Lesboko sittenkin?

Anonyymi-ap

Alan vissiin olla aika epätoivoinen kun tänne kirjoitan, mutta johonkin sitä on pakko mieltänsä purkaa. Olen nuoresta asti tiennyt, että ihastun ja tunnen vetoa myös naisiin. Olen kuitenkin pitkässä liitossa miehen kanssa, ja lapsiakin on kolme. Viime vuodet olen kipuillut jotain vierauden kokemusta omassa elämässäni. Aivan kun kokoajan joku selittämätön asia olisi arjessani väärin, aivan kuin olisin jossain näytellyssä roolissa elämässäni. Samalla myös syyllinen olo, kun tuntuu, että minun on vaikea vastata täysin samoin mieheni rakkauteen. Olen kokoajan toinen jalka jossain muualla. Vaikka minulla ei ole tällä hetkellä mitään ihastusta kenenkään naiseen, niin silti on kaipuu päästä omasta elämästä pois, joka tuntuu liian ahtaalta, liian vieraalta. Haaveilen, että joskus voisin jakaa elämäni naisen kanssa, jota rakastaisin.

En ole päästänyt itseäni helpolla tämän asian kanssa. Olen lukemattomat tunnit koettanut analysoida itseäni, ja sitä miksi tunnen näin. Onko minulla vain joku oma henkilökohtainen kriisi, jolle olen keksinyt selityksen, että olenkin lesbo, vain mistä on kyse? Olemme olleet eron partaalla monet kerrat, mutta aina olen lopulta jäänyt kuitenkin.

13

520

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yksinkertainen kysymys, oletko tuntenut ihastusta ja seksuaalista vetovoimaa mieheesi kuitenkin? Jos, niin kuulostaa biiltä. Mikä kokemuksestasi tekisi lesbon kokemuksen? Jos tunteet on sammuneet, voi olla helppo kuvitella auvoista elämää naisen kanssa, ikään kuin se olisi parempaa ja helpompaa. Samat ihmissuhdeongelmat löytyvät tästäkin poolista kuin heteroilta ja biiltä. Kommunikointiongelmat, epätasa-arvoisesti jakautuvat kotityöt, erilaiset libidot, rajattomuus ja kunnioituksenpuute etc.

      • Anonyymi

        Noin minäkin se ajattelisin. Ei ne huolet ja itsensä tutkiminen lopu jos vaihtaa miehestä naiseen. Joka suhteessa on omat ongelmansa. Vaikka alussa ehkä tuntuu ettei tämän uuden ihmisen kanssa Ile koskaan ongelmia. Vaan kun tulee. Itselläni ollut mylåöskin nuorempana joskus sellainen tunne että vedän jotain roolia omassa arkipäivässäkin, joskaan en ole naisista kiinnostut , se on vaan sitä elämän kipua , jossa existelliset asiat tulevat usein mieleen . Kai jotenkin kyllästyttää se tavallinen arki toisinaan ja sitten alkaa kaivata. Pois suhteestaan .
        Sitten kun on lapsiakin niin siinäkin on ne omat järjestelyssä jos eroaa Ja aina nekään ei suju kivuttomasti . Mutta itseppä tiedät parhaiten mitä haluat vaikea siihen on toisen mitään sanoa .


    • Anonyymi

      Vierauden tunne kumppania kohtaan voi johtua ihan siitäkin, että olette olleet eron partaalla useasti. On vaikea rakastaa ja haluta sellaista ihmistä, jonka kanssa taustalta löytyy usea kipeä kokemus. Siinä kohtaa luottamus sekä itseen, kumppaniin että parisuhteeseen voi pinnan alla olla vähissä, vaikka päällisin puolin kaikki olisikin hyvin.

      Ylläoleva kysymys siitä että koetko seksuaalista halua miestäsi - tai miehiä kohtaan yleensä - on helppo litmustesti. Jos koet, olet jotain muuta kuin lesbo. Se ei silti sulje pois sitä vaihtoehtoa, että saattaisit olla onnellisempi naisen kanssa. Ihan ensimmäisenä kannattanee kuitenkin miettiä, onko nykyinen parisuhteesi sellainen johon haluat sitoutua. Jos vastaus on ei, niin mieti mitä pitäisi muuttua että vastaus olisi kyllä. Jo sen selvittäminen kertoo sinulle paljon siitä kuka olet ja mitä haluat parisuhteelta.

    • Anonyymi

      Hyviä pohdintoja teillä, kiitos niistä. Sen verran olen jo elämää nähnyt, että ihan niin naivi en ole, että kuvittelisin, että naisen kanssa parisuhteessa ei olisi ihmisuhteisiin kuuluvia ongelmia ja haasteita. Ne eivät taida olla sukupuoleen liittyviä juttuja, vaan enemmänkin persoonaan ja henkilöhistoriaan. Kaikissa suhteissa tulee jossain vaiheissa haasteita, se on varma.

      Silti minulla on jostain syystä olo, että haluisin olla naisen kanssa, jotenkin koen sen identiteetti kysymyksenä. Toisaalta minulla on ollut aitoja ihastumisia joskus aiemmin miehiin. Vuosiin on ole miehiä pitänyt enää kiinnostavina, mutta mieheni on toisaalta eri asia, koska meillä on pitkä yhteneinen historia, yhteisiä muistoja, ja yhteiset lapset. Mutta silti en voi lopettaa tätä omaa kriiseilyä, ja olen välillä vaipunut ihan masennukseen tämän takia. En haluisi satuttaa miestäni, enkä lapsiani, mutta miten pakottaa itsensä haluamaan jotain, kun oma sydän kuiskii muuta. Miestäni toki olen jo satuttanutkin, kun olen yrittänyt erota. Ei meidän suhde toki muutenkaan ongelmaton ole ollut, mutta tämä meinaa nyt tehdä meidän yhteisolen kaikille tosi vaikeaksi. Voiko seksuaalisen suuntautuminen muuntua elämän aikana?
      -AP-

      • Anonyymi

        Aika usein seksuaalinen suuntautuminen mielletään janaksi, jonka toisessa päässä on heteroseksuaalisuus ja toisessa homoseksuaalisuus. Se oma piste janalla sitten on missä on, mutta tutkimusten mukaan naisilla seksuaalinen suuntautuminen, tai ainakin seksuaalinen käytös, on joustavampaa kuin miehillä. Tiedät, ettet ole ns. myöhäisherännäinen koska olet tuntenut vetoa naisia kohtaan ilmeisesti jo nuoresta lähtien, joten voi olla että oma pisteesi janalla on nyt vain liikahtanut keskivaiheilta enemmän kohti janan toista päätä.

        Onko tämänhetkisen ongelmasi osalta kuitenkaan suurta merkitystä sillä, mihin laatikkoon itsesi lokeroit? Kuulostaa siltä, että parisuhteesi on (jälleen?) rakoilemassa, joten olisiko hyödyllisempää käyttää energiasi käytännön tilanteen selvittämiseen suuntaan tai toiseen? Jos päädyt eroamaan, sinulla on sen jälkeen aikaa selvittää pääsi ja suuntautumisesi ilman pelkoa siitä, että satutat ketään.


    • Anonyymi

      Kerrankin tällä palstalla oli hyviä ja asiallisia pohdintoja. Kerron omista kokemuksista, ehkä auttaa sinuakin.
      Olen siis hetero/bi ja suhteita oli ollut miesten kanssa, mutta myös ihastuksia naisiinkin. Miesten kanssa suhteet oli olleet usein pettymyksiä ja ajattelin että voisko naisen kanssa suhde olla tasavertaisempi tai parempi. Näin hetero/bi naisena ei ole helppo löytää naisen kanssa suhdetta ns lesboista, mutta tutustuin myöhäisherännäiseen naiseen ja aloimme seurustelemaan ja sitä kesti vuoden verran kunnes erosimme. Ei se seurustelu ole helppoa naisenkaan kanssa ja omat ongelmat näissäkin suhteissa. Täytyy nyt sanoa, että kallistun nykyään enemmän miehiin päin kuin naisiin.
      Ehkä romantisoit mielessäsi liikaa suhdetta naisiin? Entäs seksi eli haluatko olla naisen kanssa fyysisesti?

    • Anonyymi

      Hyvin oli kuvailtu tuossa pari viestiä taaksepäin, sitä miten seksuaalisen suuntautuminen on jana, jossa jokainen meistä sijoittuu yksilöllisesti johonkin kohtaan janaa. Että asiat eivät valttämättä ole joko/tai. Oma kokemus on tällä hetkellä, että olen siirtynyt janalla siihen suuntaan, että olen enämmän naisiin päin. Mutta paljon mietin myös sitä, että voisinko itse vaikuttaa tähän, että voisinko vain tahdonvoimalla lopettaa tämän vaiheilun. Että kun riittävästi katsoisin romanttisia leffoja heteropareista yms. niin mieleni taas ohjelmoituisi uudelleen. Toisaalta tosiasia on, että olen menenettänyt mielenkiintoni miehiin, he eivät vain säväytä millään tavalla, siis seksuaalisesti tai parisuhde mielessä. Tai ajatus siitä, että olisin joskus parisuhteessa jonkun muun miehen, kuin nykyisen, on luonnoton jopa vähän vastenmielinen.

      Tunnistan itsessäni, että kun asiat riittävän monimutkaisia ja monisyisiä, ja kun mikään ei ole mustavalkoista, niin mieleni alkaa kaipaamaan yksinkertaistavia vastauksia. Ehkä ajatus omasta täydellistä lesboudesta nouseekin siitä. Siinä ei jäisi paljon jossiteltavaa, kun olisin täysi lesbo, jolle miehen kanssa eläminen olisi täysi mahdottomuus. Mutta mieheni ei ole samalla viivalla muiden miesten kanssa. Olen hyvin kiintynyt häneen, ja vaikka seksuaalisen halun kanssa on vaikeuksia, niin pystymme silloin tällöin harrastamaan seksiä. Aiemmassa viestissä joku kysyi, että mitä ajatus sitten naisen kanssa seksistä olisi. Olen harrastanut naisen kanssa seksiä, ja tiedän hyvinkin mitä se on. Tässä ei olen kyse mistään kokeilunhalusta. Se että romantisoinko jotenkin naisen kanssa elämän jakamista, niin en tiedä. Olen kyllä aika jalat maassa tyyppi, mutta nykyään kyseenalaistan vähän jokaisen ajatukseni, joten mistäpä sitä tuotakaan tietää.

      Pitkä tie tässä on nykyisen kumppanin kanssa tultu, ja nuorin lapsikin jo yläasteella. Monta sidosta ja tuntuu, että ihan lastenkin takia pitäisi vaan löytää syyt, ja ennen kaikkea halu jatkaa yhdessä. Mieheni rakastaa minua, mutta minun kriiseilyni on tehnyt ison loven meidän suhteen luottamukseen. Voi olla että luottamuksen puute lopulta tuhoaa meidät. Välillä soimaan ja syytän itseäni tästä kaikesta, mutta en tiedä mitä tälle kaikelle tekisin. Meillä on vuosien varrella ollut myös isoja ongelmia, jotka eivät liity seksuulisuuteen millään tavalla, mutta viime vuosina tämä on ollut pinnalla. Pelkään myös, että tässä käy niin, että jään suhteeseen, vaikka en pysty enää henkisesti sitoutumaan. Sitten rakastun naiseen, ja aiheutan kolmiodraaman, jossa kaikki kärsivät entistä enemmän.
      -AP-

    • Anonyymi

      Ap on bi joka seuraavaksi särkisi jonkun itseensä rakastumaan saaneen lesbon sydämen.

      • Anonyymi

        Niin, aika monilla on kokemuksia biinaisista, jotka aloittavat naissuhteen koska etsivät vain itseään ja ovat pettyneitä miehiin (vaahtoavat miehistä muutenkin yleensä liikaa, oli sitten positiivista tai negatiivista), ja toiselle jää kokemus kokeilukappaleena olosta. Sitten juoksevat häntä koipien välissä miesten luokse.


      • Anonyymi

        Kaksinaamaisuus ja usein myös kaksinaismoralismi kuuluu bissejen suhde-elämään. Kierrän kaukaa nää "oon just eroamassa" -nyyhkytarinat.


    • Anonyymi

      Hyvät on näyttelijänlahjat, jos lesbona pystyy tuollaiseen roolisuoritukseen.

      • Anonyymi

        Siis mitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis mitä?

        Otsikko oli "Lesboko sittenkin"?
        Avioliitto miehen kanssa, lapset tuohon kuvioon jne. Hyvää näytelmää, jos lesbosta kyse.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      73
      2845
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      64
      2733
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1802
    4. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1647
    5. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      16
      1610
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1580
    7. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      15
      1422
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1287
    9. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1253
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1239
    Aihe