Olen aina se kiltti ja ujo tyttö, joka menestyy koulussa ja pitää hauskaa kaveriensa kanssa. Kun näytän keskittyneeltä tynnilla, joko oikeasti keskityn tai pelkään ja suren. Kukaan ei tiedä, että ennen koetta viiltelen käteni arville purkaakseni ahdistusta. Kukaan ei tiedä, että todellisuudessa yritän laihduttaa, vaikka väitän että ei ole nälkä. Kukaan ei tiedä, että saan paniikkikohtauksia päivittäin. Kukaan ei tiedä, että käytän xxl-huppareitasalatakseni viiltojäljet ja laihuuden. Kukaan ei tiedä ahdistuksestani ja itsemurha-ajatuksistani. Jos sanoisin jollekin yrittäväni itsemurhaa, hän nauraisi. Ystäväni luulevat, että en itke koskaan. Itken joka päivä ennen koulua, kotimatkalla, kotona, unissani…
Kukaan ei tiedä, että nukun hyvällä tuurilla 4 tuntia yössä. Opettajat luulevat, että elämäni on OK ja pysyn hengissä.
En tiedä mihin tämä olisi kuulunut, mutta halusin vain kirjoittaa jotain, mikä jää tänne minun jälkeeni. Ehkä joku tuttuni löytää tämän joskus, tunnistaa minut ja ymmärtää? Tänä yönä näistä syistä pääsen eroon tuskastani
Kukaan ei tunne minua
6
230
Vastaukset
- Anonyymi
Älä tee alottaja itsellesi mitään! Olet tärkeä ihminen oikeasti, hae apua. Jos nää on jotain trollailuja, niin törkeitä sellaisia, mutta alottaja kuulostat, että sulla on todellinen hätä. Ota huomenna yhteys terveyspalveluihin ja kerrot tuon kaiken ja pääset heti hoitoon.
- Anonyymi
Hei pieni!
Toivottavasti luet tämän. Voit saada apua ahdistukseesi tai siihen, mikä sen aiheuttaa. Voit puhua perheenjäsenillesi, koulukuraattorille tai ottaa vaikka yhteyttä Sekaisin chattiin. Pääasia, että pyydät apua.
Olet hyvä ja tärkeä juuri sellaisena, mikä olet. Vailinaisena ja epätäydellisenä, sellaisia me kaikki olemme.
Älä tee itsellesi mitään vaan hae apua. - Anonyymi
Sun pitää puhua oikeasti jollekin, eikä pitää kaikkea sisälläsi. Voisitko kertoa äidillesi, hän varmasti ymmärtää ja yrittää auttaa sua tai onko sulla joku muu läheinen, jolle voisit kertoa mitä koet ja tunnet. Et ole yksin tuntemustesi kanssa monet muutkin käyvät samoja juttuja läpi, jopa sun tutuillakin voi olla ahdistusta, paniikkioireita, syömishäiriöitä, älä siis pelkää kertoa asioista jollekin. Itsellänikin on ollut ja on yhä masennusta ja ahdistusta ja joskus tullut paniikkioireita ja on vieläkin ajoittain itsetuhoisia ajatuksia ja uniongelmia. Kunpa voisit puhua jollekin, saisit apua. Muista ettet ole yksin, eikä sinun tarvitse hävetä tuntemuksiasi, yllättyisit siitä kuinka paljon on meitä, jotka käymme samoja tunteita läpi. En vähättele tuntemuksiasi vaan haluan että ymmärrät ettet ole yksin. Joku on voinut jo huomata ettet voi hyvin, se on yllättävän vaikeaa mennä kysymään toiselta, ett miten sinä voit, oletko kunnossa, voisinko auttaa sinua. Muista ett olet tärkeä läheisillesi ja tutuillesi, arvokas just sellaisena kuin olet❤️
- Anonyymi
Ethän tehnyt mitään itsellesi? Näin viime yönä unta luettuani tämän aloituksen, että olisit katunut? Toivottavasti kyse ei ollut vain unesta! Sinun TÄYTYY hakea apua! Meillä, jotka lukevat tätä on velvollisuus auttaa.
- Anonyymi
Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.
Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.
Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.
- Anonyymi
Onko sulla läheistä ystävää, jolle voisit jakaa ajatuksiasi? Myös äidit tai isät usein on yllättävän hyviä keskustelemaan vaikeistakin asioista luottamuksella. Ota askel luottamuksen tiellä ja jaa pelkoja ja murheita läheisillesi.
Kovasti tsemppiä ja jaksamista syksyyn!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682580
- 622542
- 681752
- 241557
- 201480
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91420- 151352
- 381203
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81147- 251076