Tavallisesta kodin pistorasiasta saatavalle 230 V tehollisarvoiselle vaihtojännitteelle on laskukaavat (Ua = U·√2) jännitteen huippuarvolle, joka on noin 325,27 V.
On myös laskukaava (Uka = 2·Ua/π) jännitteen keskiarvolle puolijakson ajalta, joka on noin 207,07 V.
Tuota keskiarvo jännitettä 207,07 sanotaan myös tasasuuntauskeskiarvoksi. Jopa väitetään että teho kokoaaltotasasuuntauksen kautta olisi vain noin 81 % siitä mitä teho olisi suoraan vaihtosähköllä syötettynä kuormitusvastukseen. Laskemalla tuolla 207,07 V jännitteellä, tuollainen tulos tehoksi tietenkin saataisiinkin.
Maalaisjärjellä ajateltuna tuo ei voi pitää paikkaansa. Samat vaihtosähkön puolijaksot siinä edelleenkin syöttävät vastusta, nyt vain vierekkäin nollatason samalla puolella. Eikä tasasuuntaajan diodien jännitehäviökään aiheuta merkittävää vaikutusta tehoon. Miten tämä keskiarvojännite oikein liittyy tasasuuntaukseen?
Tasasuunnattu keskiarvo
60
551
Vastaukset
- Anonyymi
Tavallisesta pistorasiasta ei tule koskaan 325 volttia, huom! ei siis koskaan.
- Anonyymi
Lukitsetko tuon vastauksen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukitsetko tuon vastauksen?
Lukitsen! Ei kestä nykyiset sähkölaitteet 325 volttia, eikä sisäänrakennettu varoke noissa tapauksissa edes riitä.
Sähköverkon jännite kuluttaja-asiakkaalla saattoi olla 230 V nimellisjännitteestä -10 ... +5% eli max. 242 volttia vanhan mukaan ja uuden säännöksen mukaan 253 V eli nimellinen +10% ja -15 %.
Mutta jotta ei syntyisi väärinymmärrystä, sinä saatat tarkoittaa "huipuilla" sinijännitteen huippuarvoa, joka on 1,41 X tehollisarvo. Puhumme kenties siis eri asioista, pääjännite vs. vaihejännite mukaan lukien.
Tässä standardi: SFS-EN 50160. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukitsen! Ei kestä nykyiset sähkölaitteet 325 volttia, eikä sisäänrakennettu varoke noissa tapauksissa edes riitä.
Sähköverkon jännite kuluttaja-asiakkaalla saattoi olla 230 V nimellisjännitteestä -10 ... 5% eli max. 242 volttia vanhan mukaan ja uuden säännöksen mukaan 253 V eli nimellinen 10% ja -15 %.
Mutta jotta ei syntyisi väärinymmärrystä, sinä saatat tarkoittaa "huipuilla" sinijännitteen huippuarvoa, joka on 1,41 X tehollisarvo. Puhumme kenties siis eri asioista, pääjännite vs. vaihejännite mukaan lukien.
Tässä standardi: SFS-EN 50160.Onko sulla jokin lukihäiriö, kun selvän tekstin sisältöäkin pitää arvailla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla jokin lukihäiriö, kun selvän tekstin sisältöäkin pitää arvailla?
Tyypillinen trolli, ei ymmärrä asiasta mitään, kuitenkin pitää asian vierestä höpötellä ummet ja lammet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla jokin lukihäiriö, kun selvän tekstin sisältöäkin pitää arvailla?
Varmasti, jos niin sanot, mutta oletko sinä witummainen ihminen?
Harkitse itsellesi ylijännitessuojaa 250 V, niin ei pala käpy. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyypillinen trolli, ei ymmärrä asiasta mitään, kuitenkin pitää asian vierestä höpötellä ummet ja lammet.
No miksi et vastaa itse kysymykseeni avauksessa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No miksi et vastaa itse kysymykseeni avauksessa?
Mitä sinä olet kysynyt?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sinä olet kysynyt?
No lue avaus, trolli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No lue avaus, trolli.
Ei avaus ole sinun tekemä, koska minä olen avauksen tekijä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei avaus ole sinun tekemä, koska minä olen avauksen tekijä.
Laske (tai päättele) oikea tehollisarvo. Huomaat heti kysymyksesi olevan typerä ja virheellinen.
Käytä sitä maalaisjärkeä. Sotket termejä ja teet omia virheellisiä väittämiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laske (tai päättele) oikea tehollisarvo. Huomaat heti kysymyksesi olevan typerä ja virheellinen.
Käytä sitä maalaisjärkeä. Sotket termejä ja teet omia virheellisiä väittämiä.Kukahan tässä sotkee, et taida ymmärtää paljoakaan sähköstä?
Jos luulet jotain tietäväsi, niin esitä oma käsityksesi asiasta. Siis siitä miksi tasasuunnatun sähkön tehovaikutus olisi vain 81 % vaihtosähköön verrattuna.
https://mechatrofice.com/circuits/rectifier-half-wave-full-wave - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukahan tässä sotkee, et taida ymmärtää paljoakaan sähköstä?
Jos luulet jotain tietäväsi, niin esitä oma käsityksesi asiasta. Siis siitä miksi tasasuunnatun sähkön tehovaikutus olisi vain 81 % vaihtosähköön verrattuna.
https://mechatrofice.com/circuits/rectifier-half-wave-full-waveSinulla ei ole mitään edellytyksiä arvostella muita. Et osaa laskea etkä tajua tekeväsi jatkuvasti virheitä vaikka saat täysin vääriä tuloksia.
Opettele lukemaan ja opi virheistäsi.
- Anonyymi
Teho on verrannollinen jännitteen neliöön. Energia on tehon aikaintegraali. Kun lasketaan energia puolijakson yli verkkojännitteelle ( huippuarvo 325.27 V ) ja samasta vaihtojännitteestä tasasuunnatulle vakiojännitteelle ( 207.07 V ), saadaan energioiden suhteeksi 0.81.
Jos tasasuuntaus olisi häviötöntä, niin samalla vastuksella tasasuuntaajan kautta syötetty vastus kuluttaa vähemmän energiaa. Se myös ottaa vähemmän energiaa verkosta.- Anonyymi
Noinhan sitä väitetään, mutta mihin se puuttuva energia jää? Ei tasasuuntaajalla ainakaan noin suurta tehohäviötä ole. Vai eikö sähköverkosta otetakaan tuon enempää tehoa?
- Anonyymi
"Sähköverkon jännite kuluttaja-asiakkaalla saattoi olla 230 V nimellisjännitteestä -10 ... +5% eli max. 242 volttia vanhan mukaan ja uuden säännöksen mukaan 253 V eli nimellinen +10% ja -15 %."
Tuota on turha mihinkään tasasuunnata, koska sinijännite ei kiinnosta ketään. Jos töpselistä tulee 253 V, suuri osa tasasuuntaajista sanoo sopimuksen irti.- Anonyymi
Mistä noita 'viisaita' riittää? 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä noita 'viisaita' riittää? 😂
Mikä naurattaa? Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä naurattaa? Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta.
Se naurattaa, kun on niin vaikeaa pysyä asiassa, lörpötellään asian vierestä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se naurattaa, kun on niin vaikeaa pysyä asiassa, lörpötellään asian vierestä...
No kommentoi tähän: "Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta."
Onko tuo väite totta vai ei? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kommentoi tähän: "Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta."
Onko tuo väite totta vai ei?Ei tuollaista väitettä käsitelty aloituksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tuollaista väitettä käsitelty aloituksessa.
Eli et vaan osaa.
- Anonyymi
Huomaa että joillakin on vaikea ajatella vaihtovirtaa ja vaiheiden välistä jännitettä.
Tehkää harjoitus ja piirtäkää paperille 3 sinikäyrää.
Sen jälkeene leikatkaa siitä piirroksesta ne sinikäyrät irti siten että nollan kupikin puoli on irrallaan.
Sen jälkeen asettakaa ne käyrät nollan yläpuolelle, tuon saman tekee tasasuuntaus.
Huomaatte että saatte aikaiseksi pientä aaltoilua kuin vuoren huippuja.
Nyt jatkakaa askartelua ja leikatkaa 1/3 niistä käyrien huipuista irti ja sijoittakaa huiput niihin notkelmiin niin saatte suoristettua huiput suoraksi, eli saman mikä kela ja kondensaattori tekee.
Nyt verratkaa tuon suoran huipun korkeutta nollaviivaan.
Tästä löytyy paljon kirjallisuutta ja oppimateriaalia, lukekaa ja perehtykää - Anonyymi
Kun asialle ei löytynyt täällä selitystä, piti tehdä käytännön koe 150 W hehkulampulla, siltatasasuuntaajalla ja tarkalla kulutusmittarilla.
Kuten epäilinkin, niin ilman tasasuuntaajaa ja tasasuuntaajan kanssa, mittari näytti lukematarkkuuden puitteissa samaa 145 W teholukemaa. Ei puhettakaan mistään 19 W tehohävikistä.
Tämä tasasuuntauskeskiarvo on täysin laskennallinen arvo, joka ei käytännössä esiinny. Jos olisi sellainen suodatusmenetelmä joka ei ottaisi sähköverkosta ylimääräistä energiaa jännitteen huippujen aikana, silloin tasajännite asettuisi tuolle 207,07 V tasolle.
Suodattamattomat kokoaaltotasasuunnatut puolijaksot vastaavat käytännössä samaa kuin vaihtojännite.- Anonyymi
"Suodattamattomat kokoaaltotasasuunnatut puolijaksot vastaavat käytännössä samaa kuin vaihtojännite".
Juuri näin. Pelkän diodisillan häviö lienee vähäinen.
Suodatuksen häviö on sitten oma lukunsa. Pelkkä RC-suodatus kuluttaa jo ylimääräistä tehoa suodattimen vastuksessa R. - Anonyymi
P = U^2/ R
Valitaan R=1 ohmia. Verkkojännitteen tehollinen arvo on 230 V. Sillä saadaan vastukseen teho 52900,00 W. Jos sitten jostakin saadaan 207,07 V tasajännite, niin sillä vastukseen saadaan teho 42877,98 W. Näiden suhde on 0.81. Ja tuo 207,07 V on verkkojännitteen tasasuunnattu ja suodatettu arvo.
Jos tasasuuntaus ja suodatus olisivat häviöttömiä, niin mittarin tulisi näyttää 19 % pienempää lukemaa.
Pelkkä tasasuuntaus diodisillalla antaa aallonpuolikkaita. Diodisillan häviö voi olla pieni. Tällöin vastukseen menee ~ sama teho kuin vaihtojännitteellä. Jos mitattu verkosta otettu teho on käytännössä sama molemmissa tapauksissa, niin jää kaksi mahdollisuutta.
1) jännitettä ei ole suodatettu
2) suodatuksen häviö ~ 19 % - Anonyymi
Tämä 19 % ero tehoissa johtuu siitä kun tasasuunnatut puolijaksojen huiput olisi 'lanattu' siihen 207,07 V jännitetason, eikä silloin teho enää kasva neliössä jännitteen suhteen jännitteen huippujen kohdilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
P = U^2/ R
Valitaan R=1 ohmia. Verkkojännitteen tehollinen arvo on 230 V. Sillä saadaan vastukseen teho 52900,00 W. Jos sitten jostakin saadaan 207,07 V tasajännite, niin sillä vastukseen saadaan teho 42877,98 W. Näiden suhde on 0.81. Ja tuo 207,07 V on verkkojännitteen tasasuunnattu ja suodatettu arvo.
Jos tasasuuntaus ja suodatus olisivat häviöttömiä, niin mittarin tulisi näyttää 19 % pienempää lukemaa.
Pelkkä tasasuuntaus diodisillalla antaa aallonpuolikkaita. Diodisillan häviö voi olla pieni. Tällöin vastukseen menee ~ sama teho kuin vaihtojännitteellä. Jos mitattu verkosta otettu teho on käytännössä sama molemmissa tapauksissa, niin jää kaksi mahdollisuutta.
1) jännitettä ei ole suodatettu
2) suodatuksen häviö ~ 19 %"Rippelin" suodattaminen 1 % tasolle yksinkertaisella RC-suotimella vaatii 300 ms aikavakion. Jos kondensaattori olisi 5600 uF, niin vastus pitää olla ~ 50 ohmia. Lampun ottama virta on ~0.65 A. Se menee suodatusvastuksen kautta. Tehohäviö suodatusvastuksessa olisi 22 W eli 15 % lampun tehoon suhteutettuna. Suodatusvastuksen jännitehäviö lampun virralla olisi 32 V.
Tuollainen kondensaattori maksaa noin 100 e ja tehovastus muutaman eron. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rippelin" suodattaminen 1 % tasolle yksinkertaisella RC-suotimella vaatii 300 ms aikavakion. Jos kondensaattori olisi 5600 uF, niin vastus pitää olla ~ 50 ohmia. Lampun ottama virta on ~0.65 A. Se menee suodatusvastuksen kautta. Tehohäviö suodatusvastuksessa olisi 22 W eli 15 % lampun tehoon suhteutettuna. Suodatusvastuksen jännitehäviö lampun virralla olisi 32 V.
Tuollainen kondensaattori maksaa noin 100 e ja tehovastus muutaman eron.Eikö hakkuritekniikalla saisi palasteltua noita puolijaksoja pienemmin häviöin puhtaaksi tasajännitteeksi?
Eikös tehokertoimen korvaus PFC tee juuri tätä?
- Anonyymi
Pieni vinkki: Trollille on tärkeintä saada huomiota eli reaktioita mahdollisimman nopeasti. Eli jos jostakin syystä koet tarpeelliseksi ruokkia trollia huomiollasi niin tee se viiveellä mahdollisimman myöhään. Näin sinä päätät keskustelun tahdin ja trolli joutuu tanssimaan sinun määräämässäsi tahdissa.
- Anonyymi
Onko avaus siis trolli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko avaus siis trolli?
Trolli harvemmin tekee aloituksia, mutta trolli kiirehtii ensimmäisenä kommentoimaan uutta aloitusta, sillä jos keskustelu pääsee alakamaan asiapitoisena - siitä trolli ei tykkää.
- Anonyymi
Googlen mukaan tämä nimenomainen keskustelu on tällä hetkellä ainoa paikka jossa termiä "tasasuunnattu keskiarvo" käytetään. Se on siis jonkun ihan omaa keksintöä. Varsinkin, kun mikään yksinkertainen kytkentä ei tuota siniaallosta tuollaista keskiarvojännitettä.
Hetkellinen teho on virta kertaa jännite. Vakiokuormaan virta on jännite per kuorman resistanssi eli teho P=U²/R. Se kiinnostava suure onkin jännitteen tehollisarvo Urms eli jännitteen neliön U² keskiarvon neliöjuuri (rms, root mean square). Se ei häviöttömässä tasasuuntauksessa muutu mitenkään verrattuna tasasuuntaamattomaan tilanteeseen.- Anonyymi
Kannattaisi lukea ketju ennen kuin kommentoi.
- Anonyymi
Kannattaisi opetella googlaamaan jos ei löydä osumia sanalle "tasasuuntauskeskiarvo". Tai avaa sitten jonkun sähkötekniikan käsikirjan, tai -oppikirjan.
- Anonyymi
Tämä puolijakson keskiarvojännite (tasasuuntauskeskiarvo) on vähän sellainen sähkötekniikan kummajainen, se on teoriassa määriteltävissä, mutta sitä ei spontaanisti käytännössä esiinny.
- Anonyymi
Mihin tämä keskustelu liittyy, mitä asiakysymyksellä saavutetaan käytännössä vai onko tämä teoreettista ja hypoteettista pohdintaa?
Onko asialla niin paljon merkitystä, että Nobelin fysiikan palkinto olisi kiikarissa?- Anonyymi
Kertausta:
Kun vaihtojännitteen tehollinen arvo on 230 V, niin siitä tasasuunnatun aallonpuolikkaista koostuvan vaihtelevan jännitteen tehollinen arvo on myös 230 V.
Jos tasasuunnattu jännite suodatetaan, niin suodatetun tasajännitteen arvo on 207.07 V. Se on myös tuon tasajännitteen tehollinen arvo.
Kuormitusvastuksen ottama teho on verrannollinen jännitteen tehollisarvon neliöön. Näiden suhde on tuosta 0.81. Eli samalla kuormitusvastuksella saadaan suodatetusta tasajännitteestä 19 % pienempi teho.
Jos suodatus ei kuluttaisi tehoa, niin verkosta otettu teho olisi 19 % pienempi. Joku oli kuitenkin edellä mitannut, että 150 W lamppuun menee verkosta ~sama teho. Jos näin on, nin suodatuksessa häviää tuo 19 %. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kertausta:
Kun vaihtojännitteen tehollinen arvo on 230 V, niin siitä tasasuunnatun aallonpuolikkaista koostuvan vaihtelevan jännitteen tehollinen arvo on myös 230 V.
Jos tasasuunnattu jännite suodatetaan, niin suodatetun tasajännitteen arvo on 207.07 V. Se on myös tuon tasajännitteen tehollinen arvo.
Kuormitusvastuksen ottama teho on verrannollinen jännitteen tehollisarvon neliöön. Näiden suhde on tuosta 0.81. Eli samalla kuormitusvastuksella saadaan suodatetusta tasajännitteestä 19 % pienempi teho.
Jos suodatus ei kuluttaisi tehoa, niin verkosta otettu teho olisi 19 % pienempi. Joku oli kuitenkin edellä mitannut, että 150 W lamppuun menee verkosta ~sama teho. Jos näin on, nin suodatuksessa häviää tuo 19 %.Siis ilman suodatusta tasasuunnattu jännite vastaa lähes vaihtojännitteen tehollisarvoa, poisluettuna vähäinen tasasuuntaajan häviö.
On aika haasteellista rakentaa sellainen suodatus tasasuuntaajan perään, joka tuottaisi tämän laskennallisen 207,07 V tasajännitteen myös ilman kuormitusta. Suodatuspiirit voi mitoittaa vain tiedetyllä vakiokuormituksella toimivaksi. Jännite karkaa heti kun kuormitusvirta alenee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis ilman suodatusta tasasuunnattu jännite vastaa lähes vaihtojännitteen tehollisarvoa, poisluettuna vähäinen tasasuuntaajan häviö.
On aika haasteellista rakentaa sellainen suodatus tasasuuntaajan perään, joka tuottaisi tämän laskennallisen 207,07 V tasajännitteen myös ilman kuormitusta. Suodatuspiirit voi mitoittaa vain tiedetyllä vakiokuormituksella toimivaksi. Jännite karkaa heti kun kuormitusvirta alenee.Käytännössä näin varmaan on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytännössä näin varmaan on.
Eli energiaa säästyy ja maailma pelastuu, niinkö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli energiaa säästyy ja maailma pelastuu, niinkö?
Suodatus tulee kieltää. Tai ainakin sitä pitää verottaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suodatus tulee kieltää. Tai ainakin sitä pitää verottaa.
Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty isomman tehon laitteissa. Teholähde saa ottaa virtaa sähköverkosta vain samassa suhteessa jännitekäyrän kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty isomman tehon laitteissa. Teholähde saa ottaa virtaa sähköverkosta vain samassa suhteessa jännitekäyrän kanssa.
Ei pysty kieltämään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pysty kieltämään!
Itsellesi, omiin tasureihisi saat saat viritellä konkkia ihan vapaasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsellesi, omiin tasureihisi saat saat viritellä konkkia ihan vapaasti.
Mitä selität, sinäkin voit tehdä omiisi mitä haluat. Niin voin minä ja muutkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä selität, sinäkin voit tehdä omiisi mitä haluat. Niin voin minä ja muutkin.
Mitäs sitten uhoat, jos kukaan ei ole sinua edes kieltänytkään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitäs sitten uhoat, jos kukaan ei ole sinua edes kieltänytkään?
Idiootti sanoi:"Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty."
Kyllä tuo yritti kieltää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Idiootti sanoi:"Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty."
Kyllä tuo yritti kieltää.Taitaa sulla olla ymmärryksessä vikaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa sulla olla ymmärryksessä vikaa?
Mitä oikein uhoat siinä?! Mene pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa sulla olla ymmärryksessä vikaa?
No mitä tuo "On Kielletty" -kielto sitten koski?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
No mitä tuo "On Kielletty" -kielto sitten koski?
Se oli trollin höpinää.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
No mitä tuo "On Kielletty" -kielto sitten koski?
Teollista valmistusta, ei harrastajien omia askarteluja.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Teollista valmistusta, ei harrastajien omia askarteluja.
Ei ole mitään estettä valmistaa teollisesti, jos kysyntää löytyy. Raha määrää.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole mitään estettä valmistaa teollisesti, jos kysyntää löytyy. Raha määrää.
Hahahaa!
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Hahahaa!
Kummallinen purkaus tuossa.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kummallinen purkaus tuossa.
Älä enää, kohta tukehdun nauruun sinun jutuillesi.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Älä enää, kohta tukehdun nauruun sinun jutuillesi.
Älä tukehdu ennenkuin vastaat. Missä se teollinen valmistus on kielletty?
- Anonyymi
Minä en noista huippuarvoista ole muuten välittänyt kun että dipdisiltojen ja konkkien pitää olla tarpeeksi hyvin mitoitettuja. Silta ei maksa paljon.
Olen nykyiseen isoon virtalähteeseeni (3-25 V, 18 A) tehnyt resistiivisen viivepiirin muuntajan jälkeen, jotta virtojen kytkentä ei riko diodisiltaa kun isot konkat (2 x 100 000 uF) imaisevat startissa. Meni yksi 50 A silta kun en heti uskonut.- Anonyymi
Ennen ongelmana oli putkilaitteiden isot suodatuskonkat yhdessä putkien kylmänä virtaa tempaisevien hehkujen kanssa. Silloin käytettiin NTC-vastusta rajoittamaan syöksyvirtaa.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2533462
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih253434No nyt! Linda Lampenius jakoi sensuellin kuvan itsestä - "Olematon mekko" saa hieraisemaan silmiä...
Linda Lampenius täyttää tänään 55 vuotta. Eipä uskoisi kuvan perusteella. Onnea, onnea, onnea pop-artistille ja huippuvi282014Mites teillä keskustelut soljuu?
Oli tossa mun aloittamassa ketjussa eilen illalla aikamoinen show. Mutta toisaalta ainahan mä oon valitellut kun täällä2701696Shokki! Marko Paanaselle ei riitä 100 000 euron budjetti - Vaatii kesken remontin näin paljon lisää!
Hupsista, noinkos siinä sitten kävi, budjetti ei pitänytkään…! Eikä taida olla ihan eka kerta, näitähän sattuu... Onko141406Pystyt sille toiselle
Kertomaan ne salaisetkin asiat. Olette läheisiä. En tiedä kerrottu minusta. Tuskin kerrot. Puhutko sanaakaan. Toisaalta81399Venäjän rikollisen sodan juurisyyt
Koska edellinen ketju Venäjän rikollisen sodan juurisyistä oli niin suosittu, että se tuli pikaisesti täyteen eikä sitä3861231Annen grillin nousu ja konkka..
Olipa se nopea grilli bisnes..Voi voi sentään mitäs nyt tilalle?501149Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens751015Huominen haastattelu
Huomenna 27.02 Torstaina. OLLI. SAHIMÄKI Järviradiossa haastateltavana kello 12:00 👏👏281007