Oletteko ikinä haavellleet että kaikki muut ihmiset vain yhtäkkiä katoaisivat.

Kyllä, mutta pidemmän päälle elämästä tulisi vaikeaa. Tiet kasvaisi horsmaa, kaupoista loppuisi ruoka, tehtailla ei ketään, bensa loppuisi, ei vettä ei sähköä ei hammaslääkäriä. Elämä menisi alkukantaiseen ja omavaraiseen tilaan. Olisi täysin yksin eikä apuja mistään. Onneksi kuitenkin on ihmisiä.

Älkää ymmärtäkö toisin
Ps. 116: 8–9✍

Tuollainen poistaisi tämän perusongelman maailmasta että kun minä aina puhun totta, toiset yleensä valehtelevat.

Wilson! Im sorry Wilson:D

Lapsena näitä tullut ajateltua. Talvi kun tulee, siinä tulee viimeistään ongelmia.

toooosi muistuttava ajatus, josta nauttii toooosi paaaljon

nuorena oli hirmu tärkeä aihe

Olen huomannut samaa. "Hulluus on tarttuvaa" joku on sanonut joskus.

Kyllähän tämmöisestä fantasioi yllättävän useinkin. Että kaikki ihmiset vain välähtäisivät pois maailmasta. Se ongelma vain, että eläinrakkaana ihmisenä olisi painajaismasta jos lemmikkieläimet pitkin maailmaa jäisivät yllättäen ilman huoltajaa ja kuolisivat nälkään. :x
Siksi fantasioinkin itse mieluummin kyvystä pysäyttää aika maailmassa kokonaan, jotta voi itse tehdä mitä huvittaa siinä sivussa. Jekutella muille ihmisille siirtämällä heitä outoihin paikkohin ennen ajan vapauttamista jne. :D