avioliitto

Minäkin aio kosia emäntääni, kunhan voin tehdä sen kaikessa rauhassa. Nyt on liikaa muita asioita työnalla.

Meillä tosin on ns. toinen kattaus, mutta kyllä minunkin emäntäni kosintaani odottaa. Mitähän mahtaa vastata..

oli sekin vielä kun asiasta puhuttiin niin mieheni mielestä on yks ja sama ollaanko naimisissa vai ei kun kerta tilastotkin puhuu avioerojen puolesta vain plussaa..voi jumalauta! menköön tilastonsa kanssa viihtymään jonnekin mutta mä olen kyllästynyt kissa-hiiri leikkiin.

Minä en koskaan kosinut. Olimme seurustelleen 15 vuotta ja lapsiakin oli tullut. Kuitenkin talon rakennuksen alkaessa menimme naimisiin. Avio ehdon kuitenkin teimme. Minusta tuntui että avioliitosta tulee sopia ei kosia. Nyt olemme neljän vuoden avioliiton jälkeen eronneet. Liitomme kuitenkin oli rakkausliitto, ehkä se kosiminen olisi ollut romanttista.

Tuolta Häät-osiosta löytyy keskustelua meidän kosintaa odottavien tuntemuksista. Minäkin lisäsin oman versioni Kihlaus&Kosinta-kohtaan.

Minullekin naimisiin meno on tärkeää. Tunnen, että jos ei uskalla sitä askelta ottaa, niin ei ole ihan täysillä suhteessa mukana. Tiedän että monet ajattelevat toisinkin. Varsinkin täällä Avioero-osiossa, jälkiviisaina.

Kommentoin tuossa alempana yhteen aloitukseen - tosin hieman aiheen ohitse - mielipiteitäni avioliitosta. Aihe taitaa kyllä olla "avioero". Joka tapauksessa kun kopiointia ei täällä kai pidetä kovin hyvänä niin momenttini on siellä otsikolla "just niin!". Tarkoitan, että ymmärrän miltä tuntuu istua kusiaispesässä.

ps.ehkä miestäsi jännittää, pelottaa tai jotain. ympäröi hänet rakkaudella ja turvallisuuden tunteella, käännä mökötys hauskanpidoksi, "unohda" häät, ehkä hänen pitää se itse "keksiä" ;)

Avioliittoa ei tarvitse erikseen mainita, koska avioeroa ei voi olla ilman edeltävää avioliittoa. Jos taas haluat keskustella kihlauksesta, siihen löytyy palsta Häät-kategoriasta. Lisäksi on olemassa Parisuhde-palsta, jossa on juttua parisuhteesta.

Muuten, jos olet kihloissa, olette jo sopineet avioliitosta [Avioliittolain 1. pykälä]. Tämän vuoksi miehesi ei enää tarvitse kosiakaan. Jos haluat kosinnan, pura kihlaus, minkä jälkeen miehesi voi kosia ja voitte kosia uudelleen. Eihän kihloissa olevaa kannata kosia...

minä menin 19 vuotiaana nimisiin. nyt olen 21 vuotias. seurustelimme 2,5 vuotta, sitten kihlat ja puolen vuoden päästä naimisiin. ja täytyy sanoa että naimisissa on ihanaa. menkäähän tekin kyllä joka asia paranee ja vahvistuu.

Tämähän se on se ongelma nykyään, kun naiset levittävät sakset ja on nämä avoliitot tulleet, ei miehen enää ole pakko kosia. Aiemminhan, sanotaan vaikka 100 vuotta sitten, intiimisuhteeseen ei niin vaan päässytkään, vaan siihen piti olla kirkon siunauskin ja esiaviolliset suhteet olivat hyvin paheksuttavia.

Voihan olla, että teidän arvomaailmanne ovat erilaiset asian suhteen. Onko teidän arvomaailmanne muutoinkin liian erilaiset ? Tätä sinun kannattaa miettiä. Haluatko oikeasti olla juuri tämän ihmisen kanssa loppuelämäsi vai haluatko enemmänkin kokea "prinsessahäät" ja järjestää kavereillesi juhlat ja/tai kenties nostaa omaa yhteiskunnallista statustasi aviosäädyn kautta ? Jos tulisit raskaaksi, pyytäisikö miehesi sinua sitten naimisiin ?

Ovatko miehen omat vanhemmat eronneet ? Onko hän menettänyt uskonsa avioliittoinstituutioon, ja pitää sitä "turhana" ? Jos mielessäsi on vauvahommat, voithan yrittää vedota siihen, että haluat, että vauvan vanhemmat ovat avioliitossa, kun se lainsäädännöllisestikin on turvallisempi vaihtoehto. Miestä ei kannata kiristää tai pakottaa. Olen nähnyt epämukavia esimerkkejä siitä, mihin tilanne voi johtaa sitten myöhemmin, vaikka pitkänkin ajan päästä.

Tietysti yksi vaihtoehto on, että teet bänät ja yrität löytää kunnon miehen esim. uskontopiireistä. Siinä tapauksessa suosittelen sinulle, että yrität pidättäytyä seksistä monta kuukautta tai jopa puoli vuotta, ja yrität tutustua mieheen kunnolla nähdäksesi, onko hän sinusta oikeasti kiinnostunut. Ja kerrot haaveilevasi perheestä ja lapsista. Silloin sinun pitäisi päästä aika nopeasti naimisiin, jos se on tavoitteesi. Tai sitten vaan sopeudut nykytilanteeseen, että niitä häitä ei vaan näy tai kuulu. Kuitenkin häitä tärkeämpi on punnita, viihtyykö sen toisen kanssa oikeasti vai onko kyseessä vain kulissi, josta hakee turvaa, joko taloudellista tai muuta. Tässäpä sinulle visaisia kysymyksiä pohdittavaksi. Ei ehkä niin suoraa vastausta vaan eri vaihtoehtoja, joiden väliltä voisit tarkastella, mitä teet.
T. Sinua yritti auttaa 51-vuotias perheenäiti ( avioliitossa, 2 aikuisuutta lähestyvää lasta)

Tulihan tämä apu vähän myöhään Tämä olikin vanha ketju. Tuskinpa Sandy tätä lukee. Nythän Sandy on jo 45-,vuotias. Kaipa hänellekin aika paljon on tapahtunut 14 vuoden aikana... Harmi, kun näistä ketjuista puuttuu jälkiseuranta.

Onhan sua kosittu, jos kerran olet kihloissa, ainakin Ennenvanhaan kihlaus on avioliiton lupaus.
Tuossa sivussa sinisellä on myös otsake avioliitto , häät , avioehto,ja avoliitto.