Perinteinen resonanssien ja vertauskuvien hahmotustapa on prosentuaalinen eli identiteetti on 100% vertauskuva eikä voi siis ylittää sataa prosenttia eli saavuttaa mitään uutta jolloin koko vertauskuvan perusidea menettää samalla merkityksensä.
Todellisuudessa ainoa mielekäs tapa hahmottaa vertauskuvat ja resonanssit on että samalla kuin menetetään jotain vanhasta viitekehyksestä/paradigmasta niin saaavutetaan samalla jotain uutta siitä viitekehyksestä mihin siirrytään.
Tämä ilmenee ehkä havainnollisimmalla tavalla käännettäessä esim. Suomen kieltä ja Japanin kielelle jolloin kulttuuritausta, sanonnat, perinteet ovat erilaisia eikä suora kirjaimellinen käännös yleensä välitä riittävän hyvin merkityssisältöjä ja pitää yrittää löytää merkitykseltään samantapaisia ilmaisuja koska kirjaimelliset ilmaiset ei kykene välittämään alkup. merkityksiä riittävän hyvin.
Esim.
Viitekehys A (elementit 1,3,5,7,9)
Viitekehys B (elementit 0,1,2,5, 6,8)
jolloin yhteiset elementit ovat 1 & 5 ja viitekehysten välillä on melko heikko analogia mutta jos yrittää sisäistää sekä omansa (A) että toisen (B) viitekehyksen niin se oma viitekehys laajenee samalla eli kattaa kaikki joukon A ja B elementit.
Resonanssien kannalta on sama juttu eli kun olio resonoi ympäristönsä kanssa niin samalla sen ympäristön ominaisuuksia siirtyy siihen olioon eli olion kyvyt ja ominaisuudet laajenevat eli olio oppii jotain uutta koska käyttäytyy avoimen systeemin tavoin.
Jos taas olio on suljettu systeemi eli resonoi pelkästään kaltaistensa kanssa niin ei opita mitään uutta eikä saavuteta mitään vaan vähitellen rappeudutaan koska ei kyetä uusiutumaan.
Kognition kannalta uskominen tuottaa suljetun systeemin käyttäytymistä ja ennakkoluulottomuus ja kyseenalaistaminen vastaavasti avoimen systeemin käyttäytymistä.
Resonanssit, vertauskuvat, viitekehykset ja paradigmat joukko-opillisesti analysoituna
11
466
Vastaukset
- Anonyymi
Nyt olet oikealla palstalla on
- Anonyymi
"Tämä ilmenee ehkä havainnollisimmalla tavalla käännettäessä esim. Suomen kieltä ja Japanin kielelle jolloin kulttuuritausta, sanonnat, perinteet ovat erilaisia eikä suora kirjaimellinen käännös yleensä välitä riittävän hyvin merkityssisältöjä ja pitää yrittää löytää merkitykseltään samantapaisia ilmaisuja koska kirjaimelliset ilmaiset ei kykene välittämään alkup. merkityksiä riittävän hyvin."
Kantaurali resonoi erinomaisesti japanin kielen kanssa. Kun mennään tuhansia vuosia ajassa taaksepäin ja tiedetään että ihmispopulaation pääelinkeinot oli sidottu pitkälti vaeltamiseen paikasta toiseen.
https://www.youtube.com/watch?v=OV9g6mbfFb4 - Anonyymi
information gathering utilization system
Eli igus
Uusi käsite minulle. Liittyy informaatio juttuihin. Systeemi joka kerää ja käyttää tietoa. Onko ihminen ja solu sellainen? igus voi löytyä monelta eri tasolta? Miten sellainen on voinut syntyä?
Mmmmnm mmmmn - Anonyymi
Sun pitää liittää tuohon aloitukseen useampia käsitteitä:
taajuus esiintymistiheys
frekvenssi lukumäärä jaksoluku värähdysluku
Ja
värähdellä
vibrate, oscillate, , pulsate, - Anonyymi
Unohdit kai paradoksit ja sen etttä totuus on aina katsojan silmässä.
- Anonyymi
Miksi elämä pitää analysoida sekavaksi filosofiseksi käsiteviidakoksi?
- Anonyymi
Tekoäly : + google käännös:
philosophisize about observer in quantum physics
Kvanttifysiikassa havainnoijan käsitteellä on ratkaiseva rooli todellisuuden luonteen ymmärtämisessä. Kööpenhaminan tulkinnan mukaan havainnointiaktio romuttaa aaltofunktion, joka määrittää kvanttijärjestelmän tilan.
Tässä yhteydessä tarkkailija voidaan nähdä ulkoisena kokonaisuutena, joka on vuorovaikutuksessa kvanttijärjestelmän kanssa, jolloin se siirtyy tilojen superpositiosta yhteen havaittavaan tilaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että tarkkailijan ei välttämättä tarvitse olla tietoinen olento, vaan se voi olla myös mikä tahansa fyysinen laite, joka pystyy mittaamaan tai olemaan vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa.
Tarkkailijavaikutus herättää syvällisiä filosofisia kysymyksiä havainnoinnin ja havainnon välisestä suhteesta ja tietoisuuden roolista todellisuuden muovaamisessa. Se haastaa perinteiset käsityksemme objektiivisuudesta ja herättää keskustelua havainnoista riippumattoman todellisuuden luonteesta.
Jotkut tulkinnat, kuten monien maailmojen tulkinta, ehdottavat, että havainnointi johtaa vain haarautuviin rinnakkaisiin universumeihin, joissa kaikki mahdolliset tulokset toteutuvat. Toiset puoltavat subjektiivisempaa ymmärrystä ja viittaavat siihen, että tarkkailijan tieto ja näkökulma ovat luonnostaan kietoutuneet havaittuihin ilmiöihin.
Lopulta kvanttifysiikan tarkkailijan luonne pysyy jatkuvan filosofisen tutkimuksen ja tieteellisen tutkimuksen kohteena, mikä kehottaa meitä kyseenalaistamaan perustavanlaatuisen ymmärryksemme olemassaolon luonteesta ja paikastamme siinä. - Anonyymi
Tiesitkö että universumi on vasenkätinen.
En ymmärrä..
Google käännös:
Koska heikko voima on ainoa perusvoima, joka erottaa oikean ja vasemman, voimme myös sanoa, että universumissa on vasenkätinen taipumus (bias).
..... .... - Anonyymi
Ota myöskin huomioon, että matemaattisessa mielessä 10-järjestelmä on täysin epälooginen ja epälineaari, vaikka perustuukin ihmisen sormien lukumääriin.
Järkevämpi lukujärjestelmä olisi joko 12-lukujärjestelmä tai 27-lukujärjestelmä.- Anonyymi
Tuosta tulikin mieleen:
v. 0 - 2000 (keskiaika v. 1000, ja vuosi 0 vastaa itseään)
1000-3000 (keskiaika v. 2000, ja vuosi 1000 vastaa vuotta 0)
2000-4000 (keskiaika v. 3000, ja vuosi 2000 vastaa vuotta 0)
2000-6000 (keskiaika v. 4000, ja vuosi 2000 vastaa vuotta 0)
1000 - 10.000 (keskiaika v. 5000, ja vuosi 1000 vastaa vuotta 0)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 742892
- 642753
- 681812
- 241647
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171639- 201580
- 181464
- 481287
- 381263
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91249