Koskeeko tämä jo 1958 vuotiaita

Anonyymi

Ymmärsinkö nyt oikein että 1958 vuonna syntyneet pääsevät alimman vanhuuseläkkeen 64 ikäisenä eläkkeelle.
Kun tämä muutos tulee

24

980

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei koske. Ei Suomessa ole elossa enää 1958-vuotiaita.

    • Anonyymi

      Muutos on jo tullut. Vuonna 1958 syntynyt pääsee eläkkeelle aikaisintaan 64-vuotiaana viimeisimmän eläkemuutoksen mukaan.

      • Anonyymi

        Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

        Ota huomioon, että 1950-luvulla syntyneillä eläke alkoi kertyä vasta 23 v. täytettyään, vaikka olisi mennyt töihin jo 15-vuotiaana. Oli melko yleistä, että työnteko aloitettiin jo 15-16 vuotiaana koulusta päästyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

        Tuo on paskapuhetta. Eläkejärjestelmässä ei ole sen kummemmin mitään vapaamatkustajia. Useimmiten ihmisillä on vaan niin hatarat tiedot eläkejärjestelmästä, että toistelevat noita toisilta kuultuja juttuja totena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota huomioon, että 1950-luvulla syntyneillä eläke alkoi kertyä vasta 23 v. täytettyään, vaikka olisi mennyt töihin jo 15-vuotiaana. Oli melko yleistä, että työnteko aloitettiin jo 15-16 vuotiaana koulusta päästyä.

        Totta, työeläkemaksut maksettiin kuitenkin jo 18-vuotiaasta alkaen. Eli 5 vuotta maksettiin ilman että eläke kertyi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

        70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
        Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
        Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

        Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
        Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
        Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

        Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

        Minun muistini mukaan oppikoulun lukukausimaksu pyöri 70-luvun alussa jossain noin 100 mk/lukukausi eli vajaat parikymmentä euroa. Ruuasta maksettiin 10-15s/ateria.
        Taisi niissä olla pieniä koulukohtaisia erojakin...
        Palkkatasoa yleisesti en kyllä muista kovin hyvin, mutta isäni oli tuolloin valtion virkamies ja joskus muistan hänen sanoneen palkkansa olleen jotain noin 1200 mk/kk. Ja sitä pidettiin kohtuullisen hyvänäkin. Oliko sitten 60-luvulla, luultavasti, vai 70-luvun vaiheessa vai milloin... en muista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
        Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
        Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

        Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

        Onko tosiaan niin, että vuonna 1972 AB ajokortti olisi maksanut vain 76,50 markkaa?
        Kun itse ajoin ajokortin vuonna 1992, sai pelkän B-kortin, ei enää moottoripyöräkorttia kylkiäisenä, piti suorittaa myös 2.vaihe ja koko lysti autokoulussa maksoi yli 5000 markkaa!
        Parissakymmenessä vuodessa helvetillinen hinnannousu!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko tosiaan niin, että vuonna 1972 AB ajokortti olisi maksanut vain 76,50 markkaa?
        Kun itse ajoin ajokortin vuonna 1992, sai pelkän B-kortin, ei enää moottoripyöräkorttia kylkiäisenä, piti suorittaa myös 2.vaihe ja koko lysti autokoulussa maksoi yli 5000 markkaa!
        Parissakymmenessä vuodessa helvetillinen hinnannousu!

        Ei, vaan 1972 AB-kortti maksoi n 600 markkaa. Ja ABC-kortti n 800 markkaa. Eli euroissa noin 100€ ja vähän yli 130€ . Nuo siis autokouluhintoja. Luultavasti sitten vielä korttiin liittyi jotain leimaveroja ja muita kuluja ja kai se inssillekin joku markka annettiin. En muista tarkemmin.
        Silloin ei ollut kuin yksi vaihe ja teoriatunteja 10 AB- ja 20 ABC-korttiin. Ajotuntien määriä en muista.

        Nousu on silti ’helvetillinen’ parissakymmenessä vuodessa.

        Mistä sait tuon 76,50 mk?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan 1972 AB-kortti maksoi n 600 markkaa. Ja ABC-kortti n 800 markkaa. Eli euroissa noin 100€ ja vähän yli 130€ . Nuo siis autokouluhintoja. Luultavasti sitten vielä korttiin liittyi jotain leimaveroja ja muita kuluja ja kai se inssillekin joku markka annettiin. En muista tarkemmin.
        Silloin ei ollut kuin yksi vaihe ja teoriatunteja 10 AB- ja 20 ABC-korttiin. Ajotuntien määriä en muista.

        Nousu on silti ’helvetillinen’ parissakymmenessä vuodessa.

        Mistä sait tuon 76,50 mk?

        Rahanarvon muuntimella:
        https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

        "Vuoden 2020 rahamäärää 100,00 euroa vastaava rahamäärä vuonna 1972 oli 76,50 markkaa."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rahanarvon muuntimella:
        https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

        "Vuoden 2020 rahamäärää 100,00 euroa vastaava rahamäärä vuonna 1972 oli 76,50 markkaa."

        Minä vain yksinkertaistin niin päin, että 600 mk olisi noin 100€ ja käytin sitä muuntokertointa, jolla markat aikanaan muutettiin euroiksi. Tuo muuntokerroinhan oli hieman vajaat 6 eli 1€ oli tuolloin hieman vajaa 6 markkaa.

        En siis huomioinut mitään elinkustannusindeksejä enkä rahan arvomuutoksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä vain yksinkertaistin niin päin, että 600 mk olisi noin 100€ ja käytin sitä muuntokertointa, jolla markat aikanaan muutettiin euroiksi. Tuo muuntokerroinhan oli hieman vajaat 6 eli 1€ oli tuolloin hieman vajaa 6 markkaa.

        En siis huomioinut mitään elinkustannusindeksejä enkä rahan arvomuutoksia.

        joo, mutta eikös se markan muuntokerroin päde vain vuoden 2002 markkoihin, kun ne muutettiin euroiksi? Eihän markan arvokaan pysynyt samana vuodesta 1972 vuoteen 2002.
        No mutta asiahan selvisi kyllä jo tästä pienestä viilailusta huolimatta :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        joo, mutta eikös se markan muuntokerroin päde vain vuoden 2002 markkoihin, kun ne muutettiin euroiksi? Eihän markan arvokaan pysynyt samana vuodesta 1972 vuoteen 2002.
        No mutta asiahan selvisi kyllä jo tästä pienestä viilailusta huolimatta :)

        Olet oikeassa. Aina näissä keskusteluissa eri vuosikymmenten hinnoista ja maksuista pitäisi tietenkin ottaa huomioon rahan arvojen muutos ja tietysti muutkin indeksit, elintasomuutokset, palkkataso jne, jos halutaan saada vertailukelpoisia lukuja.

        Sama koskee tietysti näitä eläkeasioitakin, joista koko juttu lähti liikkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        70-luvulla oli monet muutkin maksut ’olemattomia’, ei vain eläkemaksut. Olen syntynyt -54 ja aloitin vakinaiset työt opiskelujen jälkeen vuonna 1980. Silloin eläkettä ’sai reilulla 13% eli eläkevakuutusmaksu oli vähän yli 13%.
        Ajoin ABC- ajokortin vuonna 72 )a se maksoin nykyrahassa hieman yli 130€, AB-kortti olisi maksanut aika tarkkaan 100€. Bensa maksoin nykyrahassa muistaakseni noin 10s litra.
        Toisaalta oppikoulu oli maksullista ja sinne pääsemiseksi oli ensin läpäistävä pääsykoe, en nyt muista kuinka suuri lukukausimaksu oli. Myös ruoka oli maksullista oppikoulussa., senkään hintaa en nyt tarkkaan muista. Oppikirjat ja muut opiskeluvälineet piti itse ostaa. Ylioppilaaksi pääsin 1973. Kansakoulu oli ilmainen eikä ruokakaan maksanut mitään.

        Kovasti ei kannata vertailla vain yhtä ajankohdan muuttujaa eri vuosikymmeniltä ja vetää siitä johtopäätöksiä kokonaisen vuosikymmenten ja sukupolvien ’vapaamakustajuuteen’ tai muihin ominaisuuksiin.

        Miten nuo sun kouluasiat liittyy eläkejärjestelmään jostain 50 vuoden takaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten nuo sun kouluasiat liittyy eläkejärjestelmään jostain 50 vuoden takaa?

        Ei mitenkään. Tuohan oli kommentti vain edeltävään kirjoitukseen, jossa päiviteltiin entisajan ’halpoja’ eläkevakuutusmaksuja. Eli kaikki muukin oli ’halvempaa’ ennen, ei vain eläkevakuutusmaksut. Muutenkin keskustelu entisaikojen jonkun yksitäisen asian ’halvemmista’ kustannuksista vertaamatta sitä yleiseen kustannustasoon ja tulotasoon.
        Se oli kirjoituksen pointti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä. 50-lukulaiset ovat olleetkin kaikista suurimpia vapaamatkustajia eläkejärjestelmässä, eläkemaksut heillä olivat 70-luvulla lähes olemattomat.

        Vai niin..
        Ja kaikki nuorna miesnä tehdyt työt karsittiin pois eläkettä laskettaessa


    • Anonyymi

      Eläkeikä nousee portaittain.
      https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/vanhuuselake-ikaluokilla-oma-elakeikansa/#29ca0869

    • Anonyymi

      Putkeen pääsee esim. 1960, 1961 syntyneet. Mutta 1963 synt alkaa jo heikennyksiä ja 1965 syntyneet ei lainkaan.

    • Anonyymi

      Vakuutusoikeuteen pääsee aina.

    • Anonyymi

      Takuueläke pitää tulla myös työkyvyttömyyseläkeläiselle.
      Jossain mättää ja pahasti,Moni työkyvöttömyys on alkanut alle 40 vuotiaana,ei siinä työvuosia ole kertynyt 24 - 40 vuoden välissä' kuin 16 vuotta.Tästä sitten maksetaan
      vakuutusoikeuden 7vuoden tappelun jälkeen eläke joka perustuu viimeisiin 8 vuotee,
      kun eläke myönnetään,nämä vakuutuoikeuden viemät käsittely vuodet ovat juuri ne vuodet jotka määräävät työstäkertyvän eläkeen. Eli eläke kertyy olemattomista sairas
      raha päivärahoista niin sanotusta työeläkestä ja kansaneäkeestä jääden huomattavasti allle takuu eläkeen joka on 2021 noin 847 euroa/kk.Kun kansaneläkettä maksetaan
      320e/kk toki siinä on takuueläkeeseen matkaa 847e/kk.Toki valtio on antanut veropoistoja,nämä vain eivät nosta monenkaan eläket edes takuueläkemäärään.

    • Anonyymi

      Miksei kunnissa ole "Tasaveroa"?
      Miksei "Tasaeläkettä?"?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      46
      5307
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      542
      1848
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      77
      1110
    4. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      359
      1018
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      77
      963
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      53
      941
    7. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      59
      870
    8. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      824
    9. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      50
      813
    10. Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses
      Haapavesi
      58
      748
    Aihe