Miten parantaa naisen oloa?

Enpä osaa sinullekaan mitään sanoa, mikä helpottaisi, kun en osaa sanoa omalle rakkaallenikaan. Pitäkää huolta toisistanne. Sen voin vannoa, että naisen riittämättömyydestä ei välttämättä ole kyse, jos mies pettää!

Virheen tehnyt kirjoitti:

Enpä osaa sinullekaan mitään sanoa, mikä helpottaisi, kun en osaa sanoa omalle rakkaallenikaan. Pitäkää huolta toisistanne. Sen voin vannoa, että naisen riittämättömyydestä ei välttämättä ole kyse, jos mies pettää!

Lue lisää

???

xxx kirjoitti:

???

Miehen omasta riittämättömyydestä.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Miehen omasta riittämättömyydestä.

mieheni pettämisen jälkeen että hän olisi osoittanut mulle kaikin puolin hellyyttä ja rakkautta ja pitänyt kiinni.Pettäminen tekee olon turvattomaksi.kaipasin turvaa ja varmuutta,kun tuntui että kaikki romahtaa.Luottamuksen menetys on pahinta ja sen takaisin saaminen vaatii kovasti aikaa ja kärsivällisyyttä.Epäilin koko ajan kaikkia puheita ja tekemisiä ja menoja.Joka kerta kun ovi aukesi ajattelin että mihinkähän se taas menee.aloin vahtia häntä ja tarkistella juttuja muilta..se on tosi raskasta,kun ei voi enää luottaa.Olkaa mahdollisimman paljon yhdessä ja tehkää kivoja asioita.osoita ettet ole kiinnostunut muista.älä vilkuile muita älä säilyttele kenenkään "vieraan" naisen puhelinnumeroita.sanoudu totalisesti irti kaikesta sellaisesta.Ja näytä se hänelle että olet tehnyt totaalisen "parannuksen".Jumala olkoon todistajasi ja takuumiehesi.Hän antaa anteeksi,kyllä vaimosikin,kun teet rehellisen parannuksen.Pyhä Henki olkoon todistajasi.Ja jos valehtelet niin piru sinut perikööt.

... ainakin minun mielestä. En usko että itse koskaan ikinä unohtaisin jos mieheni pettäisi minua.
Olisi itsepetosta ajatella, että muka voisi unohtaa pettämisen!
Löydät varmasti ihmisen, jolla on samat periaatteet kuin sinulla.
Jostain on luovuttava rakkaan ihmisen takia. se kannattaa!
terv "30-vuotishääpäivä oli toissapäivänä"

ja vielä miehenä, vai humalassa voi jumalauta ja koko yön vielä. Tuommoisen jälkeen en edes ilkeäisi tulla takaisin v...u rukoilemaan anteeksiantoa, koska se on kerrasta poikki niin puolin kuin toisinkin.

Hei!

Mielestäni yhdestä virheestä ei saisi koko elämäänsä tuhota. Vaikka virheen olisikin tehnyt toinen osapuoli.

Peruit vielä häätkin, joita olit rakkaudella suunitellut jo pitkään. Minkä takia? Jonkun ruman epätoivoisen hupakon? Tämä kertoo vain huonosta itsetunnostasi.

Sinun olisi pitänyt ottaa tilanne haltuun ja laittaa miehellesi kova kovaa vastaan. Itse olen elämässäni pettänyt kerran. Nykyinen ex-puolisoni antoi sen silloin kuitenkin anteeksi ja seuraavat 4 vuotta olivat elämäni parasta aikaa.

En tule koskaan rakastamaan ja kunnioittamaan ketään niin kuin häntä.

Rauha hänen sielulleen...

--
Jappe

Et rakastanut miestäsi,olet vain itsekäs narttu !

Olen naisesi kohtalotoveri, erona kuitenkin se, että mieheni petti minua saman naisen kanssa useamman kerran. Minunkin mieheni katuu ja haluaa jatkaa meidän suhdettamme. Itse olen välillä jatkamisen kannalla ja välillä aika epätoivoinen, kun en pysty unohtamaan asiaa. Mieheni paljastui ihan sattumalta muutama kuukausi sitten.

En itsekään ymmärrä enää, miksi pettäminen on ainoa moka, jota ei voi millään antaa toiselle anteeksi. Monet ulkopuoliset ihmisetkin suorastaan vaativat, että se on kerrasta poikki, jos uskottomuudesta narahtaa. Pettämistäkin on kuitenkin monenlaista ja onhan se tuomittavaa, jos se on yhteisesti sovittuja periaatteita vastaan. Mutta rehellisesti ajateltuna, eikö meistä jokainen joskus mokaa? Omalta kohdaltani ajattelen, että esimerkiksi hakkaaminen olisi tosiaan kohdistunut minua vastaan, mutta pettämiseen oli muita(kin) syitä kuin tyytymättömyys parisuhteeseen.

Aikaa anteeksianto varmasti vaatii. Kannattaa ehkä myös miettiä, auttaako asiasta loputtomasti puhuminen vai pitäisikö sinun keksiä naisesi kanssa jotain ihan konkreettista tekemistä, jotta asia pysyisi poissa mielestä edes vähän aikaa. Riippuu varmasti luonteesta. Itse olen sen tyyppinen, että lupaan välillä itselleni, etten ota asiaa esille vaikkapa pariin päivään ja keskityn vain käytännön elämään. Sekin helpottaa.

Tsemppiä joka tapauksessa! Kukaan ei ole täydellinen ja minäkin tiedän ihmisiä, jotka ovat tällaisesta selvinneet.

kommentti kirjoitti:

Olen naisesi kohtalotoveri, erona kuitenkin se, että mieheni petti minua saman naisen kanssa useamman kerran. Minunkin mieheni katuu ja haluaa jatkaa meidän suhdettamme. Itse olen välillä jatkamisen kannalla ja välillä aika epätoivoinen, kun en pysty unohtamaan asiaa. Mieheni paljastui ihan sattumalta muutama kuukausi sitten.

En itsekään ymmärrä enää, miksi pettäminen on ainoa moka, jota ei voi millään antaa toiselle anteeksi. Monet ulkopuoliset ihmisetkin suorastaan vaativat, että se on kerrasta poikki, jos uskottomuudesta narahtaa. Pettämistäkin on kuitenkin monenlaista ja onhan se tuomittavaa, jos se on yhteisesti sovittuja periaatteita vastaan. Mutta rehellisesti ajateltuna, eikö meistä jokainen joskus mokaa? Omalta kohdaltani ajattelen, että esimerkiksi hakkaaminen olisi tosiaan kohdistunut minua vastaan, mutta pettämiseen oli muita(kin) syitä kuin tyytymättömyys parisuhteeseen.

Aikaa anteeksianto varmasti vaatii. Kannattaa ehkä myös miettiä, auttaako asiasta loputtomasti puhuminen vai pitäisikö sinun keksiä naisesi kanssa jotain ihan konkreettista tekemistä, jotta asia pysyisi poissa mielestä edes vähän aikaa. Riippuu varmasti luonteesta. Itse olen sen tyyppinen, että lupaan välillä itselleni, etten ota asiaa esille vaikkapa pariin päivään ja keskityn vain käytännön elämään. Sekin helpottaa.

Tsemppiä joka tapauksessa! Kukaan ei ole täydellinen ja minäkin tiedän ihmisiä, jotka ovat tällaisesta selvinneet.

Lue lisää

fyysisestä hairahduksesta se on kerrasta poikki, mutta esim. alkoholisteille annetaan anteeksi vaikka 150 kertaa, vaikkei noita voida välttämättä verrata, mutta pointin varmaan ymmärsitte.....pettämistä todellakin on monenlaista. Toinen osapuoli suhteessa voi olla totaalisen rakastunut kolmanteen "osapuoleen", vaikkei välttämättä tähän ikinä koskis tikullakaan. Pettäminen voi olla myös henkistä...

sanoisin, että en ole katkera mutta kuitenkin, luottamus meni noin 2 vuodeksi kokonaan. Suorastaan inhosin miestäni vähän aikaa, mutta aika paransi haavat, mutten luota 100 % vieläkään häneen.
Elämme kuitenkin 6 v tapahtuneen jälkéen.
Enään en niin välitä mitä hän tekee selkäni takana, mutta jos tietäisin että hän pettäisi uudelleen, lopettaisin suhteemme kerrasta poikki, sanoisin että olisi silloin jo pitänyt...

petetty nainen kirjoitti:

sanoisin, että en ole katkera mutta kuitenkin, luottamus meni noin 2 vuodeksi kokonaan. Suorastaan inhosin miestäni vähän aikaa, mutta aika paransi haavat, mutten luota 100 % vieläkään häneen.
Elämme kuitenkin 6 v tapahtuneen jälkéen.
Enään en niin välitä mitä hän tekee selkäni takana, mutta jos tietäisin että hän pettäisi uudelleen, lopettaisin suhteemme kerrasta poikki, sanoisin että olisi silloin jo pitänyt...

Lue lisää

itselle paras antaa vain anteeksi :) kannattaa olla optimisti.

on. Pahin virhe oli mitä on tullut tehtyä, antaa kenkää rakkaalle pettämisen takia. Montakin kertaa sitä tapahtui mutta aina sovittiin. Sitten kai - ei luottamuspula - vaan joku meikäläisen tyhmän ylpeyden ja huonon itsetunnon sekä sen pönkittämistarpeen takia tuli heitettyä puoliso pihalle. Ja takaisin ei saanut koskaan. Voi kuinka pieneltä ja totaalisesti unohdetulta joku yksi pettämiskerta voi tuntuakaan.

Parisuhteita on monenlaisia. Mutta jos rakastaa, se kestää vaikka miljoona pettämistä.

Kerrohan tämä sille - tai itsellesi :) Niin siis että ON mahdollista unohtaa ja antaa anteeksi. Älä sitä epäile.

nainen kirjoitti:

fyysisestä hairahduksesta se on kerrasta poikki, mutta esim. alkoholisteille annetaan anteeksi vaikka 150 kertaa, vaikkei noita voida välttämättä verrata, mutta pointin varmaan ymmärsitte.....pettämistä todellakin on monenlaista. Toinen osapuoli suhteessa voi olla totaalisen rakastunut kolmanteen "osapuoleen", vaikkei välttämättä tähän ikinä koskis tikullakaan. Pettäminen voi olla myös henkistä...

Lue lisää

Alkoholismi on _sairaus_, pettäminen ei. Toki jokainen tekee virheitä elämässä, mutta oman rakkaan pettäminen? Se on vähän muuta kuin vain pieni virhe. Ymmärrän täysin niitä jotka laittavat kerrasta poikki, niin tekisin itsekin.

kommentti kirjoitti:

Olen naisesi kohtalotoveri, erona kuitenkin se, että mieheni petti minua saman naisen kanssa useamman kerran. Minunkin mieheni katuu ja haluaa jatkaa meidän suhdettamme. Itse olen välillä jatkamisen kannalla ja välillä aika epätoivoinen, kun en pysty unohtamaan asiaa. Mieheni paljastui ihan sattumalta muutama kuukausi sitten.

En itsekään ymmärrä enää, miksi pettäminen on ainoa moka, jota ei voi millään antaa toiselle anteeksi. Monet ulkopuoliset ihmisetkin suorastaan vaativat, että se on kerrasta poikki, jos uskottomuudesta narahtaa. Pettämistäkin on kuitenkin monenlaista ja onhan se tuomittavaa, jos se on yhteisesti sovittuja periaatteita vastaan. Mutta rehellisesti ajateltuna, eikö meistä jokainen joskus mokaa? Omalta kohdaltani ajattelen, että esimerkiksi hakkaaminen olisi tosiaan kohdistunut minua vastaan, mutta pettämiseen oli muita(kin) syitä kuin tyytymättömyys parisuhteeseen.

Aikaa anteeksianto varmasti vaatii. Kannattaa ehkä myös miettiä, auttaako asiasta loputtomasti puhuminen vai pitäisikö sinun keksiä naisesi kanssa jotain ihan konkreettista tekemistä, jotta asia pysyisi poissa mielestä edes vähän aikaa. Riippuu varmasti luonteesta. Itse olen sen tyyppinen, että lupaan välillä itselleni, etten ota asiaa esille vaikkapa pariin päivään ja keskityn vain käytännön elämään. Sekin helpottaa.

Tsemppiä joka tapauksessa! Kukaan ei ole täydellinen ja minäkin tiedän ihmisiä, jotka ovat tällaisesta selvinneet.

Lue lisää

tuttua juttua tuo, et kai tosissaan usko, että se loppuu?

Älkää ihmeessä alkako lopun elämäänne miettiä tapahtunutta. Jos viattomasti olet katunut,pyytänyt rakkaaltasi anteeksi ja saanut, eikö asia unohdeta ja aloteta alusta. Jokainen meistä on ihminen ja tekee virheitä elämässään. Nauttikaa tulevasta kesästä,kävelkää hiljaisella metsätiellä,kuunnelkaa lintujen laulua,katselkaa auringon laskua meren ylle...

Pettäminen on kyllä aika paha...

Mutta luulen, että asia on "korjattavissa". Mua ei ole koskaan kunnolla petetty, että en voi sanoa ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä, mutta asiaa olen miettinyt.

Tärkeää olisi saada vaimosi luottamaan sinuun uudelleen. Mene hänen kanssaan juhlimaan ja baariin. Tehkää asioita yhdessä. Ja kun olette yhdessä, osoita elein ja silloin tällöin sanoi, että hän on ainut sinulle. Älä vilkuile muita naisia "sallitun rajan" yli.

Jos lähdet baariin tai juhlimaan ilman häntä, voisit soitella ja lähetellä viestejä. Onhan se vahän "vahtimista" mutta kun hän huomaa, että sinä kaipaat häntä ja ajattelet häntä, niin ehkä luottamus alkaa tulla takaisin. Eli soita hänelle eikä toisin päin. Ja sellaisten "kaipaan sinua" viestien lähettely kesken illan on suotavaa. Hänen itsetuntonsa ehkä nousee ja hän huomaa, että ajattelet häntä.

Ole hänele huomaavainen. Auta kotitöissä ja ole kiinnostunut hänen asioistaan. Vie vaikka kukkia ihan spontaanisti. Pienien lahjojen ja söpön tekstiviestin ja siis pelkän huomioimisen taikaa monet miehet eivät ymmärrä. Huomion ei tarvitse olla suuri ja koko ajan jatkuvaa. Kunnon suudelma tiskien laiton ohessa saa naisen hyvälle mielelle. Naisesi tarvitsee tällaista huomiota.

Toki teidän tarvitsee keskustella asiasta tosissaan, ja selvittää pelisäännöt. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aidosti kadut tekoasi. Suhteenne voi olla vielä pelastettavissa.

Toivottavasti oli edes jotain apua...

***** kirjoitti:

Pettäminen on kyllä aika paha...

Mutta luulen, että asia on "korjattavissa". Mua ei ole koskaan kunnolla petetty, että en voi sanoa ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä, mutta asiaa olen miettinyt.

Tärkeää olisi saada vaimosi luottamaan sinuun uudelleen. Mene hänen kanssaan juhlimaan ja baariin. Tehkää asioita yhdessä. Ja kun olette yhdessä, osoita elein ja silloin tällöin sanoi, että hän on ainut sinulle. Älä vilkuile muita naisia "sallitun rajan" yli.

Jos lähdet baariin tai juhlimaan ilman häntä, voisit soitella ja lähetellä viestejä. Onhan se vahän "vahtimista" mutta kun hän huomaa, että sinä kaipaat häntä ja ajattelet häntä, niin ehkä luottamus alkaa tulla takaisin. Eli soita hänelle eikä toisin päin. Ja sellaisten "kaipaan sinua" viestien lähettely kesken illan on suotavaa. Hänen itsetuntonsa ehkä nousee ja hän huomaa, että ajattelet häntä.

Ole hänele huomaavainen. Auta kotitöissä ja ole kiinnostunut hänen asioistaan. Vie vaikka kukkia ihan spontaanisti. Pienien lahjojen ja söpön tekstiviestin ja siis pelkän huomioimisen taikaa monet miehet eivät ymmärrä. Huomion ei tarvitse olla suuri ja koko ajan jatkuvaa. Kunnon suudelma tiskien laiton ohessa saa naisen hyvälle mielelle. Naisesi tarvitsee tällaista huomiota.

Toki teidän tarvitsee keskustella asiasta tosissaan, ja selvittää pelisäännöt. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aidosti kadut tekoasi. Suhteenne voi olla vielä pelastettavissa.

Toivottavasti oli edes jotain apua...

Lue lisää

Sit vaan takas baanalle firman junioribeibejä kaatamaan, I take Manhattan and Tahko, and venakko.....

***** kirjoitti:

Pettäminen on kyllä aika paha...

Mutta luulen, että asia on "korjattavissa". Mua ei ole koskaan kunnolla petetty, että en voi sanoa ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä, mutta asiaa olen miettinyt.

Tärkeää olisi saada vaimosi luottamaan sinuun uudelleen. Mene hänen kanssaan juhlimaan ja baariin. Tehkää asioita yhdessä. Ja kun olette yhdessä, osoita elein ja silloin tällöin sanoi, että hän on ainut sinulle. Älä vilkuile muita naisia "sallitun rajan" yli.

Jos lähdet baariin tai juhlimaan ilman häntä, voisit soitella ja lähetellä viestejä. Onhan se vahän "vahtimista" mutta kun hän huomaa, että sinä kaipaat häntä ja ajattelet häntä, niin ehkä luottamus alkaa tulla takaisin. Eli soita hänelle eikä toisin päin. Ja sellaisten "kaipaan sinua" viestien lähettely kesken illan on suotavaa. Hänen itsetuntonsa ehkä nousee ja hän huomaa, että ajattelet häntä.

Ole hänele huomaavainen. Auta kotitöissä ja ole kiinnostunut hänen asioistaan. Vie vaikka kukkia ihan spontaanisti. Pienien lahjojen ja söpön tekstiviestin ja siis pelkän huomioimisen taikaa monet miehet eivät ymmärrä. Huomion ei tarvitse olla suuri ja koko ajan jatkuvaa. Kunnon suudelma tiskien laiton ohessa saa naisen hyvälle mielelle. Naisesi tarvitsee tällaista huomiota.

Toki teidän tarvitsee keskustella asiasta tosissaan, ja selvittää pelisäännöt. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aidosti kadut tekoasi. Suhteenne voi olla vielä pelastettavissa.

Toivottavasti oli edes jotain apua...

Lue lisää

Minusta kukat, jotka tuodaan mokailun jälkeen ovat oksettavia. Suhteen alussa niitä tuodaan ihastuksesta ja siksi että halutaan olla herrasmiestä naiselle. Sen jälkeen niillä paikkaillaan mokia.

Minun saamani mokaruusukimppu homehtui.

Ilmoitin myös, että tästä lähtien kaikkien miehen tuomien kukkien kieli on se, että mies on tehnyt minulle jotain väärää.

***** kirjoitti:

Pettäminen on kyllä aika paha...

Mutta luulen, että asia on "korjattavissa". Mua ei ole koskaan kunnolla petetty, että en voi sanoa ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä, mutta asiaa olen miettinyt.

Tärkeää olisi saada vaimosi luottamaan sinuun uudelleen. Mene hänen kanssaan juhlimaan ja baariin. Tehkää asioita yhdessä. Ja kun olette yhdessä, osoita elein ja silloin tällöin sanoi, että hän on ainut sinulle. Älä vilkuile muita naisia "sallitun rajan" yli.

Jos lähdet baariin tai juhlimaan ilman häntä, voisit soitella ja lähetellä viestejä. Onhan se vahän "vahtimista" mutta kun hän huomaa, että sinä kaipaat häntä ja ajattelet häntä, niin ehkä luottamus alkaa tulla takaisin. Eli soita hänelle eikä toisin päin. Ja sellaisten "kaipaan sinua" viestien lähettely kesken illan on suotavaa. Hänen itsetuntonsa ehkä nousee ja hän huomaa, että ajattelet häntä.

Ole hänele huomaavainen. Auta kotitöissä ja ole kiinnostunut hänen asioistaan. Vie vaikka kukkia ihan spontaanisti. Pienien lahjojen ja söpön tekstiviestin ja siis pelkän huomioimisen taikaa monet miehet eivät ymmärrä. Huomion ei tarvitse olla suuri ja koko ajan jatkuvaa. Kunnon suudelma tiskien laiton ohessa saa naisen hyvälle mielelle. Naisesi tarvitsee tällaista huomiota.

Toki teidän tarvitsee keskustella asiasta tosissaan, ja selvittää pelisäännöt. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aidosti kadut tekoasi. Suhteenne voi olla vielä pelastettavissa.

Toivottavasti oli edes jotain apua...

Lue lisää

Kerronpa meidän suhteen koetinkivestä, jospa siitä jotain oppia olisi.

Avomieheni petti minua n 5 vuotta sitten lasten ollessa tarhaikäisiä (2 lasta). Olin väsynyt ja seksuaalisesti haluton, kävin töissä ja lapsia kuskattiin hoitoon, lapset sairastelivat paljon ym.

Pettämistä en kuitenkaan ollut tullut edes ajatelleeksi; olimme hyvin rakastuneita ja mieheni huomioi minua paljon ja oli kohtelias.

Pettäminen tuli ilmi klassisesti sähköpostiviestien kautta. En tiedä halusiko mies "paljastua" koska viestit olivat meidän kotikoneella eikä ollut iso vaiva löytää ne sieltä. Nainen oli ollut kuvioissa n. 3 kk.

Nostin ison metelin ja panin miehen valitsemaan. Hän mietti 3 päivää ja valitsi meidät, 3 prinsessaa, kuten hän siihen aikaan meitä vielä kutsui. Ainoa ehto häneltä oli että asiasta ei sitten puhuta. Jatkoimme entiseen malliin.

Minulta homman "nielaiseminen" vei kuitenkin n. 2 vuotta; sairastelin mm. paljon. Tulin joksikin aikaa "kylmäksi" miehelle ja vaadin häntä menemään sukupuolitautitesteihin. Olimme ajatelleet kolmatta lasta, mutta se asia sitten jäi tämän episodin takia.

Pari vuotta nieleskelin ja lopulta "alitajuisesti" kostin. Vain sillä sain mielenrauhan. "Käytin" kostoon entistä poikaystävääni, joka ei tiennyt olevansa koston väline. Kävin tämän "koston" kanssa mm. risteilyllä ja tapailin n. parin vuoden ajan silloin tällöin. Lopulta tuntui, että puntit on tasan. Mies ei tietenkään aavistanut mitään, elin arkea matalalla profiililla.

Nyt on taas kriisi suhteessa: miehellä ilmeisesti taas joku kuvio menossa? -miten olen itkenyt ja toivonut ettei mitään olisi koskaan tapahtunut. Meillä on ihana perhe ja suloiset lapset ja seksi on aina ollut taivaallista. Kysymys on kai miehen itsetunto-ongelmasta, joka tulee jostain lapsuudesta? Hänen isänsä ei ole ollut koskaan kuviossa, lähti kun mies oli 2-vuotias. Mene, tiedä?

Loppupäätelmä: pettäminen on todella tuhoisaa ja jäljet ovat pitkät. Toista tällaista rääkkiä en enää kestä vaan eroan heti, jos nyt paljastuu joku salarakas. Itsetunnossani ei mielestäni ole vikaa, miehen sen sijaan on, enkä osaa sitä pönkittää.

Toisten ihmisten pahalle ololleko naurat?

Virheen tehnyt kirjoitti:

Toisten ihmisten pahalle ololleko naurat?

Sille nimenomaan. Kyllä huvittaa tuollainen voihkiminen.

joo... kirjoitti:

Sille nimenomaan. Kyllä huvittaa tuollainen voihkiminen.

naura vaa.kyl sit hymy hyytyy ku sua petetää..ellei näin oo jo käyny..

Mitä merkitystä yksityiskohdilla on? Sen neuvon olemme naiseni kanssa saaneet, että niissä ei kannata märehtiä.

Reissussa tapahtu, päissäni olin, mua kehuttiin paljon ja en mennyt naiseni viereen nukkumaan. En muista juuri mitään. Ei ollut erityisen viehättävä se nainen.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Mitä merkitystä yksityiskohdilla on? Sen neuvon olemme naiseni kanssa saaneet, että niissä ei kannata märehtiä.

Reissussa tapahtu, päissäni olin, mua kehuttiin paljon ja en mennyt naiseni viereen nukkumaan. En muista juuri mitään. Ei ollut erityisen viehättävä se nainen.

Lue lisää

..kun kanssaan päädyit. Oikeasti. Lakkaa tuo jankutus ja lopeta suhde tai kestä edes kuin mies, että haluat harakoita.
Ikävää, että kärysit. Muutenhan sulla ei olis mitään hätää.

Asiaa on puitu ja ammattiauttajalla käyn.

En halua uskoa siihen, että mitään jää meidän väliimme. Olemme sen verran upea pari.

Kovasti haluan naistani huomioida. Toki hän sen huomaakin ja kiittelee. Enkä aio siihen huomiomiseen kyllästyä. En luovuta.

Me emme koskaan nai, vaan aina rakastelemme. Ja se on niin upeaa, etten siksikään käsitä miksi johonkin vieraaseen sänkyyn piti päätyä. Nyt vaan naiseni uskoo, ettei hän ole täydellinen mulle sängyssä. Kyllä hän on, mutta miten voin ajatukseni todistaa elämäni pahimman mokan jälkeen???!

Virheen tehnyt kirjoitti:

Asiaa on puitu ja ammattiauttajalla käyn.

En halua uskoa siihen, että mitään jää meidän väliimme. Olemme sen verran upea pari.

Kovasti haluan naistani huomioida. Toki hän sen huomaakin ja kiittelee. Enkä aio siihen huomiomiseen kyllästyä. En luovuta.

Me emme koskaan nai, vaan aina rakastelemme. Ja se on niin upeaa, etten siksikään käsitä miksi johonkin vieraaseen sänkyyn piti päätyä. Nyt vaan naiseni uskoo, ettei hän ole täydellinen mulle sängyssä. Kyllä hän on, mutta miten voin ajatukseni todistaa elämäni pahimman mokan jälkeen???!

Lue lisää

..pointti onkin juuri tuossa:

"Me emme koskaan nai, vaan aina rakastelemme"


Olen nimittäin miettinyt tätä asiaa, ja mielestäni kaikki, niin naiset kuin miehetkin, tarvitsevat jossakin vaiheessa kunnon panoja.

Olisiko tässä yksi syy sinulle?

mimmi kirjoitti:

..pointti onkin juuri tuossa:

"Me emme koskaan nai, vaan aina rakastelemme"


Olen nimittäin miettinyt tätä asiaa, ja mielestäni kaikki, niin naiset kuin miehetkin, tarvitsevat jossakin vaiheessa kunnon panoja.

Olisiko tässä yksi syy sinulle?

Lue lisää

Kun sanoin että aina rakastelemme, niin tarkoitin että meillä on aina tunteet mukana. Emme me aina hellästi ja rauhallisesti "keinu". Toki intohimoista "panemistakin" meiltä irtoaa kun sen aika on. ;)

Tunteetonta seksiä tuskin kukaan tarvitsee. En minä taatusti ainakaan. Se on aina huonompaa.

Se syy saattaapi löytyä siltä suunnalta, että mulle on kasvanut jo lapsuudesta ja varhaisaikuisuuden pidemmästä suhteesta hylätyksitulemisen pelko. Kun asiat ovat olleet pitkään hyvin, niin on saanut iskun vasten kasvoja. Opin aikoinaan toimintamallin että "ehdin ensin" satuttamaan. Todella surkea juttu...

Nyt opettelen uuden tavan käsitellä pelkojani. Kun asiat on todella hyvin, niistä kannattaa nauttia, eikä vain odottaa alitajuisesti että kohta jotain pahaa sattuu.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Asiaa on puitu ja ammattiauttajalla käyn.

En halua uskoa siihen, että mitään jää meidän väliimme. Olemme sen verran upea pari.

Kovasti haluan naistani huomioida. Toki hän sen huomaakin ja kiittelee. Enkä aio siihen huomiomiseen kyllästyä. En luovuta.

Me emme koskaan nai, vaan aina rakastelemme. Ja se on niin upeaa, etten siksikään käsitä miksi johonkin vieraaseen sänkyyn piti päätyä. Nyt vaan naiseni uskoo, ettei hän ole täydellinen mulle sängyssä. Kyllä hän on, mutta miten voin ajatukseni todistaa elämäni pahimman mokan jälkeen???!

Lue lisää

...kannattaisiko joskus kokeilla sitä naintiaki niin ei tarvi sortua naimaan vierasta? Tiedän ettei pettämisen syy ole välttämättä seksuaalinen tyytymättömyys MUTTA, pontti onkin se että vaikka rakastelette niin miksette myös nai? Meillä ainakin suhde toimii nimenomaan siksi että voimme siirtyä hellästä rakastelusta rajuun naintiin ja toisinpäin. Ei nainti ole"likasta"niinkuin kommentistasi sai kuvan. "Me emme nai, rakastelemme". Otan osaa ja pidä varasi ettei naisesi ala kaipaamaan jotain muuta kuin lähetyssaarnaaja asentoa. Veikkaan että olet vielä kovin nuori.

nti lähetyssaarnaaja kirjoitti:

...kannattaisiko joskus kokeilla sitä naintiaki niin ei tarvi sortua naimaan vierasta? Tiedän ettei pettämisen syy ole välttämättä seksuaalinen tyytymättömyys MUTTA, pontti onkin se että vaikka rakastelette niin miksette myös nai? Meillä ainakin suhde toimii nimenomaan siksi että voimme siirtyä hellästä rakastelusta rajuun naintiin ja toisinpäin. Ei nainti ole"likasta"niinkuin kommentistasi sai kuvan. "Me emme nai, rakastelemme". Otan osaa ja pidä varasi ettei naisesi ala kaipaamaan jotain muuta kuin lähetyssaarnaaja asentoa. Veikkaan että olet vielä kovin nuori.

Lue lisää

...kyllä me siis harrastamme muutakin, kovastikin muutakin kuin rauhallista keinuntaa sängyssä. Naiminen todella minulle tarkoittaa sellaista missä ei ole tunteet mukana. Rajumpi rakastelu sen sijaan on miellyttävää vaihtelua.

Naiseni tyydyttää kaikki tarpeeni niissä asioissa. Hän on uskomaton.

Ja olen kolmekymppinen. En siis lapsi enää.

näin, kuten edellinen kirjoittaja asian ilmaisi. Lopulta suhteen lopettaminen oli järkiratkaisu omalta kohdaltani. Ei kukaan jaksa sitä pahaa oloa ja luottamuksen puutetta kuukausi toisensa jälkeen. Olen nainen ja mieheni petti minua, jäi kiinni, joutui tunnustamaan, mutta teki minusta kuitekin syntipukin. Asiaa ei saatu puhuttua ja loppujen lopuksi se olen yhä minä, joka petän edelleenkin! Uskomatonta vaan totta. Ainoa mitä olisin pyytänyt olisi ollut anteeksipyyntö. En saanut mahdollisuutta edes anteeksiantoon.

Nainen ei unohda......

XxXx kirjoitti:

Nainen ei unohda......

niinhän se menee pettämisissä, nainen ei unohda mutta silloin kun nainen pettää niin häntä pitäisi ymmärtää? Joopa joo.

Niin, taikatemppua ei taida olla. Ja aikaa meillä onneksi on. Toista kertaa en taatusti petä. Senkin takia käyn psykolla, että ymmärtäisin miksi tämä kävi edes tän kerran.

Naiseni ei koskaan eläisi suhteessa kanssani kuin mua ei oliskaan. Hän on liian tunteellinen ihminen moiseen. Hän osoittaa aina kaikki ajatuksensa ja mietteensä. Niin hyvät kuin pahatkin.

Nimittelen yhden yön juttuani siksi, että en pysty ajattelemaan mitään positiivista siitä, mitä sinä yönä tapahtui, koska se yö vei elämästäni pohjan. En siis edes hänestä. Ja varatun miehenhän hän tietoisesti vikitteli matkaansa. Mikään puhdas pulmunen ei siis ole hänkään. Ylipäätään jos muistelen tuota yötä, tulee oksettava olo. Se oli niin väärin. En tunne koko naista yhtään, enkä koskaan tule tapaamaan. En nimittelisi häntä päin naamaa vaikka tapaisinkin, koska nimittelyllä olen vain purkanut omia fiiliksiä. Jos hänet tapaisin, jostakin käsittämättömästä syystä, niin juoksisin vauhdilla pois ja kyökkimään.

Ja oman naiseni rinnalla se toinen jonka kanssa pelehdin, ei ole mitään. Naiseni ei häntä hauku, tai häneen kohdista syytöksiään. Parisuhteen voi pilata vain parisuhteessa elävät, niin naiseni ajattelee. Samoin minä. Eikä he ole koskaan tavanneet keskenään, ja välimatkan takia eivät koskaan tapaakaan.

Rakkaani tietää, että häntä en hauku. Kaikkihan sen tietävät! Hän on nähnyt samalla tavalla kuin koko sosiaalinen ympäristömme, kuinka hyvää hän minulle tekee ja onnelliseksi saa.

En minä mieti sitä, miten saisin "pidettyä naiseni". Olen koko ajan kysynyt sitä, miten saisin naiseni olon paremmaksi. Ei hän ole mihinkään lähdössä. Hän ei luovuta. Enkä minäkään. Ja jos tietäisinkin että jossakin on mies, joka hänestä voisi välittää enemmän kuin minä, niin päästäisin hänet lähtemään hymy huulilla. Tekoni eivät ole puhuneet tunteiden puolesta, se on ongelma. Ja se, että naisellani on paha olla.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Niin, taikatemppua ei taida olla. Ja aikaa meillä onneksi on. Toista kertaa en taatusti petä. Senkin takia käyn psykolla, että ymmärtäisin miksi tämä kävi edes tän kerran.

Naiseni ei koskaan eläisi suhteessa kanssani kuin mua ei oliskaan. Hän on liian tunteellinen ihminen moiseen. Hän osoittaa aina kaikki ajatuksensa ja mietteensä. Niin hyvät kuin pahatkin.

Nimittelen yhden yön juttuani siksi, että en pysty ajattelemaan mitään positiivista siitä, mitä sinä yönä tapahtui, koska se yö vei elämästäni pohjan. En siis edes hänestä. Ja varatun miehenhän hän tietoisesti vikitteli matkaansa. Mikään puhdas pulmunen ei siis ole hänkään. Ylipäätään jos muistelen tuota yötä, tulee oksettava olo. Se oli niin väärin. En tunne koko naista yhtään, enkä koskaan tule tapaamaan. En nimittelisi häntä päin naamaa vaikka tapaisinkin, koska nimittelyllä olen vain purkanut omia fiiliksiä. Jos hänet tapaisin, jostakin käsittämättömästä syystä, niin juoksisin vauhdilla pois ja kyökkimään.

Ja oman naiseni rinnalla se toinen jonka kanssa pelehdin, ei ole mitään. Naiseni ei häntä hauku, tai häneen kohdista syytöksiään. Parisuhteen voi pilata vain parisuhteessa elävät, niin naiseni ajattelee. Samoin minä. Eikä he ole koskaan tavanneet keskenään, ja välimatkan takia eivät koskaan tapaakaan.

Rakkaani tietää, että häntä en hauku. Kaikkihan sen tietävät! Hän on nähnyt samalla tavalla kuin koko sosiaalinen ympäristömme, kuinka hyvää hän minulle tekee ja onnelliseksi saa.

En minä mieti sitä, miten saisin "pidettyä naiseni". Olen koko ajan kysynyt sitä, miten saisin naiseni olon paremmaksi. Ei hän ole mihinkään lähdössä. Hän ei luovuta. Enkä minäkään. Ja jos tietäisinkin että jossakin on mies, joka hänestä voisi välittää enemmän kuin minä, niin päästäisin hänet lähtemään hymy huulilla. Tekoni eivät ole puhuneet tunteiden puolesta, se on ongelma. Ja se, että naisellani on paha olla.

Lue lisää

Tuo pisti vähän silmään, että "pulmunen" vikitteli varatun miehen mukaansa. Teit itse tietoisen valinnan pettää, näin jälkikäteen ajateltuna todella huonon valinnan. Ota vastuu teostasi, äläkä syytä toisia. Petoskumppani ei tee lopullista valintaa, vaan sinä itse. Et pysty antamaan itsellesi anteeksi ennen kuin toteat oman vastuusi. Koeta jaksaa!

Virheen tehnyt kirjoitti:

Niin, taikatemppua ei taida olla. Ja aikaa meillä onneksi on. Toista kertaa en taatusti petä. Senkin takia käyn psykolla, että ymmärtäisin miksi tämä kävi edes tän kerran.

Naiseni ei koskaan eläisi suhteessa kanssani kuin mua ei oliskaan. Hän on liian tunteellinen ihminen moiseen. Hän osoittaa aina kaikki ajatuksensa ja mietteensä. Niin hyvät kuin pahatkin.

Nimittelen yhden yön juttuani siksi, että en pysty ajattelemaan mitään positiivista siitä, mitä sinä yönä tapahtui, koska se yö vei elämästäni pohjan. En siis edes hänestä. Ja varatun miehenhän hän tietoisesti vikitteli matkaansa. Mikään puhdas pulmunen ei siis ole hänkään. Ylipäätään jos muistelen tuota yötä, tulee oksettava olo. Se oli niin väärin. En tunne koko naista yhtään, enkä koskaan tule tapaamaan. En nimittelisi häntä päin naamaa vaikka tapaisinkin, koska nimittelyllä olen vain purkanut omia fiiliksiä. Jos hänet tapaisin, jostakin käsittämättömästä syystä, niin juoksisin vauhdilla pois ja kyökkimään.

Ja oman naiseni rinnalla se toinen jonka kanssa pelehdin, ei ole mitään. Naiseni ei häntä hauku, tai häneen kohdista syytöksiään. Parisuhteen voi pilata vain parisuhteessa elävät, niin naiseni ajattelee. Samoin minä. Eikä he ole koskaan tavanneet keskenään, ja välimatkan takia eivät koskaan tapaakaan.

Rakkaani tietää, että häntä en hauku. Kaikkihan sen tietävät! Hän on nähnyt samalla tavalla kuin koko sosiaalinen ympäristömme, kuinka hyvää hän minulle tekee ja onnelliseksi saa.

En minä mieti sitä, miten saisin "pidettyä naiseni". Olen koko ajan kysynyt sitä, miten saisin naiseni olon paremmaksi. Ei hän ole mihinkään lähdössä. Hän ei luovuta. Enkä minäkään. Ja jos tietäisinkin että jossakin on mies, joka hänestä voisi välittää enemmän kuin minä, niin päästäisin hänet lähtemään hymy huulilla. Tekoni eivät ole puhuneet tunteiden puolesta, se on ongelma. Ja se, että naisellani on paha olla.

Lue lisää

Kuvittele, että tilanne olisi toisinpäin. Miltä sinusta tuntuisi, jos naisesi olisi ollut humalassa ja joku parkettien partaveitsi olisi hänet puheellaan hurmannut ja vienyt sänkyyn. Ja tämä heppu olisi todellakin joku oikein äklöttävä tyyppi....
Miltä sinusta tuntuisi? Mitä naisesi voisi tehdä, että pystyisit jatkamaan hänen kanssaan?
Käytä näitä tunteita yrittäessäsi saada naisesi luottamaan itseensä ja sinuun vielä. Ymmärrät ehkä myös paremmin, miltä hänestä tuntuu.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Niin, taikatemppua ei taida olla. Ja aikaa meillä onneksi on. Toista kertaa en taatusti petä. Senkin takia käyn psykolla, että ymmärtäisin miksi tämä kävi edes tän kerran.

Naiseni ei koskaan eläisi suhteessa kanssani kuin mua ei oliskaan. Hän on liian tunteellinen ihminen moiseen. Hän osoittaa aina kaikki ajatuksensa ja mietteensä. Niin hyvät kuin pahatkin.

Nimittelen yhden yön juttuani siksi, että en pysty ajattelemaan mitään positiivista siitä, mitä sinä yönä tapahtui, koska se yö vei elämästäni pohjan. En siis edes hänestä. Ja varatun miehenhän hän tietoisesti vikitteli matkaansa. Mikään puhdas pulmunen ei siis ole hänkään. Ylipäätään jos muistelen tuota yötä, tulee oksettava olo. Se oli niin väärin. En tunne koko naista yhtään, enkä koskaan tule tapaamaan. En nimittelisi häntä päin naamaa vaikka tapaisinkin, koska nimittelyllä olen vain purkanut omia fiiliksiä. Jos hänet tapaisin, jostakin käsittämättömästä syystä, niin juoksisin vauhdilla pois ja kyökkimään.

Ja oman naiseni rinnalla se toinen jonka kanssa pelehdin, ei ole mitään. Naiseni ei häntä hauku, tai häneen kohdista syytöksiään. Parisuhteen voi pilata vain parisuhteessa elävät, niin naiseni ajattelee. Samoin minä. Eikä he ole koskaan tavanneet keskenään, ja välimatkan takia eivät koskaan tapaakaan.

Rakkaani tietää, että häntä en hauku. Kaikkihan sen tietävät! Hän on nähnyt samalla tavalla kuin koko sosiaalinen ympäristömme, kuinka hyvää hän minulle tekee ja onnelliseksi saa.

En minä mieti sitä, miten saisin "pidettyä naiseni". Olen koko ajan kysynyt sitä, miten saisin naiseni olon paremmaksi. Ei hän ole mihinkään lähdössä. Hän ei luovuta. Enkä minäkään. Ja jos tietäisinkin että jossakin on mies, joka hänestä voisi välittää enemmän kuin minä, niin päästäisin hänet lähtemään hymy huulilla. Tekoni eivät ole puhuneet tunteiden puolesta, se on ongelma. Ja se, että naisellani on paha olla.

Lue lisää

...kyllä on naisellasikin kasvunpaikkaa vielä;
KUINKA paljon hyvitystä ja kehumisia ja pönkittämistä vielä tarvitaan ennenkuin hän tyytyy??

MISSÄ on realismi ja ihmisyyteen suostuminen;
virheitä sattuu, elämässä, ei siitä syystä nyt sentään psykolle tarvii mennä , ethän ole muuta
tehnyt kuin mokannut kännipäissäsi ja sitähän sattuu, hyvänen aika, KUKAAN ei ole virheetön
(paitsi naisesi, ilmeisesti )

Mieti sensijaan kuinka kauan jaksat itse tuossa asetelmassa....milloin sinun on pakko parahtaa
naisellesi että jollei hän lopeta asiasta jauhamista ja prinsessamaista loukkaantumistaan
niin et enää jaksa - joku raja pitäis jo olla !!

Kyse ei ole siitä etten ymmärtäisi - muistan hyvin
kuinka itse 20-30v iässä pelasin loukkaantunutta prinsessaa jo olin niiiiin järkyttynyt siitä että mieheni osottautui "pettäjäksi, ei rakastakaan" tms.
- samoin itsetuntoni, omanarvontunteeni oli täysin ulkomaailmasta riippuvainen.

EI se ole niin että asia seuraa ja varjostaa
teitä loppuelämän - se loppuu kyllä aikanaan,
aika auttaa , ja kunhan naisesi tuosta vähän
kasvaa ihmisenä niin - hyvä siitä vielä tulee.

-lopeta sinäkin, hyvä mies, tuo kohtuuton naisesi ylistys, anteeksipyyntely, hyvitys ja nöyristely...tai muutoin alkaa näyttää siltä että
suhteenne on aika vääristynyt - eron syy voisi
löytyä ennemminkin vääristä riippuvuus- ja valtasuhteista kuin tommoisesta mitättömästä
hairahduksesta...

T: Pahatäti 46v

tupu kirjoitti:

...kyllä on naisellasikin kasvunpaikkaa vielä;
KUINKA paljon hyvitystä ja kehumisia ja pönkittämistä vielä tarvitaan ennenkuin hän tyytyy??

MISSÄ on realismi ja ihmisyyteen suostuminen;
virheitä sattuu, elämässä, ei siitä syystä nyt sentään psykolle tarvii mennä , ethän ole muuta
tehnyt kuin mokannut kännipäissäsi ja sitähän sattuu, hyvänen aika, KUKAAN ei ole virheetön
(paitsi naisesi, ilmeisesti )

Mieti sensijaan kuinka kauan jaksat itse tuossa asetelmassa....milloin sinun on pakko parahtaa
naisellesi että jollei hän lopeta asiasta jauhamista ja prinsessamaista loukkaantumistaan
niin et enää jaksa - joku raja pitäis jo olla !!

Kyse ei ole siitä etten ymmärtäisi - muistan hyvin
kuinka itse 20-30v iässä pelasin loukkaantunutta prinsessaa jo olin niiiiin järkyttynyt siitä että mieheni osottautui "pettäjäksi, ei rakastakaan" tms.
- samoin itsetuntoni, omanarvontunteeni oli täysin ulkomaailmasta riippuvainen.

EI se ole niin että asia seuraa ja varjostaa
teitä loppuelämän - se loppuu kyllä aikanaan,
aika auttaa , ja kunhan naisesi tuosta vähän
kasvaa ihmisenä niin - hyvä siitä vielä tulee.

-lopeta sinäkin, hyvä mies, tuo kohtuuton naisesi ylistys, anteeksipyyntely, hyvitys ja nöyristely...tai muutoin alkaa näyttää siltä että
suhteenne on aika vääristynyt - eron syy voisi
löytyä ennemminkin vääristä riippuvuus- ja valtasuhteista kuin tommoisesta mitättömästä
hairahduksesta...

T: Pahatäti 46v

Lue lisää

Ainakin nimesi Pahatäti osui kohdalleen. Miksi en osoittaisi suunnatonta ihailua naistani kohtaan, jos niin kerran tunnen?

Naiseni ei ole käytökseltään pikkuprinsessa, sanan pahassa merkityksessä ainakaan. Hän on ollut urhea ja kovasti taistellut pahaa oloa vastaan. Hän on päättänyt antaa minulle anteeksi, ja haluaa luottaa meihin. Itsetunto on mennyt, jeps, mutta mitään "prinsessamaista loukkaantumista" ei ole ilmassa.

Oikeassa olet, että virheitä sattuu, mutta virheitään ei saa toistaa. Siksi käyn psykolla. Haluan tietää syyn teolleni. En käy siellä naiseni painostuksesta tms. Ihmisen täytyy kantaa vastuu teoistaan. Ei voi aina vaan todeta, että olen vain ihminen ja teen virheitä.

Itsekeskeistä naisestani ei saa tekemälläkään. Vikoja hänessä voi toki olla, kuten meissä kaikissa, mutta itsekeskeisyys ei ole yksi niistä. Vaikka itse olisit joskus sellainen ollut, se ei tee kaikista naisista samassa tilanteessa samanlaisia.

En tiedä mihin vastauksellasi pyrit. Ei naiseni minua ole nurkkaan ajanut. Minä itse etsin täällä omatoimisesti apua hänen olonsa parantamiseen. Teen kaiken mitä voin. Ja suhteemme ei siitä vääristy. Naiseni tekee myös kaiken minkä osaa ja mihin pahassa olossaan pystyy.Hän on hellä ja huomioiva, kaikesta huolimatta. Parisuhteessa on pahan paikan tullen kyettävä tukemaan toinen toisiaan.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Ainakin nimesi Pahatäti osui kohdalleen. Miksi en osoittaisi suunnatonta ihailua naistani kohtaan, jos niin kerran tunnen?

Naiseni ei ole käytökseltään pikkuprinsessa, sanan pahassa merkityksessä ainakaan. Hän on ollut urhea ja kovasti taistellut pahaa oloa vastaan. Hän on päättänyt antaa minulle anteeksi, ja haluaa luottaa meihin. Itsetunto on mennyt, jeps, mutta mitään "prinsessamaista loukkaantumista" ei ole ilmassa.

Oikeassa olet, että virheitä sattuu, mutta virheitään ei saa toistaa. Siksi käyn psykolla. Haluan tietää syyn teolleni. En käy siellä naiseni painostuksesta tms. Ihmisen täytyy kantaa vastuu teoistaan. Ei voi aina vaan todeta, että olen vain ihminen ja teen virheitä.

Itsekeskeistä naisestani ei saa tekemälläkään. Vikoja hänessä voi toki olla, kuten meissä kaikissa, mutta itsekeskeisyys ei ole yksi niistä. Vaikka itse olisit joskus sellainen ollut, se ei tee kaikista naisista samassa tilanteessa samanlaisia.

En tiedä mihin vastauksellasi pyrit. Ei naiseni minua ole nurkkaan ajanut. Minä itse etsin täällä omatoimisesti apua hänen olonsa parantamiseen. Teen kaiken mitä voin. Ja suhteemme ei siitä vääristy. Naiseni tekee myös kaiken minkä osaa ja mihin pahassa olossaan pystyy.Hän on hellä ja huomioiva, kaikesta huolimatta. Parisuhteessa on pahan paikan tullen kyettävä tukemaan toinen toisiaan.

Lue lisää

ei ollut tarkoitus , itseasiassa , loukata, vaan auttaa.

Ehkä loin vääriä mielikuvia tai käsitin asiat oman tunnekokemukseni pohjalta - jokatapauksessa
mua kävi sääliksi ja yritin vähän herätellä.
Mielestäni voisit jo hellittää edes vähän.
Eihän tuo retkahdus nyt niin kauhea juttu ollut ?

- ehkä ymmärrät mitä tarkoitan, kunhan vanhenet
- ihminen katsoo lähellä viittäkymppiä ollessaan
asioita paljolti eri kulmasta kuin parikymppisenä
(tai kolmissakymmenissä ?)

T: Pahatäti

pahatäti kirjoitti:

ei ollut tarkoitus , itseasiassa , loukata, vaan auttaa.

Ehkä loin vääriä mielikuvia tai käsitin asiat oman tunnekokemukseni pohjalta - jokatapauksessa
mua kävi sääliksi ja yritin vähän herätellä.
Mielestäni voisit jo hellittää edes vähän.
Eihän tuo retkahdus nyt niin kauhea juttu ollut ?

- ehkä ymmärrät mitä tarkoitan, kunhan vanhenet
- ihminen katsoo lähellä viittäkymppiä ollessaan
asioita paljolti eri kulmasta kuin parikymppisenä
(tai kolmissakymmenissä ?)

T: Pahatäti

Lue lisää

(Ikäämme kun mietit, niin kolmen kympin tietämissä.)

Kyllä se retkahdus oli todella paha moka. Siinä asiassa olen, ja tulen olemaan aina eri mieltä kanssasi. Tiedän läheisesti erään pariskunnan, jossa ikää on jo yli 50, ja samanlainen retkahdus tapahtui paljon nuorempana. Kumpainenkaan heistä ei edelleenkään ajattele, että se ei ollut iso moka. (Vaikka yli pääsivätkin.) Ei se ole vain iästä kiinni, miten maailmaa katsoo. Kyllä pettäminen on iso moka, aina, minun mielestäni.
Tee itsellesi palvelus, ja älä oleta että kaikki iän mukanaan tuomat asennemuutoksen ovat viisautta. Ihan neuvona sanon, en loukatakseni tai riitaa haastaakseni. Keski-ikäisistäkin löytyy niin monenlaista... ja monenlaisilla arvoilla varustettuja.

Ja älä minua sääli. Minä en ole se, jota on loukattu. Tai no... olen vain itse loukannut itseäni.

Virheen tehnyt kirjoitti:

(Ikäämme kun mietit, niin kolmen kympin tietämissä.)

Kyllä se retkahdus oli todella paha moka. Siinä asiassa olen, ja tulen olemaan aina eri mieltä kanssasi. Tiedän läheisesti erään pariskunnan, jossa ikää on jo yli 50, ja samanlainen retkahdus tapahtui paljon nuorempana. Kumpainenkaan heistä ei edelleenkään ajattele, että se ei ollut iso moka. (Vaikka yli pääsivätkin.) Ei se ole vain iästä kiinni, miten maailmaa katsoo. Kyllä pettäminen on iso moka, aina, minun mielestäni.
Tee itsellesi palvelus, ja älä oleta että kaikki iän mukanaan tuomat asennemuutoksen ovat viisautta. Ihan neuvona sanon, en loukatakseni tai riitaa haastaakseni. Keski-ikäisistäkin löytyy niin monenlaista... ja monenlaisilla arvoilla varustettuja.

Ja älä minua sääli. Minä en ole se, jota on loukattu. Tai no... olen vain itse loukannut itseäni.

Lue lisää

...arvojen erilaisuudesta en tiedä, enkä "viisaudestakaan"

Kokemus vain on osoittanut, ettei ihminen aina
kykene siihen hyvään mitä tahtoo, vaan tekee myös
pahaa (vapaa tulkinta Paavalin kirjeestä)

Tarkoitin, että iän myötä tulee ehkä armahtavammaksi toista mutta myös itseä kohtaan,
- ja totta, arvot muuttuvat siinä mielessä että
ymmärtää elämän rajallisuuden ja asioiden "pahuuden " suhteellisuuden.

Yhä sanon; älä soimaa itseäsi kohtuuttomasti:
tiedäthän, että epätoivo on ylpeyden kääntöpuoli.

T:
Paha, paha täti - mutta armollinen

Virheen tehnyt kirjoitti:

Ainakin nimesi Pahatäti osui kohdalleen. Miksi en osoittaisi suunnatonta ihailua naistani kohtaan, jos niin kerran tunnen?

Naiseni ei ole käytökseltään pikkuprinsessa, sanan pahassa merkityksessä ainakaan. Hän on ollut urhea ja kovasti taistellut pahaa oloa vastaan. Hän on päättänyt antaa minulle anteeksi, ja haluaa luottaa meihin. Itsetunto on mennyt, jeps, mutta mitään "prinsessamaista loukkaantumista" ei ole ilmassa.

Oikeassa olet, että virheitä sattuu, mutta virheitään ei saa toistaa. Siksi käyn psykolla. Haluan tietää syyn teolleni. En käy siellä naiseni painostuksesta tms. Ihmisen täytyy kantaa vastuu teoistaan. Ei voi aina vaan todeta, että olen vain ihminen ja teen virheitä.

Itsekeskeistä naisestani ei saa tekemälläkään. Vikoja hänessä voi toki olla, kuten meissä kaikissa, mutta itsekeskeisyys ei ole yksi niistä. Vaikka itse olisit joskus sellainen ollut, se ei tee kaikista naisista samassa tilanteessa samanlaisia.

En tiedä mihin vastauksellasi pyrit. Ei naiseni minua ole nurkkaan ajanut. Minä itse etsin täällä omatoimisesti apua hänen olonsa parantamiseen. Teen kaiken mitä voin. Ja suhteemme ei siitä vääristy. Naiseni tekee myös kaiken minkä osaa ja mihin pahassa olossaan pystyy.Hän on hellä ja huomioiva, kaikesta huolimatta. Parisuhteessa on pahan paikan tullen kyettävä tukemaan toinen toisiaan.

Lue lisää

"Naiseni tekee myös kaiken minkä osaa ja mihin pahassa olossaan pystyy.Hän on hellä ja huomioiva, kaikesta huolimatta."

VAU! Hei, mistä tuollaisia naisia löytyy? Sinulla on käynyt USKOMATON tuuri, kun olet saanut naisen, joka kuuluu siihen noin viiteen prosenttiin sukupuolensa edustajista, jotka huomioivat miestään yhtä paljon, kuin heidän miehensä huomioi heitä.

Toivottavasti lainaamani lause pitää todellakin paikkansa, etkä liioittele tilannetta (esim. naisesi halaa sinua kerran vuodessa, sinä halaat häntä joka toinen päivä ja silti sanot, että naisesi on hellä ja huomioiva). Jos naisesi todella on tuollainen, hän on selvästi arvokkaampi ihminen, kuin tyypillinen, prinsessasyndroomasta kärsivä nainen.

Petri kirjoitti:

"Naiseni tekee myös kaiken minkä osaa ja mihin pahassa olossaan pystyy.Hän on hellä ja huomioiva, kaikesta huolimatta."

VAU! Hei, mistä tuollaisia naisia löytyy? Sinulla on käynyt USKOMATON tuuri, kun olet saanut naisen, joka kuuluu siihen noin viiteen prosenttiin sukupuolensa edustajista, jotka huomioivat miestään yhtä paljon, kuin heidän miehensä huomioi heitä.

Toivottavasti lainaamani lause pitää todellakin paikkansa, etkä liioittele tilannetta (esim. naisesi halaa sinua kerran vuodessa, sinä halaat häntä joka toinen päivä ja silti sanot, että naisesi on hellä ja huomioiva). Jos naisesi todella on tuollainen, hän on selvästi arvokkaampi ihminen, kuin tyypillinen, prinsessasyndroomasta kärsivä nainen.

Lue lisää

Tiedän että mulla on käynyt tuuri! Siksi aion tehdä kaikkeni tämän suhteen eteen. Ja ajattele: sellaista naista petin. Minä ääliö.

Naiseni todellakin päivittäin minut huomioi, sekä pienin että suurin elein. Rakastelemme lähes joka päivä, naiseni halaa ja hellii, kokkaa mulle ja kehuu mua. Ei mitään jatkuvaa saman hokemista, että siitä lähtis maku ajan kanssa, vaan aidosti ja vilpittömästi muistaa kertoa hyvistä ajatuksistaan mua kohtaan. Jee. Ja kun hän on suuttumustaan osoittanut tämän pettämisasian tiimoilta, niin riidat on sovittu ja juteltu.

Toivottavasti säkin aarteesi löydät. Vaikka harvassahan niitä on. Ja munkin naiseni varattu. :)

Virheen tehnyt kirjoitti:

(Ikäämme kun mietit, niin kolmen kympin tietämissä.)

Kyllä se retkahdus oli todella paha moka. Siinä asiassa olen, ja tulen olemaan aina eri mieltä kanssasi. Tiedän läheisesti erään pariskunnan, jossa ikää on jo yli 50, ja samanlainen retkahdus tapahtui paljon nuorempana. Kumpainenkaan heistä ei edelleenkään ajattele, että se ei ollut iso moka. (Vaikka yli pääsivätkin.) Ei se ole vain iästä kiinni, miten maailmaa katsoo. Kyllä pettäminen on iso moka, aina, minun mielestäni.
Tee itsellesi palvelus, ja älä oleta että kaikki iän mukanaan tuomat asennemuutoksen ovat viisautta. Ihan neuvona sanon, en loukatakseni tai riitaa haastaakseni. Keski-ikäisistäkin löytyy niin monenlaista... ja monenlaisilla arvoilla varustettuja.

Ja älä minua sääli. Minä en ole se, jota on loukattu. Tai no... olen vain itse loukannut itseäni.

Lue lisää

Lopeta sinäkin tuo itsesäälissä rypeminen ja tuhkan päällesi ripotteleminen.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Tiedän että mulla on käynyt tuuri! Siksi aion tehdä kaikkeni tämän suhteen eteen. Ja ajattele: sellaista naista petin. Minä ääliö.

Naiseni todellakin päivittäin minut huomioi, sekä pienin että suurin elein. Rakastelemme lähes joka päivä, naiseni halaa ja hellii, kokkaa mulle ja kehuu mua. Ei mitään jatkuvaa saman hokemista, että siitä lähtis maku ajan kanssa, vaan aidosti ja vilpittömästi muistaa kertoa hyvistä ajatuksistaan mua kohtaan. Jee. Ja kun hän on suuttumustaan osoittanut tämän pettämisasian tiimoilta, niin riidat on sovittu ja juteltu.

Toivottavasti säkin aarteesi löydät. Vaikka harvassahan niitä on. Ja munkin naiseni varattu. :)

Lue lisää

Onkohan hän sittenkään varattu??? Niin hänkin luuli sinusta.

vain? kirjoitti:

Onkohan hän sittenkään varattu??? Niin hänkin luuli sinusta.

Tajusin pointin... Ansaittu kommentti. Mutta naiseni (onneksi) osaa käsitellä asioita muutenkin kuin pettämällä.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Tajusin pointin... Ansaittu kommentti. Mutta naiseni (onneksi) osaa käsitellä asioita muutenkin kuin pettämällä.

etkö tiedä että naisen kosto on hirmuinen...

Virheen tehnyt kirjoitti:

Niin, taikatemppua ei taida olla. Ja aikaa meillä onneksi on. Toista kertaa en taatusti petä. Senkin takia käyn psykolla, että ymmärtäisin miksi tämä kävi edes tän kerran.

Naiseni ei koskaan eläisi suhteessa kanssani kuin mua ei oliskaan. Hän on liian tunteellinen ihminen moiseen. Hän osoittaa aina kaikki ajatuksensa ja mietteensä. Niin hyvät kuin pahatkin.

Nimittelen yhden yön juttuani siksi, että en pysty ajattelemaan mitään positiivista siitä, mitä sinä yönä tapahtui, koska se yö vei elämästäni pohjan. En siis edes hänestä. Ja varatun miehenhän hän tietoisesti vikitteli matkaansa. Mikään puhdas pulmunen ei siis ole hänkään. Ylipäätään jos muistelen tuota yötä, tulee oksettava olo. Se oli niin väärin. En tunne koko naista yhtään, enkä koskaan tule tapaamaan. En nimittelisi häntä päin naamaa vaikka tapaisinkin, koska nimittelyllä olen vain purkanut omia fiiliksiä. Jos hänet tapaisin, jostakin käsittämättömästä syystä, niin juoksisin vauhdilla pois ja kyökkimään.

Ja oman naiseni rinnalla se toinen jonka kanssa pelehdin, ei ole mitään. Naiseni ei häntä hauku, tai häneen kohdista syytöksiään. Parisuhteen voi pilata vain parisuhteessa elävät, niin naiseni ajattelee. Samoin minä. Eikä he ole koskaan tavanneet keskenään, ja välimatkan takia eivät koskaan tapaakaan.

Rakkaani tietää, että häntä en hauku. Kaikkihan sen tietävät! Hän on nähnyt samalla tavalla kuin koko sosiaalinen ympäristömme, kuinka hyvää hän minulle tekee ja onnelliseksi saa.

En minä mieti sitä, miten saisin "pidettyä naiseni". Olen koko ajan kysynyt sitä, miten saisin naiseni olon paremmaksi. Ei hän ole mihinkään lähdössä. Hän ei luovuta. Enkä minäkään. Ja jos tietäisinkin että jossakin on mies, joka hänestä voisi välittää enemmän kuin minä, niin päästäisin hänet lähtemään hymy huulilla. Tekoni eivät ole puhuneet tunteiden puolesta, se on ongelma. Ja se, että naisellani on paha olla.

Lue lisää

Tyypillinen mies. Ennen seuraavaa hoitoa.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Tajusin pointin... Ansaittu kommentti. Mutta naiseni (onneksi) osaa käsitellä asioita muutenkin kuin pettämällä.

Sinäkö et ansaitsisi sitä, että joku rakastaisi sun naista hyvin ikään kuin kivusta ja särystä?
Hmm...

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Minusta tuntui aivan samalta kun mies petti. Hyviä neuvoja annoit tilanteeseen. Minä olen vaan niin vihainen että järjestelin häitämme ja ukko touhusi työkaverinsa kanssa ja kaikki miehen työkaverit tiesi tästä "työpaikkaromanssista" eli meitsin kidutusoperaatiosta sain tietää suhteesta 4 kk häiden jälkeen. Kiva tietää että muut tiesi mutta minä en teinnyt. Tuntui että meitsiä on petetty tuhanteen kertaan.

Todella hyvä artikkeli. Kiitos siitä.

Muuten toiminkin jo "oikein", eli kuvailemallasi tavalla. Tekee vain pahaa katsoa, kun oma nainen kärsii. Mutta yhdessä tästä selvitään...
Kumpa vain löytäisin sen syyn, miksi petin. Se auttaisi jo paljon.

Todella aikuista tekstiä kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Kunpa tämän kirjoituksesi ja liitteesi lukisi useampikin "petetty" ja "pettäjä", siinä olisi lievitystä molempien haavoihin.


Aloittajalle sanoisin, että kännissä tehdylle teolle ei välttämättä löydy koskaan mitään järkiperäsitä selitystä. Kännissähän järki on kanttuvei ja primitiiviset tunteet vie.
Sä olet päissäsi erilainen kuin selvinpäin ja sekin sun on nyt hyvä tiedostaa. Vastaavantasoista ryyppäämistä kandee varoa ihan tietoisesti, sillä silloin purkautuu myös edellisen kännisen kompuroinnin nostattama syyllisyys, häpeä ja itseinho.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Todella hyvä artikkeli. Kiitos siitä.

Muuten toiminkin jo "oikein", eli kuvailemallasi tavalla. Tekee vain pahaa katsoa, kun oma nainen kärsii. Mutta yhdessä tästä selvitään...
Kumpa vain löytäisin sen syyn, miksi petin. Se auttaisi jo paljon.

Lue lisää

Etsit syitä miksi petit? Varmasti kaikkia kiinnostaa tietää ne, eikä kukaan ymmärrä niitä. Terapiassa mä opin kyllä etsimään syitä omiin käytöshäiriöihini.

Täytyy palata tilanteeseen (mielessä) ja kelata senhetkisiä mielenväläyksiä.Jos kykenee. Olit kännissä, mutta tarpeex selvä small talkiin, jossa kerroit harakalle, että olet oikeasti naimisissa jne.? Sen jälkeen harakka kamppasi sut väkisin seksiasentoihin ja silloin humalatila sattuikin olemaan maksimipromilleissa? Huono yhdistelmä, vahvat dominat ja vahvat nesteet veressä.

Mun mielestä, itse miehiin pettyneenä naisena, sun teksti vaikuttaa just Casanovan hyvin "ammattitaitoiselta" fraseeraukselta.Oikeat sanat jne oikeat kukkapuskat.

----------------------- kirjoitti:

Etsit syitä miksi petit? Varmasti kaikkia kiinnostaa tietää ne, eikä kukaan ymmärrä niitä. Terapiassa mä opin kyllä etsimään syitä omiin käytöshäiriöihini.

Täytyy palata tilanteeseen (mielessä) ja kelata senhetkisiä mielenväläyksiä.Jos kykenee. Olit kännissä, mutta tarpeex selvä small talkiin, jossa kerroit harakalle, että olet oikeasti naimisissa jne.? Sen jälkeen harakka kamppasi sut väkisin seksiasentoihin ja silloin humalatila sattuikin olemaan maksimipromilleissa? Huono yhdistelmä, vahvat dominat ja vahvat nesteet veressä.

Mun mielestä, itse miehiin pettyneenä naisena, sun teksti vaikuttaa just Casanovan hyvin "ammattitaitoiselta" fraseeraukselta.Oikeat sanat jne oikeat kukkapuskat.

Lue lisää

Enpä ole koskaan itseäni tuntenut järin casanova tyyppiseksi. En ole jutuillani osannut naisia naurattaa samalla tavalla kuin jotkut. Ulkonäölläni olen vaikutuksen tehnyt, silloin kun naisia vielä metsästin.

Psykologilla käyn kyllä. Mainitsinkin siitä jossakin tässä keskustelussa. Siellä juuri haen sitä syytä. Vielä moista ei ole löytynyt.

Juttu meni niin, että oltiin porukalla juhlimassa, siis poikien kanssa. Yhdessä menimme joihinkin pirskeisiin. Siellä tapasin sen naisen. Noissa juhlissa en vielä flirttiä harrastanut, tai kokenut saavani myöskään naisen puolelta. Lyhyessä käymässämme keskustelussa vain meidät esiteltiin. Baarissa nainen tuli viereeni istumaan, ja alkoi kehua minua. Keskustelun alkuvaiheessa hän kysyi, olenko varattu. Sanoin että kyllä. Nainen lähti hetken päästä pois.

Hän palasi takaisin seuraavassa baarissa, ja vielä selkeämmin iski. Hän kehui kroppaani jne. Se teki tällaiseen pieneen narsistiin vaikutuksen. Jossain vaiheessa suutelimme. Mutta tämän jälkeen kaikki keskustelut ym. ovat minulle hyvin huonosti muistissa. Jatkoille menimme pienessä porukassa naisen luokse. Siellä sammuin sohvalle. Minut herätettiin hyväilemällä suulla hyvin intiimistä paikasta. jne. Aamulla heräsin naisen sängystä ja olo oli vastenmielinen. Menin hotellilleni ja istuin suihkussa varmaan kaksi tuntia. Oli kuvottava olo.

Tekee pahaa kirjoittaa tapahtuneesta. Tulee ihan fyysisestikin paha olo. Tuleeko casanoville???

Eikä mulla ole nimettömänä netissä mitään intressiä vääristellä asioita.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Todella hyvä artikkeli. Kiitos siitä.

Muuten toiminkin jo "oikein", eli kuvailemallasi tavalla. Tekee vain pahaa katsoa, kun oma nainen kärsii. Mutta yhdessä tästä selvitään...
Kumpa vain löytäisin sen syyn, miksi petin. Se auttaisi jo paljon.

Lue lisää

Olen vahvasti sitä mieltä,että rakkaus on myös tahdon asia eikä vain huuman vietävänä olemista.Se syvä rakkaus tulee vuosien päästä,se,jossa järki ja tunne tekevät yhteistyötä sulassa sovussa.

Virheeen tehnyt kirjoitti:

Enpä ole koskaan itseäni tuntenut järin casanova tyyppiseksi. En ole jutuillani osannut naisia naurattaa samalla tavalla kuin jotkut. Ulkonäölläni olen vaikutuksen tehnyt, silloin kun naisia vielä metsästin.

Psykologilla käyn kyllä. Mainitsinkin siitä jossakin tässä keskustelussa. Siellä juuri haen sitä syytä. Vielä moista ei ole löytynyt.

Juttu meni niin, että oltiin porukalla juhlimassa, siis poikien kanssa. Yhdessä menimme joihinkin pirskeisiin. Siellä tapasin sen naisen. Noissa juhlissa en vielä flirttiä harrastanut, tai kokenut saavani myöskään naisen puolelta. Lyhyessä käymässämme keskustelussa vain meidät esiteltiin. Baarissa nainen tuli viereeni istumaan, ja alkoi kehua minua. Keskustelun alkuvaiheessa hän kysyi, olenko varattu. Sanoin että kyllä. Nainen lähti hetken päästä pois.

Hän palasi takaisin seuraavassa baarissa, ja vielä selkeämmin iski. Hän kehui kroppaani jne. Se teki tällaiseen pieneen narsistiin vaikutuksen. Jossain vaiheessa suutelimme. Mutta tämän jälkeen kaikki keskustelut ym. ovat minulle hyvin huonosti muistissa. Jatkoille menimme pienessä porukassa naisen luokse. Siellä sammuin sohvalle. Minut herätettiin hyväilemällä suulla hyvin intiimistä paikasta. jne. Aamulla heräsin naisen sängystä ja olo oli vastenmielinen. Menin hotellilleni ja istuin suihkussa varmaan kaksi tuntia. Oli kuvottava olo.

Tekee pahaa kirjoittaa tapahtuneesta. Tulee ihan fyysisestikin paha olo. Tuleeko casanoville???

Eikä mulla ole nimettömänä netissä mitään intressiä vääristellä asioita.

Lue lisää

...voi hellanlettas, sä olet pelle.

Olen niin hyvä ihminen, haluan hyvittää naiselleni
kaiken, en IKINÄ enää tee sellaista

- ja kuitenkin; olit niin vietävissä että pieni huomio ja kehuminen sai sut nukahtamaan johonki
sohvalle...miksi et lieventänyt juomistasi ja lähtenyt kotiin jos tilanne oli jo suuteluasteella
(jonka jälkeen et muka muista mitään, hah)

Jutuistasi tulee se maku, että yrität jotenkin vakuuttelulla "puhdistaa" itsesi, ettet
kestä oman "hyvän" miehen kuvan luhistumista omissa silmissäsi - siksi "julkisesti" haluat
kirjoitella tänne - näyttääksesi itsellesi kuinka hyvä sentään olet, kuinka katuva.

Pahatäti oli osittain oikeassa; sulla on vielä piiiitkä matka suostua ihmiseksi.

Valehtelet itsellesi, näin uskon.
Voi voi.

Pete kirjoitti:

...voi hellanlettas, sä olet pelle.

Olen niin hyvä ihminen, haluan hyvittää naiselleni
kaiken, en IKINÄ enää tee sellaista

- ja kuitenkin; olit niin vietävissä että pieni huomio ja kehuminen sai sut nukahtamaan johonki
sohvalle...miksi et lieventänyt juomistasi ja lähtenyt kotiin jos tilanne oli jo suuteluasteella
(jonka jälkeen et muka muista mitään, hah)

Jutuistasi tulee se maku, että yrität jotenkin vakuuttelulla "puhdistaa" itsesi, ettet
kestä oman "hyvän" miehen kuvan luhistumista omissa silmissäsi - siksi "julkisesti" haluat
kirjoitella tänne - näyttääksesi itsellesi kuinka hyvä sentään olet, kuinka katuva.

Pahatäti oli osittain oikeassa; sulla on vielä piiiitkä matka suostua ihmiseksi.

Valehtelet itsellesi, näin uskon.
Voi voi.

Lue lisää

En tiedä miksi et usko että muistini pätkii.(?) Olin vahvassa humalatilassa. Eikös ole melkoisen normaalia, että ei sellaisen illan jälkeen kaikkea muista? On toki minulla joitakin epämiellyttäviä välähdyksiä tapahtuneesta mielessäni, mutta ei mitään tarkkaa missä järjestyksessä jne.

En ole ollut hyvä ihminen, mutta sellaiseksi haluan pyrkiä. Ja miksi en lähtenyt ajoissa pois... Niinpä. Hyvä kysymys. Olisi pitänyt, mutta tehtyä en valitettavasti saa tekemättömäksi. En tiedostanut vielä silloin mitä virhettä olen tekemässsä. Tajusin sen sillä hetkellä kun aamulla heräsin.

Julkista tämä kirjoittelu ei mielestäni ole. Täysin anonyymejähän tässä ollaan. Ja olen antanut omat tekoni kaikelle parjaukselle alttiiksi. Miten sillä puhdistaisin mielessäni kuvaa itsestäni?

Enkä edes kirjoittanut tänne itseni takia, vaan usko pois, haluan auttaa naista, jonka kanssa olen vannonut lopun elämäni jakavani! Niin myötä- kuin vastamäessä.

Katumukseni haluan näyttää ennen kaikkea naiselleni. Ja tästä asiasta ei tiedä muut kuin me, vanhempani ja siskoni. Vanhempani elämänkokemuksellaan ovat olleet hyvä apu meille molemmille.

Kerro mitä itselleni valehtelen?

Onko näin viisaita miehiä olemassa?

Enpä jaksa enää välittää noista "petin kerran, niin petät toisenkin" jutuista. Todellisuus ympärillä todistaa, että moni on virheestään oppinut. Se täytyy vain käsitellä oikein, ja syyn on löydyttävä.

Eilen pienen läpimurron sillä saralla teimmekin. Nyt tuntuu jo siltä, että jotain konkreettista voimme tehdä.

Ja ei pettäminen ole aina parisuhteen huonouden vika. Yksilön huonouden vika se sen sijaan on aina. Mihin tahansa ongelmaan, on se sitten parisuhteessa ja ihmisen omassa päässään, niin pettäminen on huono apukeino.

Ja tietysti haluan myös itselleni paremman olon. Eihän siinä nyt ole mitään ihmeellistä. Mutta ensisijaisesti ajattelen nyt naistani.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Enpä jaksa enää välittää noista "petin kerran, niin petät toisenkin" jutuista. Todellisuus ympärillä todistaa, että moni on virheestään oppinut. Se täytyy vain käsitellä oikein, ja syyn on löydyttävä.

Eilen pienen läpimurron sillä saralla teimmekin. Nyt tuntuu jo siltä, että jotain konkreettista voimme tehdä.

Ja ei pettäminen ole aina parisuhteen huonouden vika. Yksilön huonouden vika se sen sijaan on aina. Mihin tahansa ongelmaan, on se sitten parisuhteessa ja ihmisen omassa päässään, niin pettäminen on huono apukeino.

Ja tietysti haluan myös itselleni paremman olon. Eihän siinä nyt ole mitään ihmeellistä. Mutta ensisijaisesti ajattelen nyt naistani.

Lue lisää

Olet nyt juuttunut hokemaan tuota, että "vika ei ole naisessa". Sinänsä helpottava juttu tämän naisen identiteetin kannalta.

Mutta: tilannetta ja luotettavuusarvoasi ei tippaakaan paranna se, että toteat kaiken johtuneen siitä, että sinä koet riittämättömyyden tunnetta. Itselleni tuli nimittäin heti mieleen, että mahtaako tuo krooninen riittämättömyytesi tunne ajaa samaan tekoon joskus uudestaankin?

Huomautus kirjoitti:

Olet nyt juuttunut hokemaan tuota, että "vika ei ole naisessa". Sinänsä helpottava juttu tämän naisen identiteetin kannalta.

Mutta: tilannetta ja luotettavuusarvoasi ei tippaakaan paranna se, että toteat kaiken johtuneen siitä, että sinä koet riittämättömyyden tunnetta. Itselleni tuli nimittäin heti mieleen, että mahtaako tuo krooninen riittämättömyytesi tunne ajaa samaan tekoon joskus uudestaankin?

Lue lisää

...yritän käsitellä. Eli miksi minulla ei asiat ole niin hyvin omassa hanskassa, että tekisin itsellenikin parhaalla tavalla asiat tässä elämässä.

Se "läpimurto" jonka koimme, ja josta keskustelu jatkuu on se, että minulle on jo lapsuudesta ja varhaisaikuisuuden pitkästä suhteesta kasvanut hylkäämisen pelko. Olen siksi tavallaan "ehtinyt ensin" loukata. Eli kun asiat ovat olleet niin hyvin jo pitkään, niin se vanha pelko kumpusi alitajunnasta huutelemaan, että varo nyt hyvä mies...

En minä virheitäni toista, jos ne käsittelen oikein. Tietysti etsin toisen tavan hoitaa alitajuntaisia pelkojani, ja myös omaakin itsetuntoani, joka nyt on kolhun saanut. Pettäminen ei ole keino tehdä mitään hyvää kenellekään.

Virheen tehnyt kirjoitti:

...yritän käsitellä. Eli miksi minulla ei asiat ole niin hyvin omassa hanskassa, että tekisin itsellenikin parhaalla tavalla asiat tässä elämässä.

Se "läpimurto" jonka koimme, ja josta keskustelu jatkuu on se, että minulle on jo lapsuudesta ja varhaisaikuisuuden pitkästä suhteesta kasvanut hylkäämisen pelko. Olen siksi tavallaan "ehtinyt ensin" loukata. Eli kun asiat ovat olleet niin hyvin jo pitkään, niin se vanha pelko kumpusi alitajunnasta huutelemaan, että varo nyt hyvä mies...

En minä virheitäni toista, jos ne käsittelen oikein. Tietysti etsin toisen tavan hoitaa alitajuntaisia pelkojani, ja myös omaakin itsetuntoani, joka nyt on kolhun saanut. Pettäminen ei ole keino tehdä mitään hyvää kenellekään.

Lue lisää

Hyvä selitys, mutta jotenkin se ei natsaa illan tapahtumiin. Kaikkihan tapahtui täysin sattumalta ja vieläpä erittäin suoran toiminnan tuloksena (olit siis jo lähes sammunut, kun nainen tuli luoksesi ja meni suoraan asiaan -en usko että KUKAAN mies tässä vaiheessa enää sanoisi EI). Olet tällöin reagoinut ainoastaan fyysiselle ärsykkeelle.

Vai lähditkö reissuun vähän sillä mielellä, että apua, koko elämä on liikaa mallillaan, kaikki on niin upeaa ja kaunista: tänään haluan hakea rosoa elämääni!?

Sanoit jossain viestissä että etsit syytä sille miksi petit. Toisessa viestissä jo vastasitkin siihen, olit humalassa, olit imarreltu toisen naisen huomiosta, ja lopulta myös itse halusit seksiä kun toinen teki aloitteen. Tuskin siinä sen suurempaa motiivia taustalla oli jos kerran parisuhteesi on/oli hyvä, hyväksy se että sillä hetkellä halusit sitä, ja se halu johti seksiin. Tästä tietenkin seuraa kumppanillesi se epäilys että jos noin helpolla lankesit nyt, on mahdollista että tulet jatkossakin lankeamaan. Ja luultavasti tästä myös johtuu se itsetunnon aleneminen.

Kumppanisi pitää saada puhua peloistaan, mutta häntä täytyy auttaa pääsemään siitä myös yli. Tässä vaiheessa se ulkopuolinen taho voisi olla enemmän avuksi kuin sinä yksin, joten edelleen sanon että sinne pariterapiaan mars.

Juuri - arkipäiväisillä asioilla. Ja kun puhut,teet jotain,puolisosi vaistoaa,tuleeko se sydämestä vai onko jotain kilven kiillotusta.Naisen vaisto on herkempi keskimäärin kuin miehen,usko pois.

..niin käy edes testeissä ettet tartuta naistas seikkailujes takia. Jos muisti pätkii jo muutenki epämääräisen illan jäljiltä, niin ei ihme että olisit saanut pientä "tuliaista" kotiin viemiseksi harakaltasi.

Niin, ja jos tämä yhtään lohduttaa, itse olen unohtanut tapauksen täysin, viestisi vain palautti sen mieleeni. Kaikkihan me teemme virheitä, ja niistä oppii! Olemme todella onnellisia nykyään, ja en jaksa sitä enää muistella:). Joskus pöhnässä päin kinastellessamme saatan ottaa asian esille, mutta pistän suuni kiinni nopeasti, kun huomaan, että sen esille ottaminen satuttaa häntä suuresti, kyllä hän on jo siitä tarpeeksi kärsinyt! Uskon, että teillä kääntyy asiat myös näin. Niin, ja tosiaan, esitin tuolloin kysymyksiä hänelle siitä muijasta jatkuvasti. Vastauksia en pahemmin saanut (edes nimeä...), ja ehkä hyvä oli niin.

Paddy kirjoitti:

..niin käy edes testeissä ettet tartuta naistas seikkailujes takia. Jos muisti pätkii jo muutenki epämääräisen illan jäljiltä, niin ei ihme että olisit saanut pientä "tuliaista" kotiin viemiseksi harakaltasi.

Lue lisää

Kävin testissä. Tautia ei onneksim ollut.

Pettäjämiestä käsketään tekemään kaikenlaista naiselleen, jotta naisen olo helpottaisi. Mutta, entä jos

- Halausta ei vain voi ottaa vastaan. Tuntuu nöyryyttävältä näyttää tarvitsevansa (kaikesta huolimatta) toista ja tuntuu vaikealta koskea takaisin. Tekee mieli väistyä ja vetäytyä kauas vaikka sydän huutaakin, että ota syliin!

- Kukat tuntuvat irvokkailta.

- Keskustelu ei onnistu kun yksinollessa kasautuu niin paljon kysymyksiä, mielikuvia ja raivoa, että se purkautuu vain huutona.

- Toisen hyviä tekoja ja pyrkimystä miellyttää alkaa oman epätoivon takia halveksia ja/tai käyttää hyväkseen

Puhumme kyllä paljon. Mitään ei jätetä sanomatta. Asiat olemme päättäneet käydä kunnolla läpi.

Avomieheni petti minua puolitoista vuotta sitten. Se oli kurja kokemus ja purin suruani ja oloani myös tällä palstalla. Olin nimimerkillä kyynel. Yhdessä olemme olleet 7 vuoden ajan ja molemmat olemme nyt 25 vuotiaita.

Annoi hänelle anteeksi suhteellisen nopeasti. TIlanne itseasiassa lähensi meitä keskustelemaan enemmän. Tämä asia ei koskaan unohdu, tiedän sen. Sen kanssa vain yritän oppia elämään.

Viihdyn hänen seurassaan enkä voisi ketään muuta ajatella elämänkumppanikseni. En vain luota hänen tunteisiinsa. En usko että hän rakastaa minua. En usko että miehet pystyvät rakastamaan. Tämä voi johtua myös hankalasta lapsuudestani : isäni oli alkoholisti, yritti itsemurhaa useaan otteeseen ja petti myös äitiäni.

En pysty täysin luottamaan mieheeni, mutta olen sanonut että seuraavasta kerrasta kaikki on loppu. Annan hänen silti mennä kavereiden kanssa ulos ja mahdollistan "vapaan elämän", mutta joka hetki odotan sitä että hän pettää minua uudelleen. Että pääsen vapaaksi :(

KYYNEL - vuoden takaa kirjoitti:

Avomieheni petti minua puolitoista vuotta sitten. Se oli kurja kokemus ja purin suruani ja oloani myös tällä palstalla. Olin nimimerkillä kyynel. Yhdessä olemme olleet 7 vuoden ajan ja molemmat olemme nyt 25 vuotiaita.

Annoi hänelle anteeksi suhteellisen nopeasti. TIlanne itseasiassa lähensi meitä keskustelemaan enemmän. Tämä asia ei koskaan unohdu, tiedän sen. Sen kanssa vain yritän oppia elämään.

Viihdyn hänen seurassaan enkä voisi ketään muuta ajatella elämänkumppanikseni. En vain luota hänen tunteisiinsa. En usko että hän rakastaa minua. En usko että miehet pystyvät rakastamaan. Tämä voi johtua myös hankalasta lapsuudestani : isäni oli alkoholisti, yritti itsemurhaa useaan otteeseen ja petti myös äitiäni.

En pysty täysin luottamaan mieheeni, mutta olen sanonut että seuraavasta kerrasta kaikki on loppu. Annan hänen silti mennä kavereiden kanssa ulos ja mahdollistan "vapaan elämän", mutta joka hetki odotan sitä että hän pettää minua uudelleen. Että pääsen vapaaksi :(

Lue lisää

Olet todella rehellinen itsellesi ja hyvä,että teillä keskustelu sujuu.Katsos se ei ole niin luonnostanlankeavaa täällä Pohjolassa. Toivon teille kaikkea hyvää ja sitä,että jonain päivänä et enää joka hetki pelkää hänen pettävän.

Kuulehan ikikinkku, tarkoitin ikisinkku. Olet aivan oikeassa. Jos kukaan ei pettäisi, niin meillä ei olisi aivoeroja ei kun siis avioeroja.

Äläkä sitä naapurin ruohoa pelkää, hyvä mies kyllä tietää millä laitumella kunnon sonnin on parasta rouskuttaa.

Mutta miten voisi saada naiset lopettamaan sen himpuran tuota tarkoitin sen vimpuran tai noh sen jakamisen muille?

Tosiaan siis hyvä viestiketju... muutamia kommentteja lukuunottamatta, mutta anyway!
Itse olen tilanteessa, että mieheni on valehdellut minulle kuukausia asioista koskien naispuolista työkaveriaan. Firman bileissä on sekoiltu, mutta luulen ettei totaalista pettämistä ole tapahtunut.(Sänkyyn menoa jne.)
Mutta se valehtelu... Yrittääkö säästää minua pahalta mieleltä, kun ei kerro totuutta? Tietää, ettei ko. naikkonen ole suosiossani.
On niin petetty ja loukattu olo ollut jo kauan. Luottamusta todella vaikea palauttaa, vaikka kuinka paljon rakastan ja haluan. Haluaisin tosissaan vinkin, miten palauttaa itsetunto, joka lähti taivaan tuuliin niissä aatoksissa, kun miettii, miksi se toinen nainen niin merkillinen, ettei vaimolleen voi totuutta sanoa, vaan valmis rikkomaan liiton. Väkisinkin tulee fiilis, ettei itse ole mitään, vaikka mies kuinka vakuuttelee...

Tärkeintä olisi, että saisi käydä ne paskat fiilikset läpi, itkien ja raivoten, niin että mies valmis kuuntelemaan. Ja ymmärtämään empaattisesti toisen pahaa oloa.
Meillä ei tätä ole tapahtunut, vaikka olen yrittänyt, ja epäilen että suurin syy siihen, etten pääse asiassa eteenpäin. Epäilyt saattaa herätä vaikka mistä asiasta, kun valmiiksi paha olo...

Eli ainut vinkki, minkä pystyn antamaan; kuuntele naistasi ja anna hänen käydä tunnekirjonsa läpi ilman, että mitenkään teilaat hänen TUNTEITAAN.
Äläkä anna hänen hetkeäkään tuntea, että sun harrastus, työ tms. on tätä naista tärkeämpää. Itsellä nämä fiilikset ainakin herättää kaikki surulliset muistot ja baletti valmis alkamaan alusta.

OLE JATKOSSA JOKA ASIASSA ÄÄRETTÖMÄN REHELLINEN!

Kaikkea hyvää teille, uskon että asianne selviää, kun rakkautta riittää. Niin uskon omalle kohdallenikin, vaikka joskus niiiin vaikeaa...

Nimim. henkisesti petetty

epäilijä kirjoitti:

Tosiaan siis hyvä viestiketju... muutamia kommentteja lukuunottamatta, mutta anyway!
Itse olen tilanteessa, että mieheni on valehdellut minulle kuukausia asioista koskien naispuolista työkaveriaan. Firman bileissä on sekoiltu, mutta luulen ettei totaalista pettämistä ole tapahtunut.(Sänkyyn menoa jne.)
Mutta se valehtelu... Yrittääkö säästää minua pahalta mieleltä, kun ei kerro totuutta? Tietää, ettei ko. naikkonen ole suosiossani.
On niin petetty ja loukattu olo ollut jo kauan. Luottamusta todella vaikea palauttaa, vaikka kuinka paljon rakastan ja haluan. Haluaisin tosissaan vinkin, miten palauttaa itsetunto, joka lähti taivaan tuuliin niissä aatoksissa, kun miettii, miksi se toinen nainen niin merkillinen, ettei vaimolleen voi totuutta sanoa, vaan valmis rikkomaan liiton. Väkisinkin tulee fiilis, ettei itse ole mitään, vaikka mies kuinka vakuuttelee...

Tärkeintä olisi, että saisi käydä ne paskat fiilikset läpi, itkien ja raivoten, niin että mies valmis kuuntelemaan. Ja ymmärtämään empaattisesti toisen pahaa oloa.
Meillä ei tätä ole tapahtunut, vaikka olen yrittänyt, ja epäilen että suurin syy siihen, etten pääse asiassa eteenpäin. Epäilyt saattaa herätä vaikka mistä asiasta, kun valmiiksi paha olo...

Eli ainut vinkki, minkä pystyn antamaan; kuuntele naistasi ja anna hänen käydä tunnekirjonsa läpi ilman, että mitenkään teilaat hänen TUNTEITAAN.
Äläkä anna hänen hetkeäkään tuntea, että sun harrastus, työ tms. on tätä naista tärkeämpää. Itsellä nämä fiilikset ainakin herättää kaikki surulliset muistot ja baletti valmis alkamaan alusta.

OLE JATKOSSA JOKA ASIASSA ÄÄRETTÖMÄN REHELLINEN!

Kaikkea hyvää teille, uskon että asianne selviää, kun rakkautta riittää. Niin uskon omalle kohdallenikin, vaikka joskus niiiin vaikeaa...

Nimim. henkisesti petetty

Lue lisää

Olet tasan oikeassa.Rehellisyys on ainoa tapa elää itsensä kanssa sovussa ja samalla avautuu maailmakin ihan toisella tavalla.Valheella on kyllä houkuttelevat puolipitkät jäljet,mutta pitkälle ne ei vie.Viittaan hyvin moniin uutisiin maailmalta ja täältä kotinurkilta.

Naiseni ei halua muita. Tiedän sen. En oo vain sinisilmäinen. Koston kierre ei auttaisi sitäpaitsi ketään. Ei edes naistani.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Naiseni ei halua muita. Tiedän sen. En oo vain sinisilmäinen. Koston kierre ei auttaisi sitäpaitsi ketään. Ei edes naistani.

...mutta odotahan vain. Joka kerta kun naisesi lähtee viihteelle voit olla varma että sinulla on syytä pelätä. Minäkään en ole tyyppiä "kostava" enkä olisi ikinään uskonut sitä tekeväni sen enempää kuin muutkaan, mutta niin vain kävi. Kiltti, anteeksi antava täydellinen pikku täyden kympin nainen mennä päräytti ja tasoitti tilanteen yksi-yksi. Äläkä selitä, että ei ole mahdollista teidän kohdalla. Kaikki on mahdollista.

.... kirjoitti:

...mutta odotahan vain. Joka kerta kun naisesi lähtee viihteelle voit olla varma että sinulla on syytä pelätä. Minäkään en ole tyyppiä "kostava" enkä olisi ikinään uskonut sitä tekeväni sen enempää kuin muutkaan, mutta niin vain kävi. Kiltti, anteeksi antava täydellinen pikku täyden kympin nainen mennä päräytti ja tasoitti tilanteen yksi-yksi. Äläkä selitä, että ei ole mahdollista teidän kohdalla. Kaikki on mahdollista.

Lue lisää

...mutta jos käsittelee asiat yhdessä HYVIN, niin kuitenkin epätodennäköistä. Eikä minun ole mitään järkeä pelätä naiseni pettävän. Hän ei kuitenkaan mitään siihen viittaavaakaan ole sanonut.

Ja vaikka niin tapahtuisikin, niin suhteemme kestäisimme sen kyllä. Niin uskon vahvasti.

Virheen tehnyt kirjoitti:

...mutta jos käsittelee asiat yhdessä HYVIN, niin kuitenkin epätodennäköistä. Eikä minun ole mitään järkeä pelätä naiseni pettävän. Hän ei kuitenkaan mitään siihen viittaavaakaan ole sanonut.

Ja vaikka niin tapahtuisikin, niin suhteemme kestäisimme sen kyllä. Niin uskon vahvasti.

Lue lisää

...et nyt tainnut kuitenkaan ymmärtää. Jos todella rakastaa, luottamuksen menettäminen tekee niin kipeää että vaikka olisi valmis antamaan anteeksi, unohtaa ei voi koskaan. Rakentava, syvällinen keskustelu auttaa anteeksi antoon mutta unohdukseen ei ole mitään keinoa.

Ehkäpä sinun pitäisi miettiä koko kysymystäsi neuvojen suhteen siten, jos osat olisivatkin toisin päin. Miten toivoisit kumppanisi toimivan saadakseen sinun luottamuksesi palaamaan, jos olisitkin itse se petetty osapuoli?

Pystyisitko ihan oikeasti hyväksymään sen jos naisesi kävisi vieraissa, nyt kun itse olet jo käynyt? Ettei suhde perustuisi siihen että kyräilisitte loppuikänne aina silloin tällöin tekemisiänne katuen?

Minä annoin anteeksi, mutta unohduksen kanssa kävi niin, että sen hellän rakastelun jälkeen mieleen putkahti aina välillä muisto miehen vieraalla maalla käynnistä ja sitten itkin salaa vessassa asiaa niin monta kertaa että lopulta luovutin itseni kannalta. Naisen mieli on aika pitkämuistinen, ikäväkyllä.

miksi sä halusit edes jatkaa naisen kanssa jota kuitenkin tulet pettämään tulevaisuudessakin? ansaitseeko hän jotenkin huonon omatunnon ja paskan tyypin vierelleen? katso peiliin ja ymmärrät kyllä että ainoa viisas tapa ratkaista asia on lopettaa suhde, niin että hän löytää miehen joka pysyy uskollisena. ikävä kyllä sellaisia ei ole.

Neljä vuotta sitten paljastui,että miehelläni oli puoli vuotta ollut toinen suhde. Meillä on kolme lasta samoin kuin toisella naisella. Tosin hänen lapsensa asuvat ex-miehen luona. Jälkeenpäin kadun, että vaadin miestäni kertomaan kaikki yksityiskohdat suhteesta.Helpompaa olis ollu unohtaa, jos ei kaikkea tietäs. Samoin kadun sitä että haavoittuneena kerroin liian monelle ihmiselle pettymyksestäni. Silloin oli tunne ,että on pakko saada puhua ja puhua.Olis ollut helpompi koota ittensä ,jos ei tarttis ajatella että kaikki tietää.Eniten minua loukkaa se että mies ei kadu suhdetta, vaikkakin harmittelee sitä ,mitä siitä seurasi minulle ja lapsille.

Mieli ei tee pettää millään tasolla. Pettäminen on hyvin usein oire jostakin muusta. Sen verran olen aiheeseen perehtynyt, että sen tiedän, muutenkin kuin omien tunteideni pohjalta.

Miksi ihmeessä muka mieleni tekisi pettää? Mitä iloa siitä minulle on? Huonoa seksiä, josta ei edes juuri muista kuin väläyksiä. Ja järjetön morkkis, sekä murtunut elämänkumppani. Jep. Tosissaan tekee mieli joo... ehe.

Enhän minä ole missään vaiheessa väittänyt, etten ollut iskettävissä. Kun kerran petin, niin miten voisin väittää että en ollut?

Tarkoitin vain, että aloite tuli naiselta. Kun kerran joku kyseli, että miten kaikki tapahtui.

Haluan sen mitä minulla on kotona. Halusin sen ja tiesin sen jo ennen pettämistänikin.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Enhän minä ole missään vaiheessa väittänyt, etten ollut iskettävissä. Kun kerran petin, niin miten voisin väittää että en ollut?

Tarkoitin vain, että aloite tuli naiselta. Kun kerran joku kyseli, että miten kaikki tapahtui.

Haluan sen mitä minulla on kotona. Halusin sen ja tiesin sen jo ennen pettämistänikin.

Lue lisää

Pitää käyttää sitä omaa aivoa,tapahtui mitä tapahtui,missä ja kenen toimesta tahansa.Tiedäthän sinä nyt,jäkäjäkä...

...en ole samanlainen kuin entinen ukkosi.

Narsistilla en tarkoittanut muuta kuin sitä, mitä sillä "maallikon" suulla tarkoitetaan. Sitä siis että pidän kovasti kehuista ja ihailusta. Kukapa ei, mutta minä ehkä liikaa. Näemmä, kun se minuun niin suuren vaikutuksen teki. Luonnehäiriötä sentään minulla tuskin on. Niin narsisti en ole. Mutta panostan ulkonäkööni, ja nautin siitä jos se huomataan.

Olemme olleet pitkään naiseni kanssa yhdessä, enkä ennen ole pettänyt. Tämä ei ole mulle vakituinen "perjantain kuvio."

Humalassa ihminen tekee paljon sellaista, mitä ei tee selvinpäin. Se on tosiasia. Mutta tietysti humalassakin tehdyistä teoista ihmisen kuuluu kantaa vastuu. Niin minäkin teen tässä asiassa.

Tautia ei ole. Se on jo tarkistettu. Ja lasta ei ole tulossa. Sekin on tarkistettu. Huonostihan se sopisikin täydelliseen perhe-elämään.

En vastaa sinulle siksi, että viitsisin tekoani puolustella. Ei minulla ole siihen syytä, eikä rahkeita. Miten voisin puolustella. Vastaan siksi, että ehkäpä jos ymmärtäisit missä suhteessamme mennään, niin sinunkin kokemuksistasi saattaisi olla hyötyä. Kenen tahansa kokemuksista ja niiden jakamisesta voi olla hyötyä.

Naiseni on jo pari kuukautta sitten päättänyt jatkaa kanssani elämää. Hänen mielipiteellään vain on siinä asiassa merkitystä. Täällä kyselen neuvoa siihen, miten hänen oloaan saisin parannettua.

Virheen tehnyt kirjoitti:

...en ole samanlainen kuin entinen ukkosi.

Narsistilla en tarkoittanut muuta kuin sitä, mitä sillä "maallikon" suulla tarkoitetaan. Sitä siis että pidän kovasti kehuista ja ihailusta. Kukapa ei, mutta minä ehkä liikaa. Näemmä, kun se minuun niin suuren vaikutuksen teki. Luonnehäiriötä sentään minulla tuskin on. Niin narsisti en ole. Mutta panostan ulkonäkööni, ja nautin siitä jos se huomataan.

Olemme olleet pitkään naiseni kanssa yhdessä, enkä ennen ole pettänyt. Tämä ei ole mulle vakituinen "perjantain kuvio."

Humalassa ihminen tekee paljon sellaista, mitä ei tee selvinpäin. Se on tosiasia. Mutta tietysti humalassakin tehdyistä teoista ihmisen kuuluu kantaa vastuu. Niin minäkin teen tässä asiassa.

Tautia ei ole. Se on jo tarkistettu. Ja lasta ei ole tulossa. Sekin on tarkistettu. Huonostihan se sopisikin täydelliseen perhe-elämään.

En vastaa sinulle siksi, että viitsisin tekoani puolustella. Ei minulla ole siihen syytä, eikä rahkeita. Miten voisin puolustella. Vastaan siksi, että ehkäpä jos ymmärtäisit missä suhteessamme mennään, niin sinunkin kokemuksistasi saattaisi olla hyötyä. Kenen tahansa kokemuksista ja niiden jakamisesta voi olla hyötyä.

Naiseni on jo pari kuukautta sitten päättänyt jatkaa kanssani elämää. Hänen mielipiteellään vain on siinä asiassa merkitystä. Täällä kyselen neuvoa siihen, miten hänen oloaan saisin parannettua.

Lue lisää

uskomatonta, että tiedät naisen nimen, jonka kanssa... että oikein kannoit huolta, ettei lasta ole tulossa
tätä tarinaa ei usko kukaan
oot siis ollu yhteydessä naiseen sen jälkeen
käytittekö kondomia, ette siis vai kun piti oikein taudit tarkistaa

tositarina kirjoitti:

uskomatonta, että tiedät naisen nimen, jonka kanssa... että oikein kannoit huolta, ettei lasta ole tulossa
tätä tarinaa ei usko kukaan
oot siis ollu yhteydessä naiseen sen jälkeen
käytittekö kondomia, ette siis vai kun piti oikein taudit tarkistaa

Lue lisää

Tunsin miehen, joka tiesi naisen ystävättären puhelinnumeron.

Oma naiseni halusi että soitamme tuolle yhden yön jutulleni. Niin siis teimme. Kerran ja yhdessä.

Olemme harkinneet pariterapiaakin. Vielä emme ole sen kannalle kääntyneet. Tai naiseni ei ole. Hän jollain tasolla kokee, että hän haluaa olla niin vahva, että selviää tästä ilmankin. Emme kuitenkaan ole ajatusta hylänneet. Mikäki tilanne menee enemmän solmuun, tai emme pysty kommunikoimaan, niin sitten menemme yhdessä.

Tosin minun psykoni ei ota molempia vastaan, koska on jo tavannut mua niin monta kertaa. Meidän pitäisi mennä jollekin toiselle. Niin olisi kuulema järkevintä.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Olemme harkinneet pariterapiaakin. Vielä emme ole sen kannalle kääntyneet. Tai naiseni ei ole. Hän jollain tasolla kokee, että hän haluaa olla niin vahva, että selviää tästä ilmankin. Emme kuitenkaan ole ajatusta hylänneet. Mikäki tilanne menee enemmän solmuun, tai emme pysty kommunikoimaan, niin sitten menemme yhdessä.

Tosin minun psykoni ei ota molempia vastaan, koska on jo tavannut mua niin monta kertaa. Meidän pitäisi mennä jollekin toiselle. Niin olisi kuulema järkevintä.

Lue lisää

Mun mielestä sun naisella on jotenkin "steriili" suhtautuminen asioihin. Se on liian analyyttinen, rationaalinen ja "haluaa olla vahva".

Jotenkin tuntuu, että se ei päästä omaa surua ja vihaa esille vaan koittaa päästä niiden tunteiden yläpuolelle. Ehkäpä hän sillä(kin) tavalla haluaa näyttää sinulle, kuinka ihmeellisen naisen olit vähällä menettää.

Naisesi on kuitenkin vain ihminen. Jos ei raivo pääse ulos huutamalla, syyttelemällä, paiskomalla tavaroita (siis puhtaasti primitiivisellä mutta niin kovin ínhimillisellä tavalla) naisesi todennäköisesti raivoaa epäsuoraan joko kostamalla jossakin vaiheessa, ottamalla yllätyseron kun pöly on laskeutunut tai oireilemalla psykosomaattisesti.

Rakastan ja en menetä. Ja jos meidän eromme olisi naiselleni parempi vaihtoehto, niin miksi sitä estäisin? Hän on itse tehnyt oman ratkaisunsa. Minä vain haluan auttaa häntä matkalla kohti parempaa oloa.

Tässä keskustelussa kyllä ihmetyttää yksi asia. Miten täällä eräät voivat "tietää" että en rakasta naistani? Tiedetäänkö pettämisestä ja sen mahdollisista syistä niin vähän? Ei suinkaan aina ole kyse rakkauden puutteesta. Kyllä minä itse tiedän, että naistani rakastan. Sitä en epäile hetkeäkään. Jopa naiseni tietää että häntä rakastan -tämän kaiken keskelläkin.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Rakastan ja en menetä. Ja jos meidän eromme olisi naiselleni parempi vaihtoehto, niin miksi sitä estäisin? Hän on itse tehnyt oman ratkaisunsa. Minä vain haluan auttaa häntä matkalla kohti parempaa oloa.

Tässä keskustelussa kyllä ihmetyttää yksi asia. Miten täällä eräät voivat "tietää" että en rakasta naistani? Tiedetäänkö pettämisestä ja sen mahdollisista syistä niin vähän? Ei suinkaan aina ole kyse rakkauden puutteesta. Kyllä minä itse tiedän, että naistani rakastan. Sitä en epäile hetkeäkään. Jopa naiseni tietää että häntä rakastan -tämän kaiken keskelläkin.

Lue lisää

kun mies petää naistaan hän samalla mitätöi naisensa,nöyryyttää häntä.nainen ei ikinä voi unohtaa pettämistä,vaikka antaisi anteeksikin.petetystä naisesta tuntuu vielä vuosien jälkeenkin,että joku tuntematon "harakka"nauraa hänelle ja pitää itseään parempana,koska mies valitsi hänet sinä iltana ennemmin kuin oman naisensa.en tiedä milloin petit, mutta kokemuksesta voin kertoa,että ensin on suht.helppo antaa anteeksi,asia jysähtää aivoihin vasta ajan kanssa ja naisellesi tulee vielä vuosia olemaan itsetunto nollilla,eikä luottamus sinuun palaa enää ikinä takaisin samanlaisena kuin se ennen oli.
miten niin tiedät ettei lasta ole tulossa,oletko siis ollut yhteydessä siihen toiseen naiseen kaiken tapahtuneen jälkeenkin?

ilse kirjoitti:

kun mies petää naistaan hän samalla mitätöi naisensa,nöyryyttää häntä.nainen ei ikinä voi unohtaa pettämistä,vaikka antaisi anteeksikin.petetystä naisesta tuntuu vielä vuosien jälkeenkin,että joku tuntematon "harakka"nauraa hänelle ja pitää itseään parempana,koska mies valitsi hänet sinä iltana ennemmin kuin oman naisensa.en tiedä milloin petit, mutta kokemuksesta voin kertoa,että ensin on suht.helppo antaa anteeksi,asia jysähtää aivoihin vasta ajan kanssa ja naisellesi tulee vielä vuosia olemaan itsetunto nollilla,eikä luottamus sinuun palaa enää ikinä takaisin samanlaisena kuin se ennen oli.
miten niin tiedät ettei lasta ole tulossa,oletko siis ollut yhteydessä siihen toiseen naiseen kaiken tapahtuneen jälkeenkin?

Lue lisää

Kerran soitimme naiseni pyynnöstä sille naiselle. Numeron sain eräältä mieheltä, joka tuntee naisen ystävättären. Naiseni halusi soittaa, jotta saamme selvyyden sellaisiin asioihin, joita en muista.

Tapahtuneesta on muutama kuukausi nyt.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Rakastan ja en menetä. Ja jos meidän eromme olisi naiselleni parempi vaihtoehto, niin miksi sitä estäisin? Hän on itse tehnyt oman ratkaisunsa. Minä vain haluan auttaa häntä matkalla kohti parempaa oloa.

Tässä keskustelussa kyllä ihmetyttää yksi asia. Miten täällä eräät voivat "tietää" että en rakasta naistani? Tiedetäänkö pettämisestä ja sen mahdollisista syistä niin vähän? Ei suinkaan aina ole kyse rakkauden puutteesta. Kyllä minä itse tiedän, että naistani rakastan. Sitä en epäile hetkeäkään. Jopa naiseni tietää että häntä rakastan -tämän kaiken keskelläkin.

Lue lisää

No tähän on helppo vastata: Naisena sitä ikään kuin päättää, että "jos teet mulle noin niin sä et rakasta mua". Nainen määrittelee rakkauden tiettyinä sanoina, tekoina ja ehtoina. Jos se ei toteudu, hän päättää, että kysymys ei ollut rakkaudesta. Sanoi mies siihen mitä tahansa.

Olipa todella typerä mielipide asiasta. Parka olet Viivi itse ja kaikista suurin parka sinun siippasi.Säälin sitä miestä, joka sinut akakseen saa tai on saanut.

Täysin samaa mieltä asiasta, miksi sitä aisaansa heiluttelee muualla. Minulta ei sais ikinä anteeksi.Ärsyttää Suomalaisten naisten heikko itsetunto. Luottamus on on kaiken A ja O. Naimisissa olen ollut jo 34v saman miehen kanssa.

Koko listan paras kommentti ja järkevin neuvo !

Minnuli kirjoitti:

Koko listan paras kommentti ja järkevin neuvo !

Millainen tämä maailma olisikaan ilman teitä viimimäisiä totuuden torveja, joille rohkaisevin sana toiselle on "kusipää - luuseri", joille kosto on se suloisin ja anteeksianto vähäisin teko elämässä.

Onnittelen maailmaa teidänlaisista enkeleistä, olette todella hyviä ihmisiä.

Jaana kirjoitti:

Olipa todella typerä mielipide asiasta. Parka olet Viivi itse ja kaikista suurin parka sinun siippasi.Säälin sitä miestä, joka sinut akakseen saa tai on saanut.

Mistäs sinä, Jaana, tiedät minkälaisia petetyksitulemisen kokemuksia Viivillä on takanaan? Asenteesta päätellen melko tuoreita tai sitten käsittelemättä jääneitä?

Minusta on luonnollista, että jo pettämisen ajatteleminen saa aikaan vihaa -etenkin jos on joskus sen kokenut.

Kypsiä, vahvoja ihmisiä ovat ne, jotka täällä kykenevät tukemaan kaikkia osapuolia. Oikeus on kuitenkin kaikkiin, myös vähemmän vanhoihin ja viisaisiin, tunteisiin.

Pettäminen on rumaa, siksi se synnyttää niin rumia ajatuksia ja tunteita. Ei se reaktio tee Viivistä huonoa vaimoa kenellekään!

Helena kirjoitti:

Millainen tämä maailma olisikaan ilman teitä viimimäisiä totuuden torveja, joille rohkaisevin sana toiselle on "kusipää - luuseri", joille kosto on se suloisin ja anteeksianto vähäisin teko elämässä.

Onnittelen maailmaa teidänlaisista enkeleistä, olette todella hyviä ihmisiä.

Lue lisää

Ja millainen maailma olisikaan ilman teitä helenoita, jotka aina ja kaikessa alistutte ja annatte anteeksi, nöyristelette miestänne ettekä koskaan uskalla tuoda julki omaa pahaa oloanne! Millainen maailma olisikaan, jos kaikki olisivat teitä helenoita, jotka pää painuksissa ottavat vastaan miesten paskamaisuuden ja antavat tehdä teille mitä tahansa.

Onneksi maailmassa on teidänlaisianne enkeleitä!

Sana sanasta kirjoitti:

Ja millainen maailma olisikaan ilman teitä helenoita, jotka aina ja kaikessa alistutte ja annatte anteeksi, nöyristelette miestänne ettekä koskaan uskalla tuoda julki omaa pahaa oloanne! Millainen maailma olisikaan, jos kaikki olisivat teitä helenoita, jotka pää painuksissa ottavat vastaan miesten paskamaisuuden ja antavat tehdä teille mitä tahansa.

Onneksi maailmassa on teidänlaisianne enkeleitä!

Lue lisää

Raukat te ette ymmärrä, että anteeksiantaminen ja sopiminen ( asiassa kuin asiassa) ei ole nöyristelyä.

Eikö noin mustavalkoinen elämä ole tylsää? Silmä silmästä ja hammas hampaasta! Paha on elämänne ollut!

Toivottavasti joudut sinäkin joskus kokemaan omalla kohdallasi tuon mustavalkoisuuden.
Ei meistä kukaan voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, ei myöskään nämä "enkelimäiset viivit". Joskus voi kalikka kalahtaa omaan nilkkaan!

.... Onneksi on myös niitä jotka osaavat keskustella asioista, osaavat korjata virheitä ja myös niitä jotka osaavat pyytää anteeksi ja antaa anteeksi, onneksi elämä ei ole kaikille on/off-juttu.

En sitä pelkää, että hän poikki laittaisi. Suhteemme kestää kyllä, koska molemmilla löytyy tahtoa yrittää. Mutta miten voisin helpottaa naiseni oloa, ja ylipääsemistä?

Virheen tehnyt kirjoitti:

En sitä pelkää, että hän poikki laittaisi. Suhteemme kestää kyllä, koska molemmilla löytyy tahtoa yrittää. Mutta miten voisin helpottaa naiseni oloa, ja ylipääsemistä?

ja jaksamalla keskustella asiasta jos naisesi niin haluaa. Vastaa kysymyksiin mutta totuuden mukaisesti. Vältä vastaavia menoja jossa pettäminen tapahtui ja jossa on mahdollista tapahtua niin.

Siis ei missään nimessä yhden virheen takia kenenkään tarvitse lähteä itseään ikuisesti rankaisemaan ja naisen liekaan nöyrtymään.
Kyllä vapaus pitää olla avioliitossa! Eihän tarkoitus ole se, että naisella olisi tästä lähtien vain hyvä olla avioliitossa, vaan molemmilla olisi. Jos mies suostuu pekästään naisen käskytykseen eikä hänellä enää sallita minkäänlaista omaa elämää, niin kyllä juttu ennen pitkään karahtaa karille.

Anna sen nasien nyt vaan rauahssa kärsiä, hänen ne ovat kärsimykset. Minkäs enää asialle teet!!
Kyllä se siitä aikaa myöten helpottaa, toisilla aika nopeastikin. Puhu ja pussaa, mutta älä vikise! Rakastakaa toisianne ja pyrkikää rakentamaan luottamusta uudelle pohjalle. Toisilla tälläinen kriisi parantaa avioliittoa, samalla kun tulee käsiteltyä muitakin sanomata jääneitä ikäviä asioita.

Onnea teille. Kyllä te selviätte.

Vai hillitöntä seksiä... Heh. Mistä niin olet päätellyt? Rehellisesti, todellakin taatusti, naiseni kanssa seksi on miljoonasti antoisampaa. Tämän toisen kanssa se oli avutonta räpellystä, jossa tarkoituksena oli minulla vain laueta. Se ei ole miehelle järin iso juttu. Onnistuu koska tahansa myös vetämällä käteen.

Ei ollut suurta intohimoa siinä petoksen yössä. Ei uusia kokemuksia ennenkokemattomista asennoista, ja suuteluakin äärimmäisen vähän. Lähinnä vaatteet pois ja jyystetään meninkiä. Täysin toista kuin oman naiseni kanssa, joka saa minut todella syttymään, ja haluamaan häntä ja seksiä, ei vaan laukeamista.

Harakka sana sisälsi myös syyllisyyttä.Se on totta. Mutta se myös kuvaa sitä, että se nainen ei ulkoisesti erityisesti minua viehättänyt. Hieman tukeva, ja kasvoistaan väsyneen näköinen. Vartalo oli tylsä ja tasapaksu. Takapuolta ei juuri lainkaan.

Oma naiseni sen sijaan on klassinen kaunotar upean kurvikkaalla, mutta hoikalla vartalolla. Juuri minun makuuni.

Ja lisäksi: Niin uskomatonta kuin se onkin, niin naiseni mielestä minä olen ihana mies. Hän ei muualle katsele, vaikka antaisin.

Virheen tehnyt kirjoitti:

Vai hillitöntä seksiä... Heh. Mistä niin olet päätellyt? Rehellisesti, todellakin taatusti, naiseni kanssa seksi on miljoonasti antoisampaa. Tämän toisen kanssa se oli avutonta räpellystä, jossa tarkoituksena oli minulla vain laueta. Se ei ole miehelle järin iso juttu. Onnistuu koska tahansa myös vetämällä käteen.

Ei ollut suurta intohimoa siinä petoksen yössä. Ei uusia kokemuksia ennenkokemattomista asennoista, ja suuteluakin äärimmäisen vähän. Lähinnä vaatteet pois ja jyystetään meninkiä. Täysin toista kuin oman naiseni kanssa, joka saa minut todella syttymään, ja haluamaan häntä ja seksiä, ei vaan laukeamista.

Harakka sana sisälsi myös syyllisyyttä.Se on totta. Mutta se myös kuvaa sitä, että se nainen ei ulkoisesti erityisesti minua viehättänyt. Hieman tukeva, ja kasvoistaan väsyneen näköinen. Vartalo oli tylsä ja tasapaksu. Takapuolta ei juuri lainkaan.

Oma naiseni sen sijaan on klassinen kaunotar upean kurvikkaalla, mutta hoikalla vartalolla. Juuri minun makuuni.

Ja lisäksi: Niin uskomatonta kuin se onkin, niin naiseni mielestä minä olen ihana mies. Hän ei muualle katsele, vaikka antaisin.

Lue lisää

Sinulla on ihmeen hyvä ulosanti sanallisesti ja ajatuksenjuoksukin aika empaattinen -ollaksesi mies.Täytyisi noilla taidoilla jo selvitä aika pitkälle.Tää viimeinen viesti taitaa paljastaa sut.

sen "entisen mieheni" takaisin. Käytä itsellesi ominaisia huomioimistapoja, äläkä sorru esittämään mitään muuta kuin mitä itse olet.

Jos et myönnä eka kerralla, yrität samaa tekniikkaa joka kerta (yrität nimittäin uskotella itsellesikin,ettei tää nyt mitään). Naisesi vaistoaa totuuden ja siinä se meni,se suhde.Epäluottamus jää kaivamaan sitä ja naisesi sielunrauhaa.
Jos kerrot ja naisesi antaa anteeksi,yrittäkää jatkaa kaikin mokomin.Mutta seuraava kerta on jo sopimuksen ulkopuolella.Siinä sulle kortit.

Ihmisellä on seksuaalivietti mikä johtaa satunnaisiin sukupuolisuhteisiin. Se on vain hyväksyttävä. Tyhmät ja mieleltään sairaat yksilöt kokevat mielipahaa panoistaan.
Elämä on lyhyt. Jumalaa ei ole ja helvetti on täällä.

Sanot sinulle, joka olet virheen tehnyt, että netti ei ole oikea paikka valitella vaivojaan tai vaikeuksiaan. Tämän paikan neuvoista ja ohjeista voit kyllä tehdä itsellesi leikekirjan ja polttaa sen jonakin päivänä, kun tajuat, että netti ei ole elämää vaan elämää vieroksuvien ihmisten kaatopaikka.

Hih! "pikkujoulut pannaan ilman vaimoasi..."

täysillä vaikkakin pahoilla mielin. Päästä naisesi menemään jos hänestä välität. Et ansaitse häntä.

Heh, "JOPA" PUOLI VUOTTA!

Niinpä minullekin selvisi 10 kk sitten, että ukkoni on pettänyt minua jo 8 v, 30 vuotisen taipaleemme aikana saman sairaanhoitajan kanssa Riksusta. Minä en tule koskaan antamaan anteeksi ja luottamusta hän ei koskaan tule saamaan, aina epäilen. Viikko sitten sain hänet kiinni soittamassa h...n ovisummeria, Häkatu 60, oli tosi kova isku ukolleni, kun huomasi muijansa katselevan ohi ajavasta autosta mitä "tahdon" sanoja touhusi. Sanovat tätä elämäksi.

HARVINAISEN TYPERÄ KESKUSTELUN AIHE!