Vertaistukea ongelmiin syömisen kanssa

Anonyymi-ap

Kerron mun tarinan liittyen ongelmiin syömisessä. En ole uskaltanut puhua tästä kenellekään, mutta haluan purkaa ajatuksiani tähän liittyen. Toivottavasti saatte vertaistukea. Lue omalla vastuulla. Tämän ei ole missään nimessä tarkoitus triggeröidä.
Siis syksyllä mä havahduin peilin edessä siihen, että jenkkakahvat oli salakavalasti päässy kasvaman aika isoiksi. En ollu aikaisemmin huomannu , että olin lihonut. Olin edelleen normaalipainossa, mutta painoindeksini hipoi jo ylipainon rajaa. Päätin sit alottaa laihduttaa.
Ensin menin herkkulakkoon. Kuitenkin halusin nopeita tuloksia, joten lopetin väli- ja iltapalan syönnin kokonaan. Se oli mulle tosi iso muutos, koska ennen olin saattanut koulun jälkeen syödä vaikkapa kolme leipää ja hedelmän. Pitkän yläastekoulupäivän jälkeen ruoka nimittäin maistuu. Aamupalaa en ollu aiemminkaan oikein syöny. Pian mun ruokavaliosta lähti esimerkiksi leipä lähes kokonaan.
Olin lukenut netistä, että hulavanteen pyöritys kaventaa vyötäröä, joten aloin pyörittää sitä päivittäin pahimmillaan 2-3h päivässä.
Aloin syömään kouluruokailussa pelkkää salaattia ja soijamaitoa. Kukaan mun ystävä ei älynnyt, että tässä on nyt jotain meneillään.
Laihdutus meni mulla tosi pahasti yli ja mun ajatukset pyöri vaan ruoan ympärillä. Kävin vaa'alla joka päivä ja pelkäsin painonnousua kuin jotain ruttoa.
Kun näin mun serkut ekaa kertaa pariin kuukauteen, mun täti sano, ettö ootpas sä kasvanu tosi paljon pituutta. Oikeesti en ollu kasvanu senttiäkään vaan olin vain laihtunut niin paljon, että mittasuhteet oli muuttuneet. Mun äiti huolestu musta, kun ties mun olevan saman pitunen kun viimeksi serkut nähtyäni ja olin myös pienentänyt annoskokoja tosi paljon. Keksin aina jonku tekosyyn, miks söin vähän. Valehtelin, et olin syöny jossain muualla paljon. Mun äiti sit päätti alkaa paakkaamaan mulle aina eväät kouluun, mut annoin ne tietenkin aina eteenpäin jollekin kaverille. Äiti luuli mun syöneen ne eikä siksi huolestunut enempää. Kukaan mun kaveri ei huomannu mun laihtumista, koska ne näki mua niin usein, ettei ne ehtiny nähdä muutosta, vaikka laihduin yli 10kg alle kahessa kuukaudessa.
Mun painoindeksi laski alipainon puolelle. Olin siitä tosi onnellinen. En välittänyt siitä, että se on haitaksi terveydelle. Olin jossain vaiheessa niin syvällä, että ajattelin, että ei haittaa, vaikka menettäisin hedelmällisyyteni, kunhan en vain lihoisi.
Jossain vaiheessa mul alko sit tulla fyysisiä ongelmia sen nälkiinnyttämisen takia. Mul oli ympäri kehoa elohiiriä. Mua väsytti, vaik en ois ollu hereillä vielä edes kymmentä tuntia. Mun kynnet oli koko ajan ihan siniset ja kädet jääkylmät. Vaikka nousin kuinka hitaasti istuma-asennosta seisomaan, mun verenpaine laski ja mua alko huimaamaan. Kun ennen saatoin käydä pari kertaa päivässä kakalla, silloin kävin sillä noin kerran viikossa.
Onneks jossain vaiheessa tajusin, että en voi enää jatkaa samaa rataa. En silti uskaltanu palata entisiin ruokailutottumuksiin, koska mun pahin pelko oli se, että laihdutetut kilot tulis takasin. Päätin alkaa elää terveellisesti. Aloin syömään 5 kertaa päivässä riittäviä määriä terveellistä ruokaa. Aloin syömään lautasmallin mukaisesti. Lisäsin liikuntaa tosi paljon. Aluks mua pelotti tosi paljon lihominen, mutta huomasin, että kun aloin syömään tarpeeksi, mun henkinen hyvinvointi parani tosi paljon. Häiritsevät syömiseen liittyvät ajatukset väheni päivä päivältä.
Edelleen mulla on välillä vaikeeta syömisen kanssa, mutta ihan hirveesti ollaan tultu eteenpäin! Mä toivon kaikille syömishäiriöiden kanssa kamppaileville ihan hirveesti tukea. Voitte jakaa omia kokemuksianne. Olisi kiva saada vertaistukea.

1

175

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000

      Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

      Luetuimmat keskustelut

      1. Miksi et irrota otettasi

        Suhteeni?
        Ikävä
        69
        2663
      2. Koko ajan olet

        Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
        Ikävä
        63
        2614
      3. Muutama syy

        Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
        Ikävä
        68
        1772
      4. Onko kaivatullasi

        Hyvä vai huono huumorintaju?
        Ikävä
        24
        1597
      5. Estitkö sä minut

        Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
        Ikävä
        20
        1530
      6. Tykkään susta

        Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
        Ikävä
        9
        1460
      7. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

        Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
        Ikävä
        15
        1372
      8. Millainen meno

        Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
        Ikävä
        38
        1223
      9. Onko meillä

        Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
        Ikävä
        8
        1187
      10. Tiedätkö tykkääkö

        Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
        Ikävä
        25
        1106
      Aihe