Pidän kotini siistinä, vaikka talossamme majailee joskus miehen lapset. Joskus tuntuu että siivoon likaa kun kohta on täysin mullin mallin. Ei ole kiva jos tulee yllärivieraita ja talo on roskia puolillaan.
Ruokana on aina hyvää ja terveellistä ja päytäkattaus viimesen päälle. Mutta ei miehen lapset sitä arvosta, vaikka yritä kaikkeni, että oppisivat kunnon tavoille ja käyttäytymään.
Myös meillä puhutaan kauniisti toisillemme, en siedä huutamista mutta joskus vaan hermo menee kun miehen lapset riitelee ja haastaa riitaa yllemme.
Eivät reesut osaa vielä arvostaa minua ja kohdella hyvin, vaikka olen heidän äitipuoli ja vaadin siisteyttä ja hyvää käytöstä.
Joskus tekisi mieli heittää hanskat nurkkaan ja lähtä lätkimään, mutta sitten miehen lapsilta menisi esikuva ja malli miten toimia, jos lähtisin, joten en voi jättääheitä pulaan.
Miehen exääkään emme ole vielä saaneet kuriin, ja säälimme häntä kun on niin yksin ja kateellinen meille.
Minkä sille voi kun olemme täydellisiä ja hän vaan maalaistalon tyttönen, joka ei osa muuta kun narista ja valittaa. Ei osaa kiittää eikä olla onnellinen meidän puolesta, lapsista tulee kyllä samanlaisia hankalia otuksia. Tullut jo, mutta usein ummistan silmäni, kun en halua nhdä taitamattomuutta, osamattmuutta, laiskuutta ja syrjäytyneisyyttä.
Olen liian täydellinen äitipuoli
Anonyymi
1
96
Vastaukset
- Anonyymi
BLAAAAA, BLAAAAAA miehen lapset ja johtaja äitipuoli BLAAAAAA
Keksi nyt hyvä ihminen jotain muuta Provoa tyhmä trolli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 722756
- 632674
- 681792
- 241627
- 201550
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91490- 151392
- 481257
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91209