Jos vesilinjan pituus on 30 jalkaa, runkonpeus on 7,2 solmua.
Jos vesilinjan pituus on 300 jalkaa, runkonopeus on 23,2 solmua.
Onko suuremmalla veneellä vaikeampi purjehtia lähelle maksimia?
Onko suurella veneellä vaikeampi saavuttaa runkonopeus?
18
689
Vastaukset
- Anonyymi
300-jalkainen vene?? Fregatti Suomen Joutsenen vesilinjaa on noin 230 jalkaa ja kokonaispituus reilut 300 jalkaa. Eivätpä taida olla ihan mielekkäitä vertailukohteita. Olisko parempi vertailla 30:n jalan vesilinjaa vaikkapa 40:n jalan vesilinjaan. Jollain voisi olla jopa ihan oikeita kokemuksia✌️
- Anonyymi
Juu ja Suomen Joutsenen suurin nopeus purjehtiessa oli n. 17 solmua.
- Anonyymi
Esimerkiksi tuossa on melkein 400 jalkaa.
https://theislander.net/wp-content/uploads/AA3.jpg- Anonyymi
Tuo on rekisteröity purjeavusteiseksi moottorialukseksi. Onko mielestäsi vertailukelpoinen?
- Anonyymi
Mikä on maksimi? Ei ainakaan runkonopeus, joka on helposti ylitettävissä lähes kaikilla purjeveneillä.
Kovin eri kokoisten veneiden vertaaminen on vaikeaa. Yleensä veneiden mittasuhteet, urheilullisuus jne. muuttuvat reilusti koon kasvaessa 30 jalasta 100 jalkaan, puhumattakaan 300 jalasta.
Vaikkapa Melges 24 (7 m vesilinja), 35-jalkainen C/R-vene (10 m vesilinja) ja reilut 42-jalan cruiseri (12 m vesilinja) ovat suunnilleen yhtä nopeita kaikissa keleissä. Sitten vaikkapa 100-jalkainen kisavene (30 m vesilinja), kuten Wild Oats XI, on melko tarkasti nopeudeltaan 2-kertainen kaikissa oloissa. No onhan tuossa 4-kertainen vesilinja eli 2-kertainen runkonopeus Melgesiin verrattuna. - Anonyymi
Skorpiosin keskinopeus Atlantia ylitettäessä oli juuri 20,6 solmua. Veneen pituus on 125 jalkaa eli 38 metriä. Runkonopeus 27 solmua. Aika helposti siis saavuttaa.
- Anonyymi
Veneen runkonopeus on paitsi kiinni rungon pituudesta niin myös leveydestä. Kaava jolla runkonopeus lasketaan on likiarvokaava ja siinä esiintuu vain vesilinjan pituus. Yleensä rungon pituus ja leveys on jossakin suhteessa, mutta saman pituinen kapearunkoinen vene on leveärunkoista nopeampi (tai katamaraani on yksirunkoista nopeampi koska sen runkojen pituus leveys suhde on suurempi).
Sinänsä mitään ihmeellistä ei tapahdu kun runkonopeus saavutetaan, kulkuvastus vain jatkaa kasvuaan exponentiaalisen kaavansa mukaan ja usein pienillä aluksilla matkanopeutena käytetään hieman runkonopeuden ylittävää nopeutta esimerkiksi kertoimella 1,3. Suurilla aluksilla runkonopeuden ylittäminen vaatii enemmän ponnisteluja joten matkanopeutena on usein runkonopeuden suhdeluku alle yhden. Siis suuri uppoamarunkoinen on runkonopeuteensa nähden usein hitaampi.- Anonyymi
Runkonopeus on teoreettinen lukema, joka riippuu vain vesilinjasta. Miten vastus lisääntyy ennen ja jälkeen runkonopeuden riippuu sitten runkomuodosta, jossa leveys on yksi tekijä.
Millä purjeveneellä matkanopeus on 1,3-kertainen runkonopeuteen verrattuna? Hyvin harva purjevene pääsee koneella edes runkonopeuteensa kaasunpohjassa. Purjeilla pääse ylikin, muttei 1,3-kertaisesti kuin enintään hetkellisesti.
Jotkut monirunkoiset toki pääsevät.
Moottoriveneissä ja laivoissa sitten yleensä järki kasvaa laivoihin siirryttäessä eli ei enää pyritä lähellekään runkonopeutta, koska tehontarve ja siten kulutus on jo kasvanut valtavan suureksi ennen runkonopeutta.
Vaikkapa oman veneeni 10 m vesilinjan runkonopeus on 7,7 kn. Koneella huippunopeus 7,2 kn ja matkanopeutena 6 kn, johon riittää n. 1 hv/tn ja kulutus alle 2 l/h. Suuremmalla koneella kulkisi kaasu pohjassa tuon 7,7 kn, mutta se vaatii 5 hv/tn ja kuluttaisi 7 l/h.
Karkea nyrkkisääntö jokainen lisäsolmu tuplaa kulutuksen tyypillisillä veneluokan uppoumarunkoisilla
Laivoissakin on ollut järjettömyyksiä, kuten turbiinikoneillaan yli 30 kn kulkenut Finnjet. Tulihan siihenkin sitten dieselit, joilla matkanopeus tiputettiin samaan 20 kn luokkaan kuin muilla autolautoilla, joilla runkonopeus on reilut 30 kn. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Runkonopeus on teoreettinen lukema, joka riippuu vain vesilinjasta. Miten vastus lisääntyy ennen ja jälkeen runkonopeuden riippuu sitten runkomuodosta, jossa leveys on yksi tekijä.
Millä purjeveneellä matkanopeus on 1,3-kertainen runkonopeuteen verrattuna? Hyvin harva purjevene pääsee koneella edes runkonopeuteensa kaasunpohjassa. Purjeilla pääse ylikin, muttei 1,3-kertaisesti kuin enintään hetkellisesti.
Jotkut monirunkoiset toki pääsevät.
Moottoriveneissä ja laivoissa sitten yleensä järki kasvaa laivoihin siirryttäessä eli ei enää pyritä lähellekään runkonopeutta, koska tehontarve ja siten kulutus on jo kasvanut valtavan suureksi ennen runkonopeutta.
Vaikkapa oman veneeni 10 m vesilinjan runkonopeus on 7,7 kn. Koneella huippunopeus 7,2 kn ja matkanopeutena 6 kn, johon riittää n. 1 hv/tn ja kulutus alle 2 l/h. Suuremmalla koneella kulkisi kaasu pohjassa tuon 7,7 kn, mutta se vaatii 5 hv/tn ja kuluttaisi 7 l/h.
Karkea nyrkkisääntö jokainen lisäsolmu tuplaa kulutuksen tyypillisillä veneluokan uppoumarunkoisilla
Laivoissakin on ollut järjettömyyksiä, kuten turbiinikoneillaan yli 30 kn kulkenut Finnjet. Tulihan siihenkin sitten dieselit, joilla matkanopeus tiputettiin samaan 20 kn luokkaan kuin muilla autolautoilla, joilla runkonopeus on reilut 30 kn.Myynnissä oli suhteellisen halvalla venäläinen alumiininen 40-metrinen maihinnousualus, jossa oli kaksi järeätä tähtimoottoria, joiden voimalla aluksen huippunopeudeksi saatiin 38 solmua. Olisipa mukavaa nykyhinnoilla ajella sillä vaikkapa itämeren kierros plaanaten siirtymät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Runkonopeus on teoreettinen lukema, joka riippuu vain vesilinjasta. Miten vastus lisääntyy ennen ja jälkeen runkonopeuden riippuu sitten runkomuodosta, jossa leveys on yksi tekijä.
Millä purjeveneellä matkanopeus on 1,3-kertainen runkonopeuteen verrattuna? Hyvin harva purjevene pääsee koneella edes runkonopeuteensa kaasunpohjassa. Purjeilla pääse ylikin, muttei 1,3-kertaisesti kuin enintään hetkellisesti.
Jotkut monirunkoiset toki pääsevät.
Moottoriveneissä ja laivoissa sitten yleensä järki kasvaa laivoihin siirryttäessä eli ei enää pyritä lähellekään runkonopeutta, koska tehontarve ja siten kulutus on jo kasvanut valtavan suureksi ennen runkonopeutta.
Vaikkapa oman veneeni 10 m vesilinjan runkonopeus on 7,7 kn. Koneella huippunopeus 7,2 kn ja matkanopeutena 6 kn, johon riittää n. 1 hv/tn ja kulutus alle 2 l/h. Suuremmalla koneella kulkisi kaasu pohjassa tuon 7,7 kn, mutta se vaatii 5 hv/tn ja kuluttaisi 7 l/h.
Karkea nyrkkisääntö jokainen lisäsolmu tuplaa kulutuksen tyypillisillä veneluokan uppoumarunkoisilla
Laivoissakin on ollut järjettömyyksiä, kuten turbiinikoneillaan yli 30 kn kulkenut Finnjet. Tulihan siihenkin sitten dieselit, joilla matkanopeus tiputettiin samaan 20 kn luokkaan kuin muilla autolautoilla, joilla runkonopeus on reilut 30 kn.Kaikilla laivoilla kulutus ei rajoita konetehoja eikä saavutettavaa vauhtia, esim ydinkäyttöisillä lentotukialuksilla. Silti yksikään niistä ei saavuta runkonopeuttaan, ei lähellekään. Syy on siis ihan muualla kuin kulutuksessa. Ydinreaktori olisi myös ollut kohtuullisen helppoa suunnitella siten, että siitä irtoaa vähintäänkin riittävästi lämpötehoa, sekään ei siis ole este runkonopeuden saavuttamiseen.
Todelliset ongelmat riittävän propulsiotehon tuottamiseksi ovat siis jossain muualla tehonsiirrossa, kuten:
potkureissa, akseleissa, alennusvaihteissa, taikka höyryturbiinissa tai lauhduttimessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikilla laivoilla kulutus ei rajoita konetehoja eikä saavutettavaa vauhtia, esim ydinkäyttöisillä lentotukialuksilla. Silti yksikään niistä ei saavuta runkonopeuttaan, ei lähellekään. Syy on siis ihan muualla kuin kulutuksessa. Ydinreaktori olisi myös ollut kohtuullisen helppoa suunnitella siten, että siitä irtoaa vähintäänkin riittävästi lämpötehoa, sekään ei siis ole este runkonopeuden saavuttamiseen.
Todelliset ongelmat riittävän propulsiotehon tuottamiseksi ovat siis jossain muualla tehonsiirrossa, kuten:
potkureissa, akseleissa, alennusvaihteissa, taikka höyryturbiinissa tai lauhduttimessa.Ydinkäyttöisen lentotukialuksen vauhtia rajoittaa myös sen saattoalusten vauhti, ei se voi ilman niitä mennä minnekään. Tuskin siinä itsessään on esim. sukellusveneen torjuntaan kummoisia laitteita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikilla laivoilla kulutus ei rajoita konetehoja eikä saavutettavaa vauhtia, esim ydinkäyttöisillä lentotukialuksilla. Silti yksikään niistä ei saavuta runkonopeuttaan, ei lähellekään. Syy on siis ihan muualla kuin kulutuksessa. Ydinreaktori olisi myös ollut kohtuullisen helppoa suunnitella siten, että siitä irtoaa vähintäänkin riittävästi lämpötehoa, sekään ei siis ole este runkonopeuden saavuttamiseen.
Todelliset ongelmat riittävän propulsiotehon tuottamiseksi ovat siis jossain muualla tehonsiirrossa, kuten:
potkureissa, akseleissa, alennusvaihteissa, taikka höyryturbiinissa tai lauhduttimessa.Kyllä siinäkin tulee tehot vastaan. Nimitz-luokan lentotukialuksessa on jo lähes 200 MW tehoa ja vauhtia yli 30 kn. Jos pitäisi kulkea reilusti yli 40 kn runkonopeutta, tehoa saattaisi tarvita lähes 1 GW. Siis tuollaisen Loviisan voimalan verran. Ja tietysti koko systeemi pitää mitoittaa tuon mukaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Runkonopeus on teoreettinen lukema, joka riippuu vain vesilinjasta. Miten vastus lisääntyy ennen ja jälkeen runkonopeuden riippuu sitten runkomuodosta, jossa leveys on yksi tekijä.
Millä purjeveneellä matkanopeus on 1,3-kertainen runkonopeuteen verrattuna? Hyvin harva purjevene pääsee koneella edes runkonopeuteensa kaasunpohjassa. Purjeilla pääse ylikin, muttei 1,3-kertaisesti kuin enintään hetkellisesti.
Jotkut monirunkoiset toki pääsevät.
Moottoriveneissä ja laivoissa sitten yleensä järki kasvaa laivoihin siirryttäessä eli ei enää pyritä lähellekään runkonopeutta, koska tehontarve ja siten kulutus on jo kasvanut valtavan suureksi ennen runkonopeutta.
Vaikkapa oman veneeni 10 m vesilinjan runkonopeus on 7,7 kn. Koneella huippunopeus 7,2 kn ja matkanopeutena 6 kn, johon riittää n. 1 hv/tn ja kulutus alle 2 l/h. Suuremmalla koneella kulkisi kaasu pohjassa tuon 7,7 kn, mutta se vaatii 5 hv/tn ja kuluttaisi 7 l/h.
Karkea nyrkkisääntö jokainen lisäsolmu tuplaa kulutuksen tyypillisillä veneluokan uppoumarunkoisilla
Laivoissakin on ollut järjettömyyksiä, kuten turbiinikoneillaan yli 30 kn kulkenut Finnjet. Tulihan siihenkin sitten dieselit, joilla matkanopeus tiputettiin samaan 20 kn luokkaan kuin muilla autolautoilla, joilla runkonopeus on reilut 30 kn.Finnjetin dieselit asennettiin jäissä kulkua varten, nopeusrajoitus taisi olla 14kn. Gurbiinit ovat erittäin epätaloudellisia pienillä tehoilla. Sitten dieselien ja turbiinien yhteiskäytöllä saatiin 2kn lisää nopeutta.
Nykyisten lauttojen ja RoRo laivojen nopeus on luokkaa 27kn. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Finnjetin dieselit asennettiin jäissä kulkua varten, nopeusrajoitus taisi olla 14kn. Gurbiinit ovat erittäin epätaloudellisia pienillä tehoilla. Sitten dieselien ja turbiinien yhteiskäytöllä saatiin 2kn lisää nopeutta.
Nykyisten lauttojen ja RoRo laivojen nopeus on luokkaa 27kn.Juuri valmistuneen Gloryn huippunopeus on 22 kn. Samaa luokkaa muidenkin ruotsinkaivojen. Joillain reiteillä nopeus on tärkeä valtti. Silloin on noita 27 solmua kulkevia kuten Megastar.
Finnjet ja kaikki nuo ovat hiukan yli 200 m eli runkonopeus n. 35 solmua. Finnjetin huippunopeus oli 33,5 kn. Finnjetin turbiinit olivat 66 MW. Nykyisissä on 20-30 MW, vaikka leveyttä ja korkeutta on tullut reilusti lisää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri valmistuneen Gloryn huippunopeus on 22 kn. Samaa luokkaa muidenkin ruotsinkaivojen. Joillain reiteillä nopeus on tärkeä valtti. Silloin on noita 27 solmua kulkevia kuten Megastar.
Finnjet ja kaikki nuo ovat hiukan yli 200 m eli runkonopeus n. 35 solmua. Finnjetin huippunopeus oli 33,5 kn. Finnjetin turbiinit olivat 66 MW. Nykyisissä on 20-30 MW, vaikka leveyttä ja korkeutta on tullut reilusti lisää.Korjauksena Megastarissa on 46 MW dieselit. Nykyisten leveydet 30-35 m ja Finnjet 24 m. Glory taitaa olla levein ja siinä on 30 MW.
Varsin paljon siis maksaa vauhdin kasvatus 22 solmusta 27 solmuun niin investointina kuin polttoainekuluina, vaikka ollaan reilusti alle runkonopeuden.
- Anonyymi
Eikös tämän rajoittavan määreen nimi ole uopuma, joka voi erota paljonkin saman pituus*leveys aluksissa?
Tehoa, kun tarvitaan massan liikutteluun Kw)tonnia kohden ja aluksen runko muoto vaikuttaa vielä lisäksi. - Anonyymi
Kyllä niin elävästi muistan kun 1978 läksin Finnjetillä Saksaan kesäduuniin. Harmajan jälkeen lyötiin turbiniit täysteholle ja Finnjet lähti kiihdyttämään niin, että savupiippubaarissa sai pidellä Tuborgin Elephantista kiinni...
- Anonyymi
Mä ajelin kerran Finnjetillä Saksaan kovassa lounaismyrskyssä. Aina kun se törmäsi isoon aaltoon, tuntui kun laiva olisi pysähtynyt sekunniksi. Onneksi oli parempi visiiri kuin Estoniassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih465437Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5662008Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens781135Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591038- 77983
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53951- 59880
- 228834
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.50833Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58758