En ole paljoa käyttänyt näitä Opamoxin/Diapamin kaltaisia lääkkeitä. Mielialalääkkeitä kylläkin, mutta en mielestäni ole kovinkaan masentunut. Ahdistus ja tuskainen olo enemminkin. Viime kuukauden aikana kokeillut muutamaa mm. Diapamia, josta 15 Mg minulle tulee outoja nilkkapakotuksia enkä halua sitä käyttää. Muuten kyllä rauhoittaa. Opamox 15 Mg taas aiheuttaa epämääräistä oloa sekä seuraavana päivänä kasvojen turvotusta sekä kuonan eritystä. Tosi inhottava olo koko päivän. Nyt sain Alprazolaniin 0,5 Mg reseptin. Eilen otin niitä kaksi klo 16 ja voin sanoa, että moneen vuoteen olo oli levollisen rauhallinen, todella miellyttävä. Vielä tänä aamuna vaikutus tuntui, monta nyt klo 9 ei ole enää tuntemuksia. Onko teillä kokemusta tästä lääkkeestä voiko sitä käyttää pitkäaikaisesti? Olisi vihdoinkin hyvä, normaali olo ihmisellä. Ettei elämä ketuttaisi 24/7! Sitä se on alkanut olla enkä oikein enää jaksa tämän kanssa.
Xanor (Alprazolan Krka) vs Opamox ym.
8
437
Vastaukset
- Anonyymi
Kyllähän jotkut käyttävät tai ovat käyttäneet kyseistä lääkettä pitkiäkin aikoja.
Se lääke tosin ei poista niitä ketutuksen syitä elämästä, niiden eteen on itse työskenneltävä. On hyvä käydä läpi, mikä elämässä ketuttaa, ja mitä sille voisi tehdä.
Lääkekoukussakaan ei ole mukavaa olla vuosikausia, sekin aiheuttaa ajan myötä sitä ketutusta.- Anonyymi
Ongelma(t) eivät siinä itsessään vaan miten ne ratkaistaan. Nyt on vaan kaksi aika vakavaa sellaista vajaan puolen vuoden sisällä. En keksi niistä ulospääsyä. Itse asiassa toisen aika ratkaisuun on nyt mahdollisimman huono. Toisen olen ratkaissut, mutta se ei tunnu hyvältä. Elämä tuntuu joka päivä valuvan hukkaan. En haluaisi missään nimessä elää loppuelämääni näin. Iloa tuottaa vain liikunta. Sen jälkeen on hyvä olla, mutta olo katoaa iltaan mennessä. Mieltäni painaa vähäpuheisuus tytärtäni kohtaan. Hän on 15 v. Asuu äitinsä kanssa. En vaan jaksa puhua, ei huvita. Olen lähes hiljaa. Huoli on suuri etten aiheuta hänelle vahinkoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ongelma(t) eivät siinä itsessään vaan miten ne ratkaistaan. Nyt on vaan kaksi aika vakavaa sellaista vajaan puolen vuoden sisällä. En keksi niistä ulospääsyä. Itse asiassa toisen aika ratkaisuun on nyt mahdollisimman huono. Toisen olen ratkaissut, mutta se ei tunnu hyvältä. Elämä tuntuu joka päivä valuvan hukkaan. En haluaisi missään nimessä elää loppuelämääni näin. Iloa tuottaa vain liikunta. Sen jälkeen on hyvä olla, mutta olo katoaa iltaan mennessä. Mieltäni painaa vähäpuheisuus tytärtäni kohtaan. Hän on 15 v. Asuu äitinsä kanssa. En vaan jaksa puhua, ei huvita. Olen lähes hiljaa. Huoli on suuri etten aiheuta hänelle vahinkoa.
Ikävältä vaikuttava tilanne.
Oletko kenties pettynyt itseesi, kun kerrot, että vähäpuheisuus tytärtäsi kohtaan painaa mieltäsi ? Ja ehkä laajemminkin syyllistät jostain itseäsi ?
Vähäpuheisuudessa ei ole vikaa, riittää kun on läsnä, on olemassa ja toinen tietää, että olet.
Puhumisen aika voi tulla myöhemmin, jos ei nyt jostain syystä onnistu.
Hyvä, että edes liikunta tuottaa iloa, sekin kertoo siitä, että ilo on edelleen sisimmässäsi olemassa, ja siinäkin voi ajan myötä käydä niin, että ilon aiheita saattaa tulla lisää. Ja löytyy enemmän ja enemmän iloa tuottavia asioita.
Loppuelämä menee harvoin niin, kuin juuri tällä hetkellä luulee sen menevän. Kun on synkkiä aikoja, on vaikea ajatella positiivisesti, se on ihan ymmärrettävää.
Toisaalta, jos koskaan ei olisi kurjaa, niin ei taitaisi edes osata ajatella tai huomata hyviä asioita. Jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Eikä mahdollinen lääkitys ole paha asia, ehkä siitäkin voi olla apua pahimman ajan yli. Niitä ei kannattaisi kuitenkaan käyttää vuosikausia, asioilla on kuitenkin yleensä tapana järjestyä. Näin on hyvä ajatella.
Kaikkea hyvää sinulle! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikävältä vaikuttava tilanne.
Oletko kenties pettynyt itseesi, kun kerrot, että vähäpuheisuus tytärtäsi kohtaan painaa mieltäsi ? Ja ehkä laajemminkin syyllistät jostain itseäsi ?
Vähäpuheisuudessa ei ole vikaa, riittää kun on läsnä, on olemassa ja toinen tietää, että olet.
Puhumisen aika voi tulla myöhemmin, jos ei nyt jostain syystä onnistu.
Hyvä, että edes liikunta tuottaa iloa, sekin kertoo siitä, että ilo on edelleen sisimmässäsi olemassa, ja siinäkin voi ajan myötä käydä niin, että ilon aiheita saattaa tulla lisää. Ja löytyy enemmän ja enemmän iloa tuottavia asioita.
Loppuelämä menee harvoin niin, kuin juuri tällä hetkellä luulee sen menevän. Kun on synkkiä aikoja, on vaikea ajatella positiivisesti, se on ihan ymmärrettävää.
Toisaalta, jos koskaan ei olisi kurjaa, niin ei taitaisi edes osata ajatella tai huomata hyviä asioita. Jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Eikä mahdollinen lääkitys ole paha asia, ehkä siitäkin voi olla apua pahimman ajan yli. Niitä ei kannattaisi kuitenkaan käyttää vuosikausia, asioilla on kuitenkin yleensä tapana järjestyä. Näin on hyvä ajatella.
Kaikkea hyvää sinulle!Kiitos tuesta! Olen itsekin huolissani lääkityksestäni, jota on yhtä sun toista. En haluaisi näin paljoa käyttää, mutta nyt ne auttavat. Toivottavasti on parempaa tulossa. Olen miettinyt ja puhunut terapeutilleni, että asian ydin pahaan olooni on huono parisuhde. Kohta kaksitoista vuotta olemme asuneet erillään. En saa suhteesta yhtään mitään! En tukea, apua, kosketusta tai hellyyttä. On vaikea olla, kun kukaan ei ole koskettanut kahteentoista vuoteen. Seksistä puhumattakaan. Olen vain se antava osapuoli ja avustakin tulee välillä sanomista. Että suurin piirtein autan väärin tai en ollenkaan. Miksintulen kylään kun et kuitenkaan halua auttaa. Näin se menee. Puolisoni on nyt vakavasti sairas, joten aivan väärä hetki nostaa parisuhde nyt pöydälle. Pattitilanne mikä myös luo tuskaa.
- Anonyymi
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
🔞 Nymfomaani -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
- Anonyymi
Heti toisesta päivästä lähtien Xanorin 1 Mg:n vaikutus olooni oli lähes olematonta. Iso ero ensimmäiseen päivään. Ei kai lääkkeeseen tottuminen noin nopeasti pitäisi vaikuttaa?
- Anonyymi
Enemmän se taitaa olla omasta päästä kiinni. Lääkkeet eivät ole mitään ihmeitä tekeviä erikoisuuksia.
Paljon on kiinni omasta mielestä, minkä verran mahtaa ahdistaa, masentaa, mitä ajatuksia päässä pyörii, miltä mikäkin tuntuu siellä mielessä, jne.
Ei niihin paljon lääkkeet vaikuta, ainakaan parantavalla tavalla.
Ihmisellä voi olla muutenkin joku päivä parempi, ja saattaa ajatella, että se johtuu juuri jostain lääkkeestä, olisi lääkkeen ansiota, vaikka niin ei olisikaan.
Se, että mieliala vaihtelee, ei ole aina lääkkeillä säädeltävissä. Hieman saattavat lääkkeet tasata sitä vaihtelun vuoristorataa.
Tueksi olisi hyvä löytää muitakin keinoja, jotka tukisivat omaa mielen hyvinvointia, asioita jotka antavat positiivisia kokemuksia ja hyviä, myönteisiä tunteita.
- Anonyymi
? Xanor lyhyt vaikutteinen ja Opamox, Diapam, Rivotril pitkä vaikutteisia, paitsi Opamox joka on todellakin bentsoista heikoin ja sanotaan Lasten bentsoksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3077740Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne866031Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1733581Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee322077Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san221916Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1951911- 361699
- 441494
- 591486
- 221441