Norjalaiset tuhosivat hölmöyttään oman sotalaivansa romuläjäksi

Tunarointia Naton tyyliin!

Norjalaiset tuhosivat hölmöyttään oman sotalaivansa romuläjäksi – Nyt repesi miljardiriita toisen Nato-maan kanssa

Onnettomuus sattui syksyllä 2018. Norjan merivoimien vastuu itse kolarista on kiistaton, mutta Norjan viranomaisten mukaan laiva ei olisi silti uponnut ilman valmistajan rakennevirheitä.

Norjan puolustusministeriö haastaa oikeuteen espanjalaisen valtio-omisteisen telakkayhtiö Navantian onnettomuudesta, joka sattui reilut 6 vuotta sitten Naton sotaharjoituksessa. Fregatti Helge Ingstad ei olisi uponnut ilman telakalla tehtyjä virheitä, norjalaiset argumentoivat.

Uppoamista edeltänyt törmäys säiliölaivan kanssa oli itsessään puhtaasti Norjan merivoimien omaa täystunarointia. Tämä on kiistatonta ja myönnetään Norjassakin yleisesti.

Norjan viranomaiset katsovat silti, että törmäys ei olisi riittänyt upottamaan sota-alusta, ellei Navantia olisi syyllistynyt rakennusvaiheessa ”törkeään huolimattomuuteen”, tapauksesta uutisoiva Teknisk Ukeblad kertoo tuoreeltaan. Korvausvaatimus 13,3 miljardia Norjan kruunua tarkoittaa tämän hetken kurssilla noin 1,1 miljardia euroa.

Näin kaikki tapahtui
Haveri sattui aamuyöllä 8. marraskuuta 2018, kun Norjan merivoimien fregatti HNoMS Helge Ingstad törmäsi päistikkaa maltalaiseen 250-metriseen öljytankkeri Sola TS:ään. Säiliöalus sai vain naarmuja, mutta lähes puolet sitä lyhyempi ja massaltaan kertaluokkaa kevyempi fregatti sai pahan iskun. Laiva ohjattiin rantaa kohti, missä se upposi matalaan veteen.

Törmäys repi 133 metriä pitkän fregatin runkoon 45-metrisen ruhjeen ja ison avoreiän. Säiliölaivan keula kolahti viistosti fregatin kylkeen, selviää Norjan onnettomuustutkintalautakunnan raportista kesältä 2019.

Alukset kulkivat hieman Bergenin pohjoispuolella. Sola TS oli lähdössä matkalle Britanniaan. Helge Ingstad ajoi noin 18 solmun (33 km/h) vauhtia etelään osallistuessaan Naton merisotaharjoitukseen nimeltä Trident Juncture.

Tankkerin miehistö yritti varoittaa radioitse Helge Ingstadia, mutta sotilasmiehistö ei ottanut viestejä vakavasti. He luulivat öljyterminaalista poistumassa ollutta säiliölaivaa maalla sijaitsevaksi kohteeksi, jonka varomiseen olisi riittänyt entisen kurssin ylläpito, norjalaisraportissa kerrotaan. Kun virhe huomattiin, alukset olivat enää 400 metrin päässä toisistaan. Sotalaivan oma ais-lähetin oli poissa päältä.

Myös Norjan puolustusvoimat on myöntänyt vastuunsa omassa raportissaan. Kesällä 2020 valmistuneen selvityksen mukaan Helge Ingstadin miehistö oli rikkonut haveria ennen peräti 53:a turvallisuussääntöä. Selvityksestä kerrottiin aikanaan Norjan lehdistössä laajasti.

Yksikään rike ei ollut sellaisenaan ratkaiseva, vaan onnettomuuden aiheutti useiden mokien ketjuuntuminen. Mistä rikkeistä oli kyse, Norjan asevoimat kuitenkaan ei paljastanut julkisuuteen kaikkien yksityiskohtien osalta.

Kesällä 2022 Norjan valtakunnansyyttäjä moitti koko sotalaivan miehistöä laiminlyönneistä, ja Norjan puolustusministeriölle langetettiin 10 miljoonan kruunun eli noin 800 000 euron yhteisösakko.

Rakennevirheitä?
Koska norjalaisten oma tunarointi kolarissa on näin selkeää, Norjan valtio ja Navantia pääsivät pian tapahtumien jälkeen sopimukseen siitä, että valmistajaa ei voida lainkaan syyttää törmäyksestä itsestään. Näin kertoo TU uudessa uutisessaan.

Rakennevirheet ovat toinen asia. Uutisessa nostetaan esimerkiksi ontot potkuriakselit, jotka sallivat vuotoveden virtaamisen mukamas vesitiiviiden osastojen välillä. Norjan valtio uskoo Navantian tienneen tällaisten rakenteiden riskeistä.
Lisäksi norjalaiset katsovat vedenpoistojärjestelmän olleen kapasiteetiltaan riittämätön, ja erään luukun tiivistys puutteellinen.

Näistä väitteistä Navantia on täysin eri mieltä. Yhtiön mukaan akselien aiheuttama riski tuli sille yllätyksenä, ja laivan osastot olivat toimitusvaiheessa vesitiiviit.

Jos osapuolet kahdesta Nato-maasta eivät kykene sovittelemaan tapausta oma-aloitteisesti, oikeuskäsittely alkaa TU:n mukaan syyskuussa.

Tällainen laiva se oli
Vuonna 2007 valmistunut ja kaksi vuotta myöhemmin virallisesti käyttöön otettu fregatti Helge Ingstad kuului Fridtjof Nansen -luokkaan neljän sisaraluksen kera. 133-metrisen laivan leveys oli 17 metriä, syväys 7,6 m ja uppouma 5300 tonnia.

Alus oli varustettu sekä diesel- että kaasuturbiinimoottoreilla. Kaksi dieseliä tuotti yhteensä 9 megawatin tehon, kaasuturbiini 21,5 MW. Alus kykeni 26 solmun eli 48 km/h vauhtiin.

Helge Ingstad kantoi mukanaan kahdeksaa meritaisteluohjusta, neljää torpedoputkea ja italialaisvalmisteista 76 mm kaliiperin Oto Melara -konetykkiä.

Helmikuussa 2019 Helge Ingstad nostettiin matalista rantavesistä takaisin pinnalle, missä yhteydessä aluksen mukana uponneet torpedot räjäytettiin hallitusti. Myöhemmin samana keväänä korjaaminen todettiin taloudellisesti täysin kannattamattomaksi. Niinpä Norjan hallitus myi aluksen raadon romuksi noin 6 miljoonan euron hintaan. Noin 1,4 miljardin euron hankinta-arvosta jäi käteen 0,5 prosenttia.