Kahden kodin säännöt

Anonyymi

Kuinkas tämä menisi fiksusti.. Exvaimo haluaa usein, että lasten rangaistukset (=kännykkäkiellot, kaverikiellot, yms) jatkuisi myös minun viikolla. Hänellä on tapana jatkuvasti rangaista lapsia, mielestäni aivan liian pienistä asioista. Olen joskus tätä kyseenalaistanut, niin hän uhriutuu joka kerta ja alkaa itkemään, ja syyttää minua etten ota vastuuta "yhteisestä" kasvatustavasta. Ikäänkuin hän olisi se joka määrittelisi oikean tavan.

Usein kun lapset tulee perjantaina, niin viikonloppu menee pilalle, kun pitäisi noudattaa jatkaen exän antamia kieltoja yms. Hänellä tulee jatkuvasti konfliktia lasten kanssa. Liian nihilistiset säännöt nostaa lapsissa kapinamieltä. Lasten elämä hänen luonaan on yhtä sääntöviidakon noudattamista. Exä hirttäytyy ruutuajoissa minuutteihin, ja mistään ei jousta, ja siitä seuraa usein vain konfliktia.

Itselläni on rennommat säännöt. Ruutuajat on voimassa, mutta tee ongelmaa 15min ylityksistä. Lapset ovat minun viikolla hyväntuulisia, ja meillä on harvoin mitään riitaa. Lapset tekee kotitöitä mukisematta, koska he tietävät että sillä tapaa joustoa tulee enemmän.

Eli miksi minun pitäisi kärsiä exän johtajuusvajeen aiheuttaman eripuran seurauksia, ja rangaista lapsia toisen puolesta? Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia, tai vinkkejä? Exän mielestä jos kieltäydyn rangaistuksien jatkamisesta, niin en noudata yhteishuoltajan vastuuta, mukamas.

11

1043

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minusta on raukkamaista laittaa toinen vanhempi sotimaan omat sodat loppuun. Jos tämä on toistuvaa, niin auktoriteettiongelma on siellä arestien ym jakajan päässä. Tietysti joku yksittäinen peli- tai puhelinkielto on hyvä hoitaa yhteistuumin, mutta kai niistä viikonlopuista kuuluisi nauttiakin, ettei toisen vanhemman vähäisempi aika mene pelkkään vääntämiseen

      • Anonyymi

        "Minusta on raukkamaista laittaa toinen vanhempi sotimaan omat sodat loppuun."

        Käytännössähän tuo ajatus tarkoittaa sitä, että lapset voivat aina elää viimeiset pari päivää ihan pellossa, kun ovat menossa esim. viikoksi toiselle vanhemmalleen. Mitään sääntöjä ei tarvitse noudattaa ja kaikelle voi haistattaa paskat, sillä toinen vesittämään kaikki yritykset rankaista asiattomasta käytöksestä.

        Jos sitä "sotaa" täytyy jatkaa vasta kun lapset kotiutuvat taas takaisin toiselle vanhemmalle, niin sitä mukavaa paluuta ei tule koskaan ja sota vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Jos taas "sotaa" ei jatka, niin lapsi pääse aina rangaistuksetta, teki hän ihan mitä tahansa. Kuulostaa erinomaisen toimivalta kasvatukselta.


    • Anonyymi

      Selitä exällesi, että eri kodeissa on eri säännöt ja että sinua kohtaan on kohtuutonta joutua valvomaan rangaistuksia säännöistä, joita ei itse edellytä, ja että sinua ja lapsia kohtaan on väärin, jos tällaiset rangaistukset vielä sabotoivat teidän yhteistä aikaanne. Ikävämpi ex lätkäisisi (vaikka tiedostamattaankin) rangaistuksia herkemmin juuri kun teidän aikanne on alkamaisiillaan.

      Tietty yhteiset kasvatusperiaatteet ja johdonmukaisuus ovat tärkeitä, mutta niiden kulmakiven kannattaa juuri olla "eri kodeissa on eri säännöt". Sitten on ne isot asiat, joista pitää sopia yhteisesti, esim. jos lapsi koulukiusaa.

    • Anonyymi

      Lapset ei ilmeisesti enää kovin pieniä, kun tekevät kotitöitä? Voisitteko vain viettää aikaa sinun luonasi sinun säännöilläsi ja sovitte lasten kanssa että kerrotte että sääntöjä on noudatettu. Mitä exä ei tiedä, siitä ei voi siitä suuttua (edellyttäen että lapset osaa "salaisuuden" pitää). Mielestäni tuosta kärsii vain ja ainoastaan lapset, kun pitää yhden "hirviön" sääntöjä totella. Oletan kuitenkin, että olet vastuullinen vanhempi ja haluat lastesi parasta. Onhan tuo nähty monessa tapauksessa, että liian tiukat vanhemmat kasvattaa suurinpiirtein psykopaatteja.

      • Anonyymi

        On _todella_ huono ajatus opettaa lapset valehtelemaan toiselle vanhemmalleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On _todella_ huono ajatus opettaa lapset valehtelemaan toiselle vanhemmalleen.

        Samaa mieltä.


      • Anonyymi

        En tarkoittanut, että kaikessa pitäisi exää ja sen sääntöjä vastustaa, vaan käyttää tervettä järkeä rankaisemisessa. "Hänellä tulee jatkuvasti konfliktia lasten kanssa. Liian nihilistiset säännöt nostaa lapsissa kapinamieltä. Lasten elämä hänen luonaan on yhtä sääntöviidakon noudattamista. Exä hirttäytyy ruutuajoissa minuutteihin, ja mistään ei jousta, ja siitä seuraa usein vain konfliktia." Ei tuollainenkaan ole ole oikein lapsia kohtaan, kyllä siitä ruutuajasta voi narrata!!!!!


    • Anonyymi

      Niin ... ottamatta kantaa ex-vaimosi sääntöihin sanon, että kyllä molemmissa kodeissa pitäisi olla lapsille suht samat säännöt. Kahden kodin kahdet täysin eri säännöt vain sotkevat pakkaa ja vaikeuttavat tilannetta entisestään. Varsinkin srllainen tilanne, jossa toinen joutuu pitämään kuria ja toinen lepsuilee on pidemmän päälle täysin kestämätön ja karhunpalvelus lapsille. Tuossa opetetaan vain lapset peluuttamaan vanhempiaan toisiaan vastaan, manipuloimaan ja vehkeilemään. Varsinkin kun puhutaan teineistä niin tuossa on helposti kunnon katastrofin ainekset kasassa. Kertomassasi kuviossa on jo selkeästi nähtävissä edessä ISOJA ongelmia. Ei muuta kun lusikka kauniiseen käteen ja asiallisesti neuvottelemaan sen eksän kanssa sellaisia sääntöjä, joiden takana voitte molemmat seisoa.

      • Anonyymi

        Just noin. Sen sijaan, että pohtii ja etsii niitä exän vanhemmuudessa olevia virheitä (niitä on jokaisessa) niin alottajan kannattaisi miettiä hän opettaa lapsilleen ja mitä hän haluaa heille opettaa. On täysin ok olla eri mieltä kasvatuksesta, mutta haluaako lapsilleen todella opettaa, että toista vanhempaa ja hänen sääntöjään ei tarvitse kunnioittaa ja niille voi haistattaa? Jos lapsilleen opettaa, että ikäviä sääntöjä ei tarvitse noudattaa, niin kuinka lasten ajattelee selviävän, kun eteen tuleekin outoja ihmisiä omine "paskoine" sääntöineen? Sen exä ei ole alottajan kysymyksessä oikeasti lainkaan oleellinen asia, oleellista ovat ne lapset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Just noin. Sen sijaan, että pohtii ja etsii niitä exän vanhemmuudessa olevia virheitä (niitä on jokaisessa) niin alottajan kannattaisi miettiä hän opettaa lapsilleen ja mitä hän haluaa heille opettaa. On täysin ok olla eri mieltä kasvatuksesta, mutta haluaako lapsilleen todella opettaa, että toista vanhempaa ja hänen sääntöjään ei tarvitse kunnioittaa ja niille voi haistattaa? Jos lapsilleen opettaa, että ikäviä sääntöjä ei tarvitse noudattaa, niin kuinka lasten ajattelee selviävän, kun eteen tuleekin outoja ihmisiä omine "paskoine" sääntöineen? Sen exä ei ole alottajan kysymyksessä oikeasti lainkaan oleellinen asia, oleellista ovat ne lapset.

        Jep, maailmassa tulee eteen asioita, jotka ovat just ja tasan kuten on sanottu. Kaikessa ja kaikkialla ei saa joustoja 15 minuuttia sinne tai tänne. Aika usein sitä vaan täytyy tehdä juuri kuten on sanottu, vaikka kuinka vituttaisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Just noin. Sen sijaan, että pohtii ja etsii niitä exän vanhemmuudessa olevia virheitä (niitä on jokaisessa) niin alottajan kannattaisi miettiä hän opettaa lapsilleen ja mitä hän haluaa heille opettaa. On täysin ok olla eri mieltä kasvatuksesta, mutta haluaako lapsilleen todella opettaa, että toista vanhempaa ja hänen sääntöjään ei tarvitse kunnioittaa ja niille voi haistattaa? Jos lapsilleen opettaa, että ikäviä sääntöjä ei tarvitse noudattaa, niin kuinka lasten ajattelee selviävän, kun eteen tuleekin outoja ihmisiä omine "paskoine" sääntöineen? Sen exä ei ole alottajan kysymyksessä oikeasti lainkaan oleellinen asia, oleellista ovat ne lapset.

        Kyllä kahdessa kodissa voi olla eri sääntöjä.

        "haluaako lapsilleen todella opettaa, että toista vanhempaa ja hänen sääntöjään ei tarvitse kunnioittaa ja niille voi haistattaa?"

        Ei aloittaja käsittääkseni niin tee.

        Jos toinen vanhemmista haluaa antaa lapselle vaikka herkkukiellon, ei toisen ole mikään velvollisuus sitä noudattaa. Voi olla, että ollaan menossa mummolaan. Voi olla, että on synttärit tai voi olla, että mennään yhdessä leffaan.

        Toisen puolisoista pitää langettaa rangaistukset niin, että voi ne toteuttaa sinä aikana kun lapset on itsellä.

        Tietysti olisi tärkeää, että pelisäännöistä sovittaisiin yhdessä. Tällaisia voisivat olla, vaikkapa, että kun tullaan koulusta, tehdään läksyt ensimmäiseksi. Jos tällaisetkaan eivät kuitenkaan onnistu, niin ei voi mitään. On kuitenkin kohtuutonta vaatia toista osapuolta rankaisemaan vaikkapa lipsuneesta nukkuma-ajasta tai lukitsematta jääneestä polkupyörästä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      74
      2982
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      68
      2857
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1832
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      17
      1689
    5. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1657
    6. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      26
      1622
    7. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1610
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1307
    9. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1283
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1269
    Aihe