Isä, sä tuhosit mut

Mä vihaan sua!
Sä pilasit mun koko elämän.
Siinä se.
Mä en tuu enää ikinä olemaan kunnossa.
Ja se on sun vika.
Mä vihaan sua niin paljon, että haluan kuolla.
Sä tuhosit mut.
Mä olin kuin pieni siro lasikulho,
jota kuuluu suojata.
Sä kuitenkin teit päinvastoin.
Heitit sen päin seinää,
tuhoten sen pieniin palasiin.
Ne palaset olin minä.
Mun koko persoonallisuus.
Nyt sitä ei voi enää korjata.
Se oli sun vika.
Et sä siitä varmaan mitään muista,
olit niin päissäs.
Mutta minä muistan.
Ja kaikki tää on totta.
Vaikka sä vähättelit kaikkea sitä,
mitä mä joudun käymään läpi.
Sanot ettet tehnyt mitään väärin.
Nyt kaikki saa kuulla sen totuuden.
Mun totuuden.