Väestökato kiihtyy, vaikka tehdas tuli

Sitä en myöskään ymmärtänyt. Mitkä toimitilat?

Anonyymi kirjoitti:

Sitä en myöskään ymmärtänyt. Mitkä toimitilat?

Ei mikään ihme, että Kemillä menee huonosti, jos tilat ymmärretään toimitiloina. Kyse on elintilasta, tilasta kasvaa ja kehittyä, josta seuraa uusia mahdollisuuksia.

Mutta eihän sitä kaikkea voi ymmärtää.

landlord kirjoitti:

Ei mikään ihme, että Kemillä menee huonosti, jos tilat ymmärretään toimitiloina. Kyse on elintilasta, tilasta kasvaa ja kehittyä, josta seuraa uusia mahdollisuuksia.

Mutta eihän sitä kaikkea voi ymmärtää.

Lue lisää

Mitä elintilaa kaupunki vie yrityksiltä?
Mitä ja mistä?

-
-
-
-

Anonyymi kirjoitti:

Mitä elintilaa kaupunki vie yrityksiltä?
Mitä ja mistä?

-
-
-
-

Se vie sillä tavalla elintilaa esimerkiksi matkailulta, että yrittää itse tehdä mahdollisimman paljon asioita kassavirralla ja verovaroilla. Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailua pitäisi vetää sijoittajat, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon, Kemistä tuli merkityksellinen toimija matkailussa. Se toimi jonkin aikaa, kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtajat suosionsa huipulla, sillä saatiin käyntiin hyvin. Mutta mitä tämä on poikinut Kemiin, montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten yhteydet ovat kehittnyeet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittajisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse ekosysteemissä toimivia yrittäjiä, koska kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee. Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastavaa mahdollisuutta ole. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja tehdä yhteisinvestointeja. Tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnituneissa sijoituksissa kävisi.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osakeenemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen.

Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

landlord kirjoitti:

Se vie sillä tavalla elintilaa esimerkiksi matkailulta, että yrittää itse tehdä mahdollisimman paljon asioita kassavirralla ja verovaroilla. Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailua pitäisi vetää sijoittajat, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon, Kemistä tuli merkityksellinen toimija matkailussa. Se toimi jonkin aikaa, kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtajat suosionsa huipulla, sillä saatiin käyntiin hyvin. Mutta mitä tämä on poikinut Kemiin, montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten yhteydet ovat kehittnyeet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittajisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse ekosysteemissä toimivia yrittäjiä, koska kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee. Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastavaa mahdollisuutta ole. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja tehdä yhteisinvestointeja. Tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnituneissa sijoituksissa kävisi.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osakeenemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen.

Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Ihan hyviä asioita osittain. Jäin vain miettimään että kuka sen osakeenemmistön ostaa kun venäläisillekkään ei saa enää myydä mitään.

landlord kirjoitti:

Se vie sillä tavalla elintilaa esimerkiksi matkailulta, että yrittää itse tehdä mahdollisimman paljon asioita kassavirralla ja verovaroilla. Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailua pitäisi vetää sijoittajat, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon, Kemistä tuli merkityksellinen toimija matkailussa. Se toimi jonkin aikaa, kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtajat suosionsa huipulla, sillä saatiin käyntiin hyvin. Mutta mitä tämä on poikinut Kemiin, montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten yhteydet ovat kehittnyeet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittajisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse ekosysteemissä toimivia yrittäjiä, koska kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee. Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastavaa mahdollisuutta ole. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja tehdä yhteisinvestointeja. Tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnituneissa sijoituksissa kävisi.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osakeenemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen.

Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Korjattu ja oikoluettu versio äskeisestä tekstistä, läppärillä kun kirjoitti ilman oikolukutoimintoa, tuli näppi- ja editointivirheitä.

Eli miten kaupunki vie elintilaa yrittäjiltä?

Kaupungin läsnäolo liiketoiminnassa vie toiminnallaan elintilaa siten, että kaupunki yrittää itse tehdä ja omistaa mahdollisimman paljon asioita, joita rahoitetaan kassavirralla ja verovaroilla lainojen muodossa.

Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailu pitäisi toimia sijoittajavetoisesti, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon matkailuun, Kemistä tulisi silloin merkityksellinen toimija Suomen matkailussa sijoittajien ja päättäjien silmissä. Kun yksityistä rahaa on kiinni, intressi suojella sen tuottavuutta on suurempi kuin julkisen rahan tilanteessa. Siinä missä yksityinen raha tuottaa, julkinen raha voi koitua julkisen sektorin kustannukseksi.

Kaupungin malli matkailussa toimi jonkin aikaa start-up kiihdyttämönä, silloin kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtaja suosionsa huipulla. Sillä saatiin toiminta käyntiin hyvin.

Mutta sitten mitä tämä on poikinut Kemiin? Montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten liikenneyhteydet ovat kehittyneet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittamisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse yritysekosysteemissä toimivia yrittäjiä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan miten haluaa ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee missä tahansa vaiheessa investointia. Ei tarvitse käydä keskustelua kaupungin hallinnon kanssa. Nythän Ähtärissä ovat aivan pulassa tämän kanssa ja rikostutkinta menossa siltä ajalta, kun Pandat olivat siellä.

Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastaavaa mahdollisuutta ole toimia kuten yksityiset yritykset. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja yhteisinvestointeja, joissa kaupunki vastaa yhdestä osasta matkailutuotetta, ja yksityiset yritykset jostakin osasta. Tuotteella tarkoitan tässä yhteydessä sellaista tuotehallinnan alaista tuotetta, jossa tuote on rekisteröity tavaramerkki, ja siihen liittyy arvonmuodostusta, josta voidaan luopua myös jossain vaiheessa sekä jakaa tuotteesta syntynyt arvonlisä sen omistajien kesken.
Koska tätä ei voida tehdä, niin tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnistuneissa sijoituksissa kävisi. Kaupungin läsnäolo estää tällaisen kehityksen tapahtumisen em. syistä johtuen.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osake-enemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen. Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

landlord kirjoitti:

Korjattu ja oikoluettu versio äskeisestä tekstistä, läppärillä kun kirjoitti ilman oikolukutoimintoa, tuli näppi- ja editointivirheitä.

Eli miten kaupunki vie elintilaa yrittäjiltä?

Kaupungin läsnäolo liiketoiminnassa vie toiminnallaan elintilaa siten, että kaupunki yrittää itse tehdä ja omistaa mahdollisimman paljon asioita, joita rahoitetaan kassavirralla ja verovaroilla lainojen muodossa.

Käytännössä tästä seuraa parikin sellaista sivujuonnetta, mitä Rovaniemellä ei ole. Matkailu on hyvä esimerkki, mitä seuraa kun kaupunki yrittää tehdä itse asioita.

Ensimmäiseksi Kemin matkailu pitäisi toimia sijoittajavetoisesti, jotka sijoittaisivat Kemissä toimiviin yrityksiin ja yritysten arvoketjuihin, kuten alihankkijoihin. Kun yksityistä pääomaa olisi sidottu Kemissä riittävän paljon matkailuun, Kemistä tulisi silloin merkityksellinen toimija Suomen matkailussa sijoittajien ja päättäjien silmissä. Kun yksityistä rahaa on kiinni, intressi suojella sen tuottavuutta on suurempi kuin julkisen rahan tilanteessa. Siinä missä yksityinen raha tuottaa, julkinen raha voi koitua julkisen sektorin kustannukseksi.

Kaupungin malli matkailussa toimi jonkin aikaa start-up kiihdyttämönä, silloin kun oli Lumilinnat ja Jäänmurtaja suosionsa huipulla. Sillä saatiin toiminta käyntiin hyvin.

Mutta sitten mitä tämä on poikinut Kemiin? Montako uutta hotellia on tullut, montako hyvin menestyvää ja merkittävää yritystä on syntynyt? Miten liikenneyhteydet ovat kehittyneet, onko tullut lisää sijoittajia Kemiin? No ei ole, koska Kemiä ei nähdä sijoittamisen arvoisena kohteena kaupungin toiminnan johdosta.

Toiseksi tuo kaupunkivetoinen malli ei palkitse yritysekosysteemissä toimivia yrittäjiä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin toimintaa ohjaa hankintalaki. Tästä seuraa se, ettei paikallisten yrittäjien kanssa voida tehdä yhteistyötä ja -hankkeita kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Kun yksityinen sijoittaja päättää investoida, hän voi investoida rahan miten haluaa ja mikä tärkeintä, käyttää sitä rahaa nopeasti mihin parhaaksi näkee missä tahansa vaiheessa investointia. Ei tarvitse käydä keskustelua kaupungin hallinnon kanssa. Nythän Ähtärissä ovat aivan pulassa tämän kanssa ja rikostutkinta menossa siltä ajalta, kun Pandat olivat siellä.

Kaupungilla, eli julkisilla yhtiöllä ei vastaavaa mahdollisuutta ole toimia kuten yksityiset yritykset. Tässäkin Kemin matkailu on hyvänä esimerkkinä, ei siellä voida luoda yritysten välisiä sulle-mulle tuotteita ja yhteisinvestointeja, joissa kaupunki vastaa yhdestä osasta matkailutuotetta, ja yksityiset yritykset jostakin osasta. Tuotteella tarkoitan tässä yhteydessä sellaista tuotehallinnan alaista tuotetta, jossa tuote on rekisteröity tavaramerkki, ja siihen liittyy arvonmuodostusta, josta voidaan luopua myös jossain vaiheessa sekä jakaa tuotteesta syntynyt arvonlisä sen omistajien kesken.
Koska tätä ei voida tehdä, niin tämä jarruttaa kehitystä, koska raha ei pääse liikkumaan eikä raha tuo lisää rahaa, kuten onnistuneissa sijoituksissa kävisi. Kaupungin läsnäolo estää tällaisen kehityksen tapahtumisen em. syistä johtuen.

Jos minulla olisi valta päättää asiasta, parin-kolmen hyvän tilikauden jälkeen Kemin matkailulle tulisi arvonnousua, myisin osake-enemmistön sijoittajille ja kaavoittaisin parille hotellille tontit kylpylän kera sopivan sijoittajan ostaessa matkailun itselleen. Omalle kohdalleni jäi Kemistä hyvät muistot Tekusta ja kaupunki oli ihan elävä paikka 1980-luvulla. Toivoisi sitä hyvää Kemillekin, mutta pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Sanoit ertä kaupunkin häärää joka puolella, mutta osasit mainita vain yhdennalan eli matkailun.

Kemin matkailuvolyymit on niin pienet ja vetonaulat vähissä, että yksityisiä sijoittajia ei löydy. Jos kaupunki ei hommaa vedä, niin sitten sitä ei vedä kukaan. Valitettavasti.

Mikä aloituksessa oli pielessä? Onko muuta kuin heittää lokaa toisen päälle?