olen ehkä huippuälykäs, mutta jokainen tekstini lukija saa päättää asian itse : voin myös näyttäytyä super tyhmänä.
en ole lukenut tai ulkoaoppinut itseäni filosofistiksi mutta olen perehtynyt asiaan, kuten muutkin vain lukio tasoisesti.
ongelmani on tämä:
kokoelämääni on ehkä aina vaivannut se ajatus tai kokemus siitä ettei "elämä tunnu autenttisel(-le/-ta)". paradoksia kuvastaa myös se tila etten tiedä pitäisikö tuo (omakirjoittamani) lainaus kirjoittaa le vai ta loppuisena.
perehdyin äsken asiaan wikipedian tiedon mukaan joka kirjoittaa asiasta muunmuassa näin:
"Jos autenttisuus voidaan määritellä vain hyvin abstraktilla tavalla, tai vain epäautenttisuuden kautta, onko mitään mitä siitä voidaan sanoa suoraan? Kaikki ajattelijat ovat yhtä mieltä siitä, että autenttisuus on:
Jotakin, johon tulee pyrkiä päämääränä sinänsä, oleellisena osana ”hyvää elämää”.
Vaikeaa saavuttaa, toisaalta ulkoisten sosiaalisten paineiden ja toisaalta ihmisen oman luonteen vuoksi.
Paljastava tila, jossa ihminen oivaltaa itsensä, muut ihmiset, ja joskus jopa asiat, radikaalisti uudella tavalla.
Monet, joskaan eivät kaikki, ovat katsoneet autenttisuuden myös:
Vaativan itsensä tuntemista.
Muuttavan radikaalisti ihmisen suhteita muihin ihmisiin.
Tuovan mukanaan oman joukkonsa moraalisia velvoitteita.
Olevan mahdollista saavuttaa riippumatta yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta tai rodusta." (lainaus kohta 1)
"utenttisuuden ongelmat
Autenttisuudessa on paradoksaaliset osatekijänsä. Sartre huomautti ristiriidasta sen välillä, että toisaalta minä nähdään yksilöllisenä ja erilaisena suhteessa maailmaan; mutta minä on kuitenkin osa maailmaa, joka selvästi sisältää muita samanlaisia olentoja.
Jos autenttisuus esitetään oppina, sen voidaan katsoa olevan itsensä kumoava. Määriteltynä siitä tulee osa toista, minän ulkopuolista, ja sitä voidaan ehkä vain tutkia metodologisesti monien muiden asioiden tavoin. Tämä asettuu sitä vastaan, että yksilö etsisi omaa ratkaisuaan itsenäisesti, riippumatta mistään ulkopuolisista kilpailevista ideologioista.
Autenttinen olemassaolo voi vaatia kompromissien tekoa, jotta yksilöt voisivat olla olemassa yhdessä tavalla, joka on kaikkien hyväksyttävissä. Näin syntyvä julkinen etiikka ja moraliteetti voivat olla rajoitteita autenttisuudelle. " (lainaus kohta 2)
tämän mukaan autenttisuuden tunne ei välttämättä olisikaan sallittua kun ja jos se estää muita yksilöitä olemassa olemassa tavalla joka ei ole muiden hyväksymä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Autenttisuus_(filosofia)
epäfilosofiaa..
3
73
Vastaukset
- Anonyymi
Elämä on suora lähetys.
Elämä, tämä on sitä.
Se ei ole kaikki haluamaasi.
Mutta se on kaikki mitä saat.
Parempi uskoa se. - Anonyymi
Voin sanoa vain, ettei kannata lukea Sartrea aiheesta "autenttinen". Hän ei ymmärrä asiaa. Sartre on pudonnut johonkin idealistiseen autenttisuuteen, jota ei voi olla olemassa missään reaalisessa maailmassa. Ongelma "autenttisuudelle", kun sitä tarkastellaan Sartren tavoin, on ihan hänen oman käsitteistönsä luoma.
Jos kysymys on väärä, ei voida olettaa saatavan oikeita vastauksiakaan. - Anonyymi
Voit olla autenttinen olematta sitä.
https://www.youtube.com/watch?v=aW0XT5SbEII
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 742902
- 642763
- 681812
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171649- 241647
- 201590
- 191488
- 481287
- 381263
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91249