Vaimoni on kotoisin Parkanosta, ja lausuu "puolTOISta", siis paino jälkimmäisen osan ensimmäisellä tavulla. Samoin lähisukunsa. Ajattelin, että kysymys olisi perhemurteesta, mutta olen kuullut saman painotustavan Parkanossa käydessäni usein muiltakin.
Onko tämä painotustapa mitenkin laajalle levinnyt?
P.S. Ei vaimossa muuta vikaa ole :-).
Puolitoista (1,5)
Häh?
7
876
Vastaukset
- Yasuni
Levikistä en tiedä, mutta syy tuohon on aika ilmeinen: tällaiselle puhujalle tavallaan aukeaa sanan tai oikeastaan sanaparin alkuperäinen rakenne, eli "puoli toista", ts. puolet toisesta. Kun tuollaiset sanaliitot vakiintuvat ja alkuperäinen merkitys/rakenne hämärtyy, painosäännöt usein muuttuvat. Alun perin siis kaikki lienevät käyttäneet tuota nyt väistymässä olevaa painoa.
Uskoisin, että kirjoitettu teksti on muuttanut aikanaan nopeasti tuollaisia painotuksia: kun on päätetty kirjoittaa puolitoista yhteen, se on saanut myös nykyisen sananalkuisen painonsa.
Nyt ei muistu mieleen yhtään muuta tapausta, jossa paino alkuperäisen merkityksen kannalta on tavallaan väärin, vaikka niihin toistuvasti törmää. - laajalle
Itse olen lähtöisin 70 km Parkanosta etelään ja samoin painotan jälkiosaa.
Tuosta tulikin mieleeni: Meilläpäin sanotaan Satakunnan Kansa siten, että vain alkua painotetaan. Kansa-sanaa ei painoteta ollenkaan. TV:ssä tai radiossa kuulee kansa sanaa painotettavan häiritsevän paljon. Tämä lienee meidän paikallisten ihmisten vakiintunut puhetepa.- Yasuni
Tuossa Satakunnan Kansassahan tulee hienosti ilmi se, miten teille paikallisille, jotka käytätte nimeä päivittäin, nimen merkitys on hämärtynyt. Voin kuvitella, että tällaiselle puhujalle SAtakunnan KANsa painotus kuulostaa siltä kuin todella olisi puhe satakuntalaisista ihmisistä. =)
Alkuperäisen merkityksen hämärtymisen aiheuttamalla painotuserolla saattaa siis olla myös oma tehtävänsä.
- sitä muulla tavalla
kuullut lausuttavankaan kuin PUOLItoista. Olen tosin viettänyt viimeiset 48 vuotta Suomen ulkopuolella, mutta niin ne sen lausuvat muutkin härmäläiset, synnyinseutuun katsomatta.
- Häh?
... varma. Katso, mitä edellä viestiketjussa on kirjoitettu. Kummallisempiakin ääntämisiä omasta mielestään kuulee suomenkielessä - ja Suomessa, saati ulkomailla.
- Jos olisin
Häh? kirjoitti:
... varma. Katso, mitä edellä viestiketjussa on kirjoitettu. Kummallisempiakin ääntämisiä omasta mielestään kuulee suomenkielessä - ja Suomessa, saati ulkomailla.
muuten kuullut sanottavan, se olisi harvinaisuudessaan jäänyt mieleen. Tosin monet siirtolaiset hylkäävät tai ainakin vesittävät murteensa ulkomailla. Että kysymys saattaa olla siitäkin.
- Häh?
Jos olisin kirjoitti:
muuten kuullut sanottavan, se olisi harvinaisuudessaan jäänyt mieleen. Tosin monet siirtolaiset hylkäävät tai ainakin vesittävät murteensa ulkomailla. Että kysymys saattaa olla siitäkin.
En minäkään aikaisemmin tällaista painotusta ollut kuullut, vaikka olen asunut mm. Turun saaristossa, Savossa, Tampereella, Lappeenrannssa ja pääkaupunkiseudulla, ja paljon ulkomaillakin.
Siksi kysyinkin.
Ehkä Sinun suomalaiset tuttusi eivät kuitenkaan kata kaikkia murrealueita, joten kysymys ei välttämättä ole murteen hylkäämisestä.
Päinvastoin: olen huomannut, että pitkään siirtolaisina asuneille on nimenomaan tyypillistä lapsena opitun murteen käytön palautuminen - tai ehkä tietoinenkin korostaminen - joskus opitun yleiskielen sijasta.
Olisi ihan mielenkiintoista tietää, missä päin maailmaa asut, miten hyvit olet säilyttänyt tapasi puhua suomea noin pitkän ajan jälkeen. Siis positiivisessa hengessä. Jos kiinnostaa, niin otapa yhteyttä osoitteella zipzipx@yahoo.com.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692713
- 632654
- 681792
- 241617
- 201550
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91480- 151392
- 381233
- 401203
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81197