Ankannokan tukivaijeri

Anonyymi

Ankanokan kärjen ja rungon vesilinjan kiinnityspisteen välillä on nyt 8mm vaijeri. Vaijeripääte on saanut hittiä ja vääntynyt hieman (en minä vaan edellinen omistaja 😅). Vaijerilla on melko suuri rooli, koska keulaharus kiinnittyy myös ankannokan kärkeen. Olisiko mitään järkeä korvata tukivaijeria haponkestävällä kettingillä vanttiruuvilla? Painoerolla ei ole merkitystä. Kettinkiä olisi helppo hommata metritavarana varalle ja vaihtokin onnistuu kesken kauden jos tulee pussailtua veneellä.

Miten nuo varmuuskertoimet murtolujuuksissa menee vaijeri vs. kettinki? Mistä vahvoja hst-sakkeleita?

32

777

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kuten jo totesit, sinulle ei painolla ole merkitystä, joten aina löytyy vähintään yhtä lujaa ketjua minkä tahansa paksuisen vaijerin tilalle. Ketjulla on sitten myös suurempi poikkipinta, ja siten suurempi vastus vedessä ollessaan.
      Lujuudet vaihtelevat sekä ketjulla että vaijerilla niin paljon, ettei mitään voi etukäteen sanoa, tarkista lujuusrvot kunkin toimittajan ja tuotteen kohdalta erikseen!
      Mikäli osuma vaijeriin on olennaisesti hetkellisesti lyhentänyt matkaa vaijerin päiden välillä, on ankannokka silloin taipunut alaspäin. Onko varmaa ettei mitään ole vaurioitunut joko itse ankannokassa, taikka sen kiinnityksessä runkoon? Keulaharus siirtää ankannokkaan myös sivusuuntaisia kuormia, joista aiheutuu taivutusta ankannokan runkokiinnitykseen. Se voi olla ratkaisevasti heikentynyt, mikäli vaurioita on tullut, vaikka vauriot olisivat jääneet sinun kannaltasi piileviksi.
      Kaikki riippuu käytetyistä materiaaleista ja toteutetusta designista, joita ei täältä käsin ole mitään järkeä ryhtyä arvailemaan. Oletettavasti jotkut trollit silti kohta vastaavat mutuiluaan täytenä totena, välittämättä niistä vaaroista joita se veneellesi aiheuttaa.

      • Anonyymi

        Kiitos vastauksesta! Rupesin ajattelemaan tarkemmin, että tarpeeksi vahvat sakkelit/togglet
        jo itsessään vaativat kettingiltä suurehkoa silmäkokoa. Se ei sinänsä haittaa vaikka, vastusta toki lisää. Kevyessä kelissä rungon kiinnityskohta pysyy
        reilusti vesilinjan yläpuolella.

        Vanha vaijerin pääte oli lievästi vääntynyt, mutta vaihtoon menee kuitenkin. Itse ankannokka on nyt iroitettuna autotallissa ja teen siihen pari pientä muutosta. Ankannokan kiinnityskohdat rungossa on rakenteiltaan ehjiä, vaikka siellä aika onnettomat aluslevyt olikin.


    • Anonyymi

      8 mm rikivaijerin murtolujuus on n. 5 tn ja tavallisen 10 mm kettingin 4 tn. Kettinki on paljon heikompaa teräslaatua ja myötörajassa ero on vielä suurempi.

    • Anonyymi

      Laita aisi tankona, jonka päihin hitsautat sopivat kiinnikeet.

      • Anonyymi

        Kävi tämäkin mielessä. Mikähän olisi ainevahvuus jos umpitangosta laittaisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kävi tämäkin mielessä. Mikähän olisi ainevahvuus jos umpitangosta laittaisi?

        Laita hieman paksummasta, niin kestää hieman mahdollisia laituri kontakteja 12mm voisi olla hyvä, ohuempikin tietysti käy, vetolujuuttA löytyy jo huomattavasti ohuemmastakin tangosta.

        Noita olen useassa veneessä nähnyt, missä "ankanokka".

        Eikö noita tankoja ole jossain veneissä vantteinakin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laita hieman paksummasta, niin kestää hieman mahdollisia laituri kontakteja 12mm voisi olla hyvä, ohuempikin tietysti käy, vetolujuuttA löytyy jo huomattavasti ohuemmastakin tangosta.

        Noita olen useassa veneessä nähnyt, missä "ankanokka".

        Eikö noita tankoja ole jossain veneissä vantteinakin?

        Löytyy vetolujuutta, jos on sellaiseen erikoiskäyttöön tehty. Kuten polkupyörän pinnat tai rod-vantit ovat. Niiden murtolujuus on n. 1400 MPa. Tavallisen haponkestävän murtolujuus on vain n. 500 MPa. Vielä suurempi ero on myötölujuudessa, joka on n. 1000-1200 vs. n. 200 MPa.

        5 tn murtolujuuteen vaaditaan siis vain 6,5 mm rodi, mutta tavallinen haponkestävä tanko pitää olla reilut 11 mm. Samaan myötörajaan vaaditaan melkein n. 15 mm tanko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy vetolujuutta, jos on sellaiseen erikoiskäyttöön tehty. Kuten polkupyörän pinnat tai rod-vantit ovat. Niiden murtolujuus on n. 1400 MPa. Tavallisen haponkestävän murtolujuus on vain n. 500 MPa. Vielä suurempi ero on myötölujuudessa, joka on n. 1000-1200 vs. n. 200 MPa.

        5 tn murtolujuuteen vaaditaan siis vain 6,5 mm rodi, mutta tavallinen haponkestävä tanko pitää olla reilut 11 mm. Samaan myötörajaan vaaditaan melkein n. 15 mm tanko.

        Mitään tankoa ei kannata laittaa omaan kokemukseen pukspröötistä perustuen. Silloin, kun maston on poissa, ei ole ankannokkaa ylöspäin vetävää voimaa ja ankannokka saattaa sen verran laskea, että se tanko alkaakin työntää, jolloin se puskee alapään sakkelia toiseen suuntaan. Ketju on parempi, koska se ei milloinkaan työnnä alaspäin.


    • Anonyymi

      Mulla on vastaavassa käytössä haponkestävä ketju ja vanttiruuvi. Alapäässä on lenkki, joka menee keularangan läpi. Eri ketjuilla on eri lujuuksia. Laadukkaasta ketjusta se varmaan ilmoitetaan.

      • Anonyymi

        Minkäkokoista kettinkiä sulla on ja minkälaisessa veneessä? Minkäkokoisella vanttiruuvilla kiinni?

        Tutkiskelin että 10mm haponkestävä nostokettinki kestäisi aivan riittävästi ja hieman enemmänkin, mutta sen silmukasta saa max 13mm rikipultin läpi. Vanhan 8mm tukivaijerin päässä on 5/8" vanttiruuvi, mutta se on jotakin vanhempaa mallistoa, koska sen rikipultti on ainoastaan 13mm. Varastosta löytyisi uusia Seldenin 1/2" vanttiruuveja, 13mm rikipultilla. Seldeneissä murtokuorma 6800kg, jonka luulisi riittävän, koska 8mm vaijerin murtokuorma on pienempi. En toki halua heikentää rakennetta, onko vastalauseita?


    • Anonyymi

      Älä vaihda.

      Vaijeri joustaa, kettinki tai tanko ei.

      Koko veneen runko taipuu tuulessa ja allokossa eikä etäisyys ankannokasta vaijerin kiinnikkseeseen ole vakio vaan elää. Se elää myös lämpötilavaihteluissa.
      Vaijeri joustaa liikeessä, jolloin kuorimitus kiinnikkeissä on huomatavasti pienempi.

      Jos vaihdat kettinkiin tai tankoon, kuormasta tulee nykivä ja kertomia pitäisi lisä nyrkkisääntönä kuusinkertaseksi vaijeriin verrattuna. Silloin ei riitä, että vahvistat kiinnityspisteet vaan pitää vahvistaa myös runkoa niiden ympäriltä.

      Voi käydä muuten niin, että ankannokka ja toinen kiinnityspiste kestävät, mutta runko murtuu niiden ympäriltä. Rungon eläminen muuttuu vain vähän, mutta joustaminen siirtyy paikkoihin, joita ei ole tehty kestämään muodonmuutoksia.

      • Anonyymi

        Kaikki joustaa ja rikivaijeri ei ole kovinkaan joustava. Sekä ketjussa että vaijerissa on rakenteellista joustoa, jossa säikeet tai lenkit taipuvat ja asettuvat tiiviimmin toisiinsa. Kumpi joustaa enemmän riippuu materiaalista ja paksuusesta.

        Tanko joustaa vähemmän, mutta joustaa sekin. Taas materiaalivalinta on oleellista. Suurlujuusteräksestä tehty ohuempi joustaa enemmän samalla murtolujuudella.

        Ankannokan tukivaijeri lienee aika lyhyt. Ei se paljoa jousta mistään noista tehtynä. Rikivaijerilla 1 mm 2 m matkalla joustoa vastaa 5% murtolujuudesta. Jousto tulee muualta pääosin. Etustaagi on pituudeltaan moninkertainen ja on kiinni pitkässä mastossa, joka on pitkillä vanteilla tuettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki joustaa ja rikivaijeri ei ole kovinkaan joustava. Sekä ketjussa että vaijerissa on rakenteellista joustoa, jossa säikeet tai lenkit taipuvat ja asettuvat tiiviimmin toisiinsa. Kumpi joustaa enemmän riippuu materiaalista ja paksuusesta.

        Tanko joustaa vähemmän, mutta joustaa sekin. Taas materiaalivalinta on oleellista. Suurlujuusteräksestä tehty ohuempi joustaa enemmän samalla murtolujuudella.

        Ankannokan tukivaijeri lienee aika lyhyt. Ei se paljoa jousta mistään noista tehtynä. Rikivaijerilla 1 mm 2 m matkalla joustoa vastaa 5% murtolujuudesta. Jousto tulee muualta pääosin. Etustaagi on pituudeltaan moninkertainen ja on kiinni pitkässä mastossa, joka on pitkillä vanteilla tuettu.

        Tanko vie kuormaa molempiin suuntiin. Se on vihoviimeinen ratkaisu, jos rakenne on tehty kestämään vain vetoa.

        Pienikin venyminen vähentää suurinta voimaa merkittävästi ja vastaavasti joustamattomuus lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tanko vie kuormaa molempiin suuntiin. Se on vihoviimeinen ratkaisu, jos rakenne on tehty kestämään vain vetoa.

        Pienikin venyminen vähentää suurinta voimaa merkittävästi ja vastaavasti joustamattomuus lisää.

        Tuskin kukaan haluaa, että siinä ankannokan asennossa on joustoa. Sen pitäisi olla kiinteä osa runkoa. Jousto on rikivaijereissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin kukaan haluaa, että siinä ankannokan asennossa on joustoa. Sen pitäisi olla kiinteä osa runkoa. Jousto on rikivaijereissa.

        Runko itsessään ei ole kiinteä osa, jos kiinteällä tarkoitetaan sitä, ettei se muuta muotoaan allokossa ym.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runko itsessään ei ole kiinteä osa, jos kiinteällä tarkoitetaan sitä, ettei se muuta muotoaan allokossa ym.

        Tämä alkaa jo muistuttaa Herakleitoksen filosofiaa. Kaikki on liikkeessä ja muuttaa muotoaan. Mikään ei pysy samana. Myös purjehtija ja vene taipuvat ajan kuluessa ja ovat koko ajan liikkeessä.


    • Anonyymi

      Ei se mitään jousta. Rikiin vedetään kunnon esijännitys. Minulla ainakin takastaagien kiristäminen kiristää pukspröötin tukiketjun. Ei se sen jälkeen veny mihinkään. Jos se olisi löysä, olisi genua notkolla koko ajan, mikä olisi erittäin huono trimmi ja rasittaisi koko mastoa.

      • Anonyymi

        Totta kai se venyy. Esijännitys perustuu venymiin ja takastaagia kirustettäessä venyy takastaagi, etustaagi ja se tukiketju. Muodonmuutoksia tapahtuu myös rungossa, puukspröötissä ja mastossa. Vantit saattavat löystyä, jos ne ovat taaksepäin suunnattuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta kai se venyy. Esijännitys perustuu venymiin ja takastaagia kirustettäessä venyy takastaagi, etustaagi ja se tukiketju. Muodonmuutoksia tapahtuu myös rungossa, puukspröötissä ja mastossa. Vantit saattavat löystyä, jos ne ovat taaksepäin suunnattuja.

        Esijännityksen jälkeen se ketju ei veny, sitä tarkoitin, eli purjehduskaudella.


      • Anonyymi

        Jos se ei joustaisi, et saisi esijännitystä. Jännitys perustuu venymään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se ei joustaisi, et saisi esijännitystä. Jännitys perustuu venymään.

        Saisin tietysti, koska ne takastaagit venyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saisin tietysti, koska ne takastaagit venyvät.

        Joku paikka antaa kuitenkin periksi. Siinä menetetään joustoa.


    • Anonyymi

      On syynsä sille, miksi lentokoneen siipi ei ole jäykkä...

      • Anonyymi

        Eikä autonrenkaat kiveä...


    • Anonyymi

      Mutta pää on kumia purjehdus palstalla🌚

      • Anonyymi

        Jos siltä tuntuu.


    • Anonyymi

      Täällä taas viisaat taistelee metrin kettinginpätkästä.

      • Anonyymi

        Niin. Sinä et, joten et ole...


    • Anonyymi

      Kun veneen edellinen runkokatsastus on tehty vaijerilla, joudutaan vene runkokatsastamaan uudelleen jos vaijerin tilalle asennetaan kettinki.
      On syytä teettää lujuuslaskelmat jos näin suuriin rakennemuutoksiin lähdetään. Ne laskelmat sitten mukaan runkokatsastukseen.

      • Anonyymi

        Runkokatsastaja ei ymmärrä mitään lujuuslaskelmasta.
        Ja mihinkä perustuu tuo uusi runkokatsastus väite?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runkokatsastaja ei ymmärrä mitään lujuuslaskelmasta.
        Ja mihinkä perustuu tuo uusi runkokatsastus väite?

        "Vene peruskatsastetaan joka viides vuosi ja silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa. Peruskatsastus tehdään myös, jos vene on vaurioitunut tai veneseura katsoo siihen olevan aihetta." -Katsastusohjesääntö 2/2.65./2021.
        Tuossa jo heti kaksi syytä, eli veneen vaurioituminen ja kun "Veneseura katsoo siihen olevan aihetta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vene peruskatsastetaan joka viides vuosi ja silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa. Peruskatsastus tehdään myös, jos vene on vaurioitunut tai veneseura katsoo siihen olevan aihetta." -Katsastusohjesääntö 2/2.65./2021.
        Tuossa jo heti kaksi syytä, eli veneen vaurioituminen ja kun "Veneseura katsoo siihen olevan aihetta."

        No hyvä. Laitappa sitten vaadittava lujuuslaskelma.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      46
      5437
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      566
      2008
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      78
      1135
    4. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      359
      1038
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      77
      983
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      53
      951
    7. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      59
      880
    8. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      834
    9. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      50
      833
    10. Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses
      Haapavesi
      58
      758
    Aihe