Mitä eroa on tyhmyydellä ja hulluudella?

Hulluuden ja nerouden raja on häilyvä. Älä kysele tyhmiä, et tule sitä kuitenkaan ymmärtämään.

No hyvä. Aloittaja, sanopas sitten, miten minä nukun yhtään, jos en käytä edes sitä pientä annosta neuroleptilääkitystä? En nimittäin nuku ilman lääkitystä. Siihe alkuperäiseen tarkoitukseen en niitä lääkkeitä käytä.

Arvaa, montako kertaa olen yrittänyt lopettaa kyseiset lääkkeet? Aika monta kertaa, ja ei onnistu. En nuku yhtään, jos en ota iltalääkettä. Kyllä mieluusti heittäisin ne lääkkeet narikkaan ja vaikka takaisin postissa ne minulle aikoinaan määränneille psykiatreille.

Mitä tulee pakkohoitoon, niin siitä olen sitä mieltä, että ehdoton ei sellaisille pakkotoimenpiteille ja niiden oikeuttamisille. Mutta ne ihmiset, jotka eivät ole sitä koskaan kokeneet, ja luottavat liian sokeasti tereveydenhuoltoon ja menevät kertomaan avoimesti omista vaivoistaan ja oireistaan, niin joutuessaan siihen myllytykseen, tai pakkokeinojen kohteeksi eivät sitä ensimmäisellä kerralla tietenkään tiedä. Joten heitä on ihan turha mennä nimittelemään tyhmiksi.

Sama koskee myös niitä ihmisiä, jotka ollessaan ahdistuneita tai masentuneita, ja joilla on aiempaa tiettyä diagnoositaustaa, saattavat olla aivan liian sinisilmäisiä. Tai harkintakyky pettää. Kaikki on niin paljon kiinni tuurista ja siitä, ketä ja minkälaisen lääkärin, tai hoitajan sattuu terveydenhuollossa kohtaamaan. Mutta en kutsuisi heitäkään tyhmiksi. Siis niitä aivan liian sinisilmäisiä ihmisiä. Jos ja kun ihminen on hädässä, tai avun tarpeessa, sitä saattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Tyhmyyttä oli uskoa aivojen kemialliseen epätasapainotilaan depression aiheuttajana 1990-luvulla. Hulluutta on uskoa siihen edelleen, 2020-luvulla.

Tyhmyys ja hulluus ovat aina kulttuurisidonnaisia käsitteitä, koska rationaalisuus on kulttuurisesti rakentuva konstruktio. Se mikä on tietyssä kulttuurissa ja kontekstissa loogista ja ymmärrettävää, on toisessa epäloogista ja käsittämätöntä. Ne ovat toisiinsa yhteydessä juuri tuon rationaalisuuden konstruktion kautta, hulluus on lähtökohtaisesti irrationaalista kontektissaan ja tyhmyys on lähtökohtaisesti kyvyttömyyttä ja ajatella toimia rationaalisisesti. Länsimaisessa ajattelussa tyhmyyteen kuitenkin liitetään ensisijaisesti hidasjärkisyys ja kyvyttömyys ajatella abstraktilla tasolla. Hullulla taasen voi olla parhaimmillaan loistava kyky omaksua ja ymmärtää sekä soveltaa abstraktia ajattelua, hän voi esimerkiksi suoriutua hyvin kuviopäättelytesteissä tai hänellä ei ole ongelmia omaksua kulttuurissa tarvittavaa rationaalista ajattelua. Esimerkkinä esimerkiksi matemaatikko John Nash, joka sanoi että hänen hulluutensa oli ehkä osin reaktio matematiikan konformistiseen, kaavamaiseen ajatteluun. Ihmisen tajunnan ja mielen irrationaalisuus ei aina taivu sellaiseen käytökseen ja ajatteluun, jota pidetään kaavojen ja odotusten mukaisena. Se on myös ihmisen luovuuden lähde, kyky ja halu rikkoa kaavoja ja hakea uusia, epätyypillisiä ja yllättäviä yhteyksiä asioiden välillä. Kaikki hyvästä runoudesta uusiin fysiikan teoreettisiin mallleihin pohjautuu osin tuohon kykyyn, mutta se edellyttää usein myös kykyä ja halua omaksua ja ymmärtää jo valmiita malleja ja ajatustapoja. Tyhmäksi oletetuilla ihmisillä ei ole tällaista omaksumiskykyä, hulluilla voi hyvinkin olla. Toisaalta tyhmä ihminen voi kokemusmaailmaltaan sinänsä olla hyvin tavanomainen ja hänen käytöksensä ja ajattelunsa on usein tavanomaisen ennustettavaa. Sen takia tyhmyys ei aiheuta pelkoreaktioita eikä moraalipaniikkeja toisin kuin hulluus, jossa keskeistä on juuri käytöksen vaikea ennustettavuus ja outous. Hulluus rikkoo sosiaalista järjestystä, kun taas tyhmyys ei niinkään. Nämä eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia käsitteitä, hullu voi olla myös tyhmä ja tyhmä voi olla hullu. Itse asiassa mielisairauksiin liitetty sekavuustila ja sen stigmatisoiva hoito tyhmistää myös älykkäitä ihmisiä, koska psykoosi rikkoo ihmisen oppimia muistirakenteita rakentaessaan uusia ja heikentää keskittymiskykyä. Pahimmillaan se voi johtaa syvään taantumiseen, parhaimmillaan uusiin luoviin ideoihin ja resilientin parantumiseen. Koska ihmisen mieli ja aivot on sosiaalisia, niin riippuu valtavasti siitä miten ihmisen kokemusmaailmaa tulkitaan ja rakennetaan vuorovaikutuksessa.

Minusta tuli viimeistään tänä päivänä pysyvästi erakko. Syrjäytynyt olen ollut jo ainakin viimeiset neljä, viisi vuotta. Tässä elämässä saatujen huonojen ja negatiivisten kokemusten myötä. Menetin kaiken uskoni tähän yhteiskuntaan, sen systeemeihin, järjettömyyteen, mm. typerien, itseäni täysin kiinnostamattomien tapahtumien ja uutisien myötä. Hullu ja yhä hullumpi maailma. Marinista tehdyt viimeaikaiset uutisoinnit vain vahvistivat sen. Että niin vähäpätöiset asiat saavat noin paljon aikaan palstatilaa, kohua, somemyrskyä ja ylireagoivaa uutisointia.

Itse vain näen ja koen, että järki, älykkyys ja niiden käyttäminen ja keskittyminen tärkeämpiin asioihin ja oikeat valinnat vain näyttävät tältä maailmalta ja yhteiskunnalta ja kaikilta ihmisiltä katoavan ja puuttuvan täysin ja tyystin kokonaan.

Mitähän minä sitten olen? Hullu, tyhmä, vai peräti molempia? Näit edellä mainittuja havaintoja tästä maailmasta tehneenä ja tulkitsen tämän ajan ja ihmisten toiminnan vain yhtenä osoituksena ihmislajin älyn ja älykkyyden taantumisena.

Edelliseen viimeiseen jaksoon tuli yksi kirjoitusvirhe. Sana näet piti olla näen.

Uusi korjaus: Anteeksi. Ei vaan sanan piti olla: näin.

Minun näkemykseni asiaan on seuraava:

Älykäs ihminen ei ole hullu...tietenkään...kyllä älykäs ihminen haluaa olla rationaalinen, luova jne, eikä millään tavalla hullu, koska ei tietenkään ole älykästä olla hullu.

Älykäs ihminen vain voi vaikuttaa toisille "hullulle", koska vähempiälyinen ei voi kokemuksellisesti tavoittaa älykkäämmän ajatusta ja kokemusta ja yrittämällä kokea sitä vähemmällä aivokapasiteetilla aikaansaa itselleen hullun tuntuisen kokemuksen, mikä johtaa häntä luulemaan, että se älykäs ihminen on sellainen hullu millaisen kokemuksen hän itse vähemmällä älyllään sai itselleen aikaan yrittämällä ajatella jotain mihin aivokapasiteettinsa ei riitä.

Tietämättömyys on se mikä saa pahaa aikaan ja absurdeja näkemyksiä.
Ei todellakaan ole niin, että tyhmät olisivat vaarattomia,. Tyhmyys ja tietämättömyys nimenomaan on vaarallista. ..tietenkin. Luotan ihmiseen sitä enemmän mitä älykkäämpi hän on ....pääsääntöisesti.


ppoiuyyg

Hiilet? https://www.is.fi/viihde/art-2000008460218.html