tutka ja kyvytön käyttäjä on tietenkin sellainen yhdistelmä, jolla ei tee mitään. Aina voi kuitenkin opetella ja saada uusia elämyksiä.Millaisilla hälytysarvoilla MARPA on käyttökelpoinen saaristoväylillä? MARPA perustuu kaiuista laskettavaan suuntavektoriin. Ainakin laivoissa sen on sanottu olevan hidas eli kestää melko pitkään kunnes tuo huomaa kurssin tai nopeuden muuttuneen. AIS reagoi nopeammin, vaikka huviveneillä AIS lähettää harvemmin.
Lisäksi MARPA vaatii hyvin toimivan kompassianturin, joka pitää kohteet tarkasti oikeissa paikoissa tutkaan nähden. Kovin paljon ei tarvita heittoa, kun pieni oman veneen suunnanmuutos aiheuttaa merkittävän virheen kohteen suuntavektoriin. Miten hyvin tuo toimii fluxgatella? Vaatiiko GPS- tai hyrräkompassin? Entä aallokossa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millaisilla hälytysarvoilla MARPA on käyttökelpoinen saaristoväylillä? MARPA perustuu kaiuista laskettavaan suuntavektoriin. Ainakin laivoissa sen on sanottu olevan hidas eli kestää melko pitkään kunnes tuo huomaa kurssin tai nopeuden muuttuneen. AIS reagoi nopeammin, vaikka huviveneillä AIS lähettää harvemmin.
Lisäksi MARPA vaatii hyvin toimivan kompassianturin, joka pitää kohteet tarkasti oikeissa paikoissa tutkaan nähden. Kovin paljon ei tarvita heittoa, kun pieni oman veneen suunnanmuutos aiheuttaa merkittävän virheen kohteen suuntavektoriin. Miten hyvin tuo toimii fluxgatella? Vaatiiko GPS- tai hyrräkompassin? Entä aallokossa?Saaristossa voi olla parasta asettaa aluksen ympärille alue, jolle tulleista kohteista annetaan hälytys. Ehkä on parasta, että tutustut oman tutkasi ohjeisiin. Ei ole yleispätevää ohjetta kaikille tutkille tai jos on, niin se ei mahdu tähän.
Fluxgatella toimii ihan hyvin, sehän on tarkka. GPS on ehkä vielä tarkempi. Riippuu hiukan siitä, minkä merkkinen ja miten asennettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millaisilla hälytysarvoilla MARPA on käyttökelpoinen saaristoväylillä? MARPA perustuu kaiuista laskettavaan suuntavektoriin. Ainakin laivoissa sen on sanottu olevan hidas eli kestää melko pitkään kunnes tuo huomaa kurssin tai nopeuden muuttuneen. AIS reagoi nopeammin, vaikka huviveneillä AIS lähettää harvemmin.
Lisäksi MARPA vaatii hyvin toimivan kompassianturin, joka pitää kohteet tarkasti oikeissa paikoissa tutkaan nähden. Kovin paljon ei tarvita heittoa, kun pieni oman veneen suunnanmuutos aiheuttaa merkittävän virheen kohteen suuntavektoriin. Miten hyvin tuo toimii fluxgatella? Vaatiiko GPS- tai hyrräkompassin? Entä aallokossa?Kompassianturista (käytännössä GPS kompassi). Tutka ylipäätä vaatii tarkan suunnan, jos haluaa turkakerroksenlaittaa kartan päälle. Eli kyllä nykyisiin järjestelmiin kuuluu riittävän tarkka suunnan antaja.
Omat kokemukset MARPasta on vähän ristiriitaiset (MARPA AIS käytössä). Kyllä oma tutka ainakin näyttää melko hyvin ja nopeasti suunnan mutokset ja siten se on käypä laite törmäyksen estämiseen. Mutta hieman epäilyttäisi olla tavallaan pelkästään sen varassa vilkkaalla saaristoväylällä. MARPA ei usein kuitenkaan seuraa kuin noin 10-20 venettä ja niitä on helposti enemmän (Helsingin alue) näkyvissä.
Mutta erittäin hyvä lisävaruste se tutka on normaalin tähystyksen lisäksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kompassianturista (käytännössä GPS kompassi). Tutka ylipäätä vaatii tarkan suunnan, jos haluaa turkakerroksenlaittaa kartan päälle. Eli kyllä nykyisiin järjestelmiin kuuluu riittävän tarkka suunnan antaja.
Omat kokemukset MARPasta on vähän ristiriitaiset (MARPA AIS käytössä). Kyllä oma tutka ainakin näyttää melko hyvin ja nopeasti suunnan mutokset ja siten se on käypä laite törmäyksen estämiseen. Mutta hieman epäilyttäisi olla tavallaan pelkästään sen varassa vilkkaalla saaristoväylällä. MARPA ei usein kuitenkaan seuraa kuin noin 10-20 venettä ja niitä on helposti enemmän (Helsingin alue) näkyvissä.
Mutta erittäin hyvä lisävaruste se tutka on normaalin tähystyksen lisäksi.Suunnan tarkkuusvaatimus on kuitenkin kertaluokkaa suurempi kohteen suuntavektorin laskentaa varten. Tietysti suhteellisen suuntavektorin saa ilman kompassiakin, mutta silloin MARPA ei osaisi reagoida omiin kurssimuutoksiin ja hukkaisi kohteetkin suuntamuutoksissa.
Yksi aste on 1 km päässä 17 m. Jos keula kääntyilee vaikkapa -5 astetta ja siitä tulee parin asteen heittoja kompassianturin viiveen ja epätarkkuuden takia. Nyt siis veneen paikka heittelee kymmeniä metrejä tutkan laskennassa. Jos nopeus on vain muutama metri sekunnissa, vaatii suuntavektorin laskenta reilua keskiarvotusta tai sitten on ihan mitä sattuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suunnan tarkkuusvaatimus on kuitenkin kertaluokkaa suurempi kohteen suuntavektorin laskentaa varten. Tietysti suhteellisen suuntavektorin saa ilman kompassiakin, mutta silloin MARPA ei osaisi reagoida omiin kurssimuutoksiin ja hukkaisi kohteetkin suuntamuutoksissa.
Yksi aste on 1 km päässä 17 m. Jos keula kääntyilee vaikkapa -5 astetta ja siitä tulee parin asteen heittoja kompassianturin viiveen ja epätarkkuuden takia. Nyt siis veneen paikka heittelee kymmeniä metrejä tutkan laskennassa. Jos nopeus on vain muutama metri sekunnissa, vaatii suuntavektorin laskenta reilua keskiarvotusta tai sitten on ihan mitä sattuu.Muistaakseni laajakaistatutkan esitteessä todettiin, että onnetomuudet tapahtuvat lähialuueella. Kuinkas muuten, on vaikea törmätä veneeseen, joka on kilometrin päässä.
Tutka ei ole täydellinen, mutta se todellakin on hyvä lisä. Tosin sumussa ei ole mitään muutakaan ja sillä on pakko pärjätä. Ei tee pahaa opetella sen käyttö hyvän sään aikaan varsinkin, kun siitä on silloinkin apua. - Anonyymi
Ei ole totta. Tämä keskustelun taso ja sisältö. Siis vilkkaalla väylällä joku MARPA varoittaisi ajamasta toisen päälle kohdassa, jossa on muutaman sadan metrin säteellä kymmenkuntaa venettä, jotka vaihtelevat suuntiaan alvariinsa? Siis paremmin kun katsomalla ikkunasta ulos käsi ratilla ja kaasukahvalla. Veneily ei ole videopeliä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole totta. Tämä keskustelun taso ja sisältö. Siis vilkkaalla väylällä joku MARPA varoittaisi ajamasta toisen päälle kohdassa, jossa on muutaman sadan metrin säteellä kymmenkuntaa venettä, jotka vaihtelevat suuntiaan alvariinsa? Siis paremmin kun katsomalla ikkunasta ulos käsi ratilla ja kaasukahvalla. Veneily ei ole videopeliä.
Ei olekaan totta, et ymmärtänyt, ei väittänyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih465727Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5852160Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens821161Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591038- 771013
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53981Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.61926- 60897
- 228844
Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58768