Brexitin jälkipyykissä neuvotteluissa on hyvä tuoda esille

”Happamoituminen Euroopan niemimaalla
Euroopassa happamoitumiseen ensimmäisen kerran herättiin jo 1960-luvulla, kun vesistöjen tila Pohjoismaissa huononi. Syylliseksi todettiin Manner-Euroopasta kulkeutuneet rikkidioksidipäästöt.

Suurimmat päästöt 1980-luvulla Euroopassa olivat entisen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan alueilla, Isossa-Britanniassa, Tšekin alueella ja Espanjassa. Happamimmat sateet eivät välttämättä ole pahimpien päästölähteiden alueilla, vaan päästöt leviävät märkälaskeumana ympäri Eurooppaa. Happamimpia sateita on ollut lähinnä Länsi-Euroopassa, vähiten happamia Pohjolassa, Keski-Euroopassa happamuusasteet ovat olleet siltä väliltä. Mitä vähemmän päästöjä valtiolla on, sitä suurempi osa rikkilaskeumasta tulee muualta kuin omasta maasta.”

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=2ahUKEwi97ZXWuMfnAhVtxMQBHfiADNUQFjACegQIBRAB&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Happamoituminen&usg=AOvVaw0nNMPg96V2b1up4Uybc2sz

Kannattako euroopasssakaan viljellä happamoituneita peltoja?

Tavoitteena olisi oppia kuinka suhtautua kriittisesti sota-siionista lukemaansa......

Jaa että kannattaako? Typerä kysymys, kun kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan turhaa, siis kaikki. Koska aloittaja söi eilen, syö tänään, ja syö huomennakin. Ja todennäköisesti syö liikaa, mistä kertoo väestön kasvava ylipaino. Ja syy siihen on liian halvaksi syöntipalkkioilla, siis ruuan hinnanalennuskorvauksilla, joista jotkut käyttävät nimitystä maataloustuki, tehty ruoka. Siis se joka on välttämätöntä elämiselle. Mikään muu ei ole. Ja sekös joitakin niin syvästi harmittaa.