Suomen murteet

Kun kulkee stadin keskustasta laitamille, ja laitamilta keskustaan, sitä on erilainen. Keskustassa latautuu, ja laitamilla tyhjenee, ja se säilyy jonkin aikaa. Vastaa kuin tulisi seurasta tai isommasta seurasta, ja toisin päin. Tai vain olisi siinä; onhan se eri lataus.

Eri alueet ovat arvokkaampia kuin toiset alueet, kuten muillakin elämän saroilla, ja siten arvokkaammassa asemassa oleva on ylpeämpi.

Keskustassa voi olla enemmän ihmisten parissa, ja suhtautuminen on erilainen kun on vähemmän populaatioisella alueella.

Miten stadilainen on ylpeä stadilaisuudestaan, sitä en tiedä. Olen asunut kaikkialla pääkaupunkiseudulla, Porvoossa ja Turussa, ja käynyt useammassa kaupungissa. Lisäksi landepaikoilla. Olisko joku lande kateellinen? Kukaan ei ainakaan maininnut.

Yksi tyyppi piti itä-helsinkiläisiä huonompina, ja itse asui sen ja keskustan välissä. Toki joku arvoalueella asuva luultavasti tuntee ylpeyttä, kuten muissakin saavutuksissa, ja olen itse kulkenut sielläkin, ja se on tuntunut alentavalta kaikkein arvokkaimmilla seuduilla ja joskus omakotitaloalueella jossain.

Keskustassa en ole huomannut alemmuutta, paitsi mennessäni keskustan yliopiston ohi, jossa voi haistaakin ilmapiirin.

Mulla on omat arvokkaat asiat, mutta noita mulla ei ole, ja se ei ole vain alemmutta, vaan osin vastenmielisyyttä myös, koska tiedän sen asenteellisen vääryyden myös.

Jotkut korkeasti koulutetut voisivat rentoutua enemmän. Roolin vetäminen taas on mulle epäselvää, koska kun on tietyssä asemassa, siinä on jotenkin oltava roolikin; oman itsensä lisäksi.

Mm. hoitoaloilla kuuluu kuulema pitää oikea etäisyys, joka riippuu tilanteesta ja asiakkaan etäisyydestä, jota säädetään. Asiaan voi liittyä myös suhteelliset natsat, kuten lapsi-vanhempi suhteessa, opettaja-oppilas, mutta monella onnistuu mikä vain etäisyys, ilman ongelmia, etten ole erityisen vakuuttunut etäisyyksistä, mutta liika etäisyys on loukaavaa ja liian suuri läheisyys ahdistavaa, mutta mikä etäisyys on sopiva, riippuu molemmista ja miten sen tekee. Uskoisin landen olevan läheisempi, ja siihen on ymmärrettävä syy, siis kaupungissa on enemmän ihmisiä, ja totutaan suurempaan etäisyyteen ja vähemmän kohteliaaseen, huomavaiseen toimintaan, josta voi mahdollisesti huomata, onko joku stadista tai sen ympäriltä tai kauempaakin.

Kaveri on aina puhunut murteella Helsingissä ja vieläpä sellaisella vanhanaikaisella murteella kun vanhempansa olivat tosi vanhoja. Miesasioissa ei baarissa ikinä nuorena lykästänyt paitsi kerran: kyseessä oli egyptiläismies. Puolivitsillä sanoin hänelle, että jospa se johtui siitä, ettei muutenkaan ymmärrä suomea, murteesta puhumattakaan. Noh, kaveri tietysti puhui hänelle englantia.

Siinä sen nyt näkee: mieluummin vaikka se ruotsi-suomi-ottelu, kuin vääntöä suomen kielen murteista. Onhan se aika loukkaavaa jos ihmisiä ylenkatsotaan murteensa/puhetapansa vuoksi, vaikka kuitenkin kyseessä on sama suomen kieli ja ymmärtämisongelmia ei pitäisi olla. Eikä se nykyaikana niin mene, että sivistynyt ja ylpeä helsinkiläinen ja tyhmä moukka savolainen. Jotkut elävät vieläkin 1800-luvulla.