Myrkyllinen "ystävyys"

Kylläpä kyllä, syyllistäminen tuttua. "Etkö muista miten olen sinua autanut, silloin, silloin ja silloin". Ääni nousee kännissä jne. Haukkuu kaikki....Sitten satuin saamaan helvetillisen raivarin, tais kaikki patoumat tulla ulos. Pyysin anteeksi mutta eipä tainnu auttaa. Nyt olen tietty se hirvee jonka käytöstä ihmettelee.

Otti pitkän aikaa, että opin eri tilanteisiin sanomaan "Ei" tai lempeämmi "Valitettavasti ei nyt ehdi/ole varaa" jne. Enkä ole alkanut tarkemmin selittämään.
Monen yhteydenotot on sen jälkeen täysin loppuneet.
Yleensä olleet "Tule käymään ja ota työkaluja mukaan", yhteydenottoja.
Itse harvemmin keltään alan apuja pyytelemään. Yleensä käännyn yrityksien puoleen, niin ei jää mitään muuta kuin aukko lompakkoon.

Jotkut ovat antaneet Kossupullon kiitokseksi ja sen jälkeen vedonneet "Hei mä annoin silloin ja silloin sulle Kossun, voisit sen vuoksi heittää minut tuonne sadan kilometrin päähän". No, en ole voinut.