Kyseessä siis joko PC:n sarjaporttiin liitettävä 9- nastainen D-Liitin tai PC:n LPT1 -porttiin liitettävä 25- nastainen D-Liitin.
Mutta: ovatko oikeat johdinmäärät lattakaapelille 9/25 johdinta (COM1/LPT1) vaiko 10/26 johdinta (COM1/LPT1) ?
Jos haluaa kytkeä omatekoisen elektroniikkalaitteen PC:n COM1 tai LPT1 -porttiin, niin tuollaisen kaapelin toiseen päähän on hyvä kytkeä joko 2*5 -nastainen (COM1 ) naarasliitin tai 2*13 -nastainen (LPT1) naarasliitin, ja piirilevylle tuplarivipiikkirima vastaavasti 2*5 tai 2*13 -nastainen.
JOS valitaan 10/26 -johtimellinen lattakaapeli, niin ilmeisesti 1 johdin tuosta lattakaapelista jää kytkemättömäksi.
Kyse siis vain siitä, kummalle johdinmäärälle tuo lattakaapeliversio DB-25 tai DE-9 -liittimestä on suunniteltu.
Kumpi liitin sitten parempi, COM1 vai LPT1 ?
Molemmissa on omat puolensa.
COM1 -portin edut:
-pienempi liitinkoko
- Ohjaus onnistuu suoraan Windows API -komennoilla, joten ohjauksen kanssa ei tule ongelmia.
Ja haitat:
- Ei jännitesyöttöä ulkoiselle laitteelle
- Jännitetasot n. +9 / -9 V
- Logiikkatasot sekavat:
TxD ja RxD -nastoissa logiikka menee näin:
Looginen 0 = +9V
Looginen 1 = -9V
Kaikissa muissa nastoissa logiikka menee näin:
Looginen 0 = -9V
Looginen 1 = +9V
Vastaavasti LPT1 -portin edut:
- Jännitetasot n. +5 / 0 V
- Ohjaus mahdollista suoraan sovellusohjelmasta Windows 95/98/ME -käyttöjärjestelmissä, MS-DOSissa, ja linuxissa, jos linuxissa ohjelma ajetaan pääkäyttäjäoikeuksin ja ohjelman aluksi sallitaan portin suoraohjaus ioperm() -funktiolla.
- Ohjaus mahdollista laiteajurin avulla (giveio.sys tai vastaava) 32- bittisissä versioissa myös uudemmista windowseista.
Ja haitat:
- Ei jännitesyöttöä ulkoiselle laitteelle
- Ohjaus ei ole mahdollista laiteajurin avulla 64- bittisissä versioissa uudemmista windowseista, koska tarvittavaa laiteajuria ei ole tarjolla, ja jos sellainen tulee tarjolle, niin yleensä johtaa siihen, että Microsoft kumoaa ajurille myönnetyn varmenteen, jolloin sitä ei voi ladata, poikkeuksena Windowsin käynnnistyksen yhteydessä annettava "salli allekirjoittamattomat laiteajurit" -toiminto, joka on tarkoitettu ohjelmistokehittäjien tilapäiseen käyttöön, ja josta windows huomauttaa näkyvästi, ettei sen jatkuva käyttö ole turvallista.
Jos joku pitää COM1 ja LPT1 -porttien käyttöä vanhentuneena ja suosittelee USB -liitäntäisiä ratkaisuja, niin niissäkin on omat huolensa:
FTDI tekee suoraan USB -pottiin käyvää TTL-level-sarjaporttikaapelia.
Toimii hyvin, mutta on hinnaltaan kalliimpi, ja lisäharmina se, että siinä on vain 4 yleiskäyttöistä GPIO -nastaa, ja vain lähtönastaksi tarkoitetuissa 2:ssa on suojana sarjavastus. Input -nastan voi ohjelmallisesti muuttaa tilapäisesti Output -nastaksi (tarpeen esim. mikrokontrollerin ohjelmoinnissa), mutta puuttuvan sarjavastuksen takia mahdollinen kytkentävirhe tai oikosulku johtaa tällöin kaapelin vioittumiseen.
Jos nuo puutteet hyväksyy, niin tässä linkki, jos joku haluaa silti tällaisen kaapelin ostaa:
https://www.mouser.fi/ProductDetail/FTDI/TTL-232R-5V?qs=OMDV80DKjRorBEBwmlJ4Pg%3D%3D
Toki esim. Aliexpress myy kiinanklooneja, jotka ovat halvempia ja joissakin malleissa on myös nastoja muutenkin riittävästi, ettei tarvitse alkaa kikkailla muuttamalla tilapäisesti ohjelmallisesti Input -nasta output -nastaksi, kuten tuossa FTDI:n versiossa tarvitsee tehdä.
Esimerkki:
https://www.aliexpress.com/item/1005003635928729.html
Tuosta löytyy nastoja riittävästi, eli output -puolella löytyy kaikki 3: TxD, DTR ja RTS, toki sikäli hankalasti, että levyltä löytyy paikka, johon voi itse juottaa piikkiriman, josta löytyy RTS ja DTR, mutta siitä ei sitten löydykään TxD, vaan se löytyy vain ja ainoastaan alkuperäisestä paikasta, jossa on TxD:n lisäksi RxD, Vcc ja Gnd.
MUTTA:
Myyjän väitteestä "Original FT232RL main control chip, fast speed and good stability." huolimatta - epäilenpä, että tuossa ei ole aitoa FTDI:n mikropiiriä, vaan kiinanklooni siitä.
Näin päättelen siitä, että laiteajurin saamiseksi myyjä EI ohjaa FTDI:n viralliselle ajurisivulle, vaan pääasiassa kiinankieliselle sivulle.
Asia liittyy siihen, että FTDI teki ajuristaan version, joka toimii oikein aidon FTDI:n mikropiirin kanssa, mutta rikkoo kiinanklooni-mikropiirin.
Eli USB -ratkaisuista:
1) Aidossa FTDI:n kaapelissa output -nastoja liian vähän ; ongelman voi ohjelmallisesti kiertää, mutta silloin ei ole suojavastusta eli virhekytkentä tai oikosulku rikkoo kaapelin ja lisäksi kalliimpi hinta
2) Kiinankloonissa: onko kiinalainen ajuri turvallinen ja toimiiko windowsissa ilman windowsin buuttivaiheessa tehtävää "salli allekirjoittamattomat ajurit" -valintaa ?
Näistä syistä en ollut tyytyväinen USB -puolen tarjontaan, joten perinteisillä COM1 / LPT1 -porteilla on edelleenkin käyttöä.
Oikea lattakaapelin johdinmäärä, D-Liitin, lattakaapeliversio ?
2
146
Vastaukset
- Anonyymi
Perinteinen sarjaportti on ainakin nopeampi kuin usb-versio. Johtuu ilmeisesti siitä, että ftdi:n piiri käyttää low-speed usb moodia ja jos sarjaporttiin tulee paljon bitin nypläystä(dtr/dsr yms. ohjausnastojen ohjaamista), niitä ei saada kovinkaan nopeasti ohjattua. Sama juttu itse asiassa parallel-port usb-laitteella eli bittien nitkutus on hidasta jos porttia käyttää kaksisuuntaisena ja joutuu lukemaan ack:t portista.
Noista D-liittimistä taitaa löytyä suoraan mallit lattakaapelia varten ja useimmiten johdotus on tehty kohdalla olevan johtimen ja pinnin mukaan unohtaen lattakaapelin numerointi, mikä eroaa. Viimeinen johdin puuttuu melkeinpä aina ja jos se löytyykin sitä harvemmin on mihinkään kytketty, koska muovi-liittimet ei maadoitusta tarvitse ja em. on jo johdotuksessa valmiina.
Ikävä juttu on se, että valmistajat on alkaneet PCIe-korteissa "unohtamaan" mainita, onko käytössä PCI vaiko usb-johdotus ja muutaman kerran joutunut pettymään, kun kortti osoittautunut usb-malliseksi.
Nykyään tosin löytyy jo paljon kontrollereita, mitkä voi ohjelmoida suoraan usb:lla ja aika usein sielläkin on sarjaportti-endpoint - tai sitten ihan oma virityksensä. Nopeudet on kuitenkin kunnossa eli se on osattu hoitaa tekemällä kättelyt vähän toisin: Ei ole bittikohtainen vaan esim. 32..512-tavun puskuri joka kätellään.
TTL-porttiin saa kätevästi IO:ta varten jonkin expander-piirin, jos nastat alkaa loppua. Niitä on geneerisiä logiikkapiirejä, mutta myös kontrollerien valmistajilla omia malleja, jotka toimii samalla tavalla kuin kontrollerin io lukuunottamatta sitä, että kytketään esim. spi/i2c-väylään ja ohjattavat rekisterit löytyy väylän takaa. Periaatteessa mikään ei estä tekemästä tällaista expanderia itse vaikka toisesta pienestä kontrollerista. - Anonyymi
tuo kannattaa pitää mieleszä että SVFA.15 pinnainwen on digitaalinen lähtö aina
mutta itse huomazin eräästä olen siix oztanut jotain korkeita bufferd NAND-piireja manufacturer TI, Texas In<reynwb< gwg
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743002
- 712881
- 681842
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171699- 241667
- 261632
- 201620
- 481307
- 381283
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91279