ITC kursseilla AMK, Yliopisto kun monet kurssit englanniksi siis matsku ja ilmeisesti opetus. oletteko huonolla englannilla läpäisseet?
miten huonolla englannilla pärjää
4
482
Vastaukset
- Anonyymi
eikös se englannin kieli kehity opiskelun sivutuotteena. Tekstin saa tietokoneella käännetyksi suomen kielelle melkein napin painalluksella.
- Anonyymi
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17800319v
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
- Anonyymi
LAAJEMMIN KIELIPULMISTA hy:
Suomalainen koulutus on suunnittelematonta ja luottaa satunnaisiin trendeihin. Meillä yliopistoissa ja muissa korkeamman koulutuksen yksiköissä toivotaan, että meille tulisi opiskelijoita, joista syntyisi suomalaista hyvin koulutettua työvoimaa (ja ehkä joidenkin mielestä sivistyneistöäkin), mutta toiminta on asiantuntematonta ja perustuu enemmän toivoon kuin suunnitteluun. Tämä koulutus on kuitenkin tärkeintä tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Osaamattoman työllistämistä mikään työnantaja ei halua riesakseen, tekipä hallitus minkälaisia tahansa pakotteita työttömälle. Myöskään työhön ohjaus ei anna työtä ihmisille, eikä siten työstä tulevia veroja yhteisölle. Nyt olemme siten vanhojen virheiden (koulutuksesta leikkaajien) maksajia.
Suuri pulmamme koulutuksessa on tietenkin pieni kielialueemme verrattuna moniin muihin ja erityisesti Englannin kielen ylivaltaan tieteissä, jotka eniten vaikuttavat uusiin merkittävimpiin innovaatioihimme ja Suomen vientituotteisiin. Tämän alueen merkittävin peruskoulutus tehdään matemaattis-luonnontieteelisissä ja niitä soveltavissa insinööritieteissä. Englannin kielen ylivalta onkin koko suomalaisuuden uhka, kuten joskus vuosia sitten jo esitin oma kohtaisiin kokemuksiin perustuen. On tietenkin selvää, että jos tieteessä puhutaan muuta kieltä kuin ”keittiössä”, niin alkaa syntyä kahden kerroksen väkeä.
Tässä on kuitenkin edellisen lisäksi toinenkin suuri pulma, sillä Suomeen ei tule juurikaan opiskelemaan Englantia äidinkielenään puhuvia, eikä edes hyvällä tasolla sitä osaavia opiskelijoita. Kun maisteriohjelmien mukaisia englanninkielisiä kursseja opetetaan, niin kurssilla on usein vajaa puolet näitä opiskelijoita ja siellä kotimaisten opiskelijoiden englanninkielen taso on parempi kuin vierailijoiden ja hekään eivät useinkaan pysty saamaan opetuksesta yhtä hyvää tulosta kuin saisi suomenkielellä. Edellinen nimitykseni vierailija tuleekin useimmiten todeksi, koska kielellinen ”muuri” johtaa lyhyeen käyntiin täällä.
Mitä sitten ratkaisuksi? Huonolta näyttää tekipä mitä vain. On käynyt selväksi, että itse suomalaiset ovat keskimäärin riittävän laiskoja, jotta heistä saisi koulutettua riittävästi hyviä asiantuntijoita perusluonnontieteisiin ja siten myös niiden soveltamiseen. Nuorten käsitys on, että hyvinvointi on taattua, vaikka tekisi vain helppoja ratkaisuja lyhyestä matematiikasta alkaen. Todelliset innovaatiot toteutuakseen oikeana aikana vaativat laaja-alaista asioiden hallintaa ja pitkää pinnaa. Asiat alkavat avautua vasta ison kynnyksen ylittämisen jälkeen. Pikakurssit ilman laajaa harjoittelua on lähinnä ajan hukkaa. Palkallisesti ajatellen tämä kehitystyö, kaikki sitä vaativa tuki huomioiden, ei ole arvostettua vaan se vaatii mielenkiintoa tuntemattoman ratkaisemiseen. Siinä on samoja piirteitä kuin, missä vaan hienostuneessa järkipelissä, mutta ero tavan peleihin on vaadittava suuri tietomäärä taustana.
Jos siis ei suomalaisista ole tähän, niin miten sitten ne baltit ja muut itäisestä Euroopasta tulevat opiskelijat, joilla on toistaiseksi etuja Euroopassa opiskelemisesta. Intialaiset, vietnamilaiset ym. eivät nimittäin saane edullisempaa kohtelua, jos tulevan hallituksen vääntöä kuuntelee; muiden määrästä ei kannata juuri puhua. Nämä opiskelijat tulevat nykyisin maisterikursseille vajaalla englanninkielen taidolla ja heistä ei kyllä saa tarvittavia asiantuntijoita riittävästi. Heidän koulutuksensa olisikin aloitettava jo kandivaiheesta, jotta pysyisivät mukana ehkä jopa tohtoritasolle, joka oikeasti tarvitaan lähes aina nopeisiin, riittäviin innovaatioihin. Tämä taas johtaa vielä tehokkaammin aiemmin mainittuun suomenkielen asemaan. Ollako pragmaattinen vaiko ei – siinäpä kysymystä alkukeskusteluksi. - Anonyymi
amerikanenglantu on kyllä tietokone ja ohelmontiaalla ihan must juttu.
Ohjelmointikielet on suurelta osin on luotu englaninkielistä
syntaksia hyödyntäen. Kielen kyllä oppii jos haluja on,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 873196
- 883033
- 681862
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä191822- 281722
- 211691
- 241687
Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!
Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi331345- 481327
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91309