Suurin virhe tehdään nyt yhteisöveroa laskemalla

Minä kävin äänestämässä persua tälläkin kertaa. Vaikka lähellä oli että en vaivautunut äänestämään, loska en ymmärrä mistä asioista aluevaltuusto oikeasti pääsee päättämään ja koska en paljonkaan käytä kunnan palveluja. Käytännössä voin katsoa mitä muutama "kilpaileva" kunta päättää ja sitten siirrän kirjani sinne mikä eniten miellyttää.

Riikka Purraa moitin siitä, että ei käytä tarpeeksi saksia. Mutta ymmärrän, että painetta toiseen suuntaan on. Mutta oppositio odottaa joka tapauksessa kahden vuoden päästä joka tapauksessa. Joten antaa saksien käydä nyt kun siihen on tilaisuus. Mitä enemmän leikkaa nyt, niin sitä vähemmän sosialistit ehtivät veronmaksajien rahaa jälleen jakaa ilmaisena perusteettomasti, varsinkin kuin tarvitsevat siihen kokoomuksen tai kepun apua.

scrg kirjoitti:

Minä kävin äänestämässä persua tälläkin kertaa. Vaikka lähellä oli että en vaivautunut äänestämään, loska en ymmärrä mistä asioista aluevaltuusto oikeasti pääsee päättämään ja koska en paljonkaan käytä kunnan palveluja. Käytännössä voin katsoa mitä muutama "kilpaileva" kunta päättää ja sitten siirrän kirjani sinne mikä eniten miellyttää.

Riikka Purraa moitin siitä, että ei käytä tarpeeksi saksia. Mutta ymmärrän, että painetta toiseen suuntaan on. Mutta oppositio odottaa joka tapauksessa kahden vuoden päästä joka tapauksessa. Joten antaa saksien käydä nyt kun siihen on tilaisuus. Mitä enemmän leikkaa nyt, niin sitä vähemmän sosialistit ehtivät veronmaksajien rahaa jälleen jakaa ilmaisena perusteettomasti, varsinkin kuin tarvitsevat siihen kokoomuksen tai kepun apua.

Lue lisää

11:04
Etkö sä ole tarvinnut yhteiskunnan varoja mihinkään?
Koulu, kouluruokailu, jatko-opinnot jne. , lasten päivähoito, lasten koulutus jne. terveydenhoito, kelakorvaukset terveydenhoidossa, tiet, lentokentät, jne.
Vielä pystyt itse ajamaan autoas.
Jokainenhan saa äänestää, ketä haluaa, se on yksilön oikeus.

Vilma

Anonyymi kirjoitti:

11:04
Etkö sä ole tarvinnut yhteiskunnan varoja mihinkään?
Koulu, kouluruokailu, jatko-opinnot jne. , lasten päivähoito, lasten koulutus jne. terveydenhoito, kelakorvaukset terveydenhoidossa, tiet, lentokentät, jne.
Vielä pystyt itse ajamaan autoas.
Jokainenhan saa äänestää, ketä haluaa, se on yksilön oikeus.

Vilma

Lue lisää

Olen päättötodistukseni saanut viime vuosituhannella. Minulle on aika sama millainen koulu on tänä päivänä. Toivottavasti lasten vanhempia kiinnostaa.

Olen aika paljon kiinnostuneempi eduskunnan tekemisistä. Itsekin ehkä pystyt erottamaan mitkä mainitsemistasi asioista ovat valtion ja mitkä kuntien hoidossa.

scrg kirjoitti:

Olen päättötodistukseni saanut viime vuosituhannella. Minulle on aika sama millainen koulu on tänä päivänä. Toivottavasti lasten vanhempia kiinnostaa.

Olen aika paljon kiinnostuneempi eduskunnan tekemisistä. Itsekin ehkä pystyt erottamaan mitkä mainitsemistasi asioista ovat valtion ja mitkä kuntien hoidossa.

Lue lisää

Koulu on tärkee, vaikka mä itekin oon lapseton. Niin perus kuin ammattiopetus, että saadaan työpaikalle uusia tekijöitä.

Yritysten verotuksesta pitäs huomioida miten se työllistää ja miten investoi. Jos investoinnit ei kohdistu suomeen, niin pistetään kunnon verotkin.

JeroP kirjoitti:

Koulu on tärkee, vaikka mä itekin oon lapseton. Niin perus kuin ammattiopetus, että saadaan työpaikalle uusia tekijöitä.

Yritysten verotuksesta pitäs huomioida miten se työllistää ja miten investoi. Jos investoinnit ei kohdistu suomeen, niin pistetään kunnon verotkin.

Lue lisää

Kouluja tuskin kukaan on lakkauttamassa. Mutta ei niissäkään saisi sellaista tuottavuuden heikentymistä tapahtua, että samoilla resursseilla ei saada yhtä hyviä tuloksia kuin on ennenkin saatu.

Kyllähän investoinnit jo nyt huomioidaan aika hyvin. Tehdyt investoinnit kun pystyy etupainotteisesti vähentämään tuloksesta ja siten myös veroista. Eli esim. se tehdas on verotuksessa poistettu siinä vaiheessa kun sillä vielä voi reaalisesti olla arvoa jäljellä. Työllistämisen verotaakka vähenee parhaiten työn verotusta keventämällä eikä millään erityiskikkailulla.

scrg kirjoitti:

Kouluja tuskin kukaan on lakkauttamassa. Mutta ei niissäkään saisi sellaista tuottavuuden heikentymistä tapahtua, että samoilla resursseilla ei saada yhtä hyviä tuloksia kuin on ennenkin saatu.

Kyllähän investoinnit jo nyt huomioidaan aika hyvin. Tehdyt investoinnit kun pystyy etupainotteisesti vähentämään tuloksesta ja siten myös veroista. Eli esim. se tehdas on verotuksessa poistettu siinä vaiheessa kun sillä vielä voi reaalisesti olla arvoa jäljellä. Työllistämisen verotaakka vähenee parhaiten työn verotusta keventämällä eikä millään erityiskikkailulla.

Lue lisää

En voi tarkalleen tietää koulun mahdollisia ongelmia, jos sellaisia on. Pisa-tuloksilla on täällä paukuteltu henkseleitä ja jos tulokset ovat niin hyviä, niin ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki. Jos taas eivät (enää) ole, niin tiedetään mihin suuntaan pitää korjata. Jos taas aiempi menestys johtui jostakin muusta, kuin itse koulusta, niin sitten asiaa ei voi koulussa korjata.

Aika vähän olen ammattikoulutettujen kanssa olen tekemisissä, joten en osaa arvioida ammattiosaamisen tasoa. Joskus ihmetyttää lähinnä että jos annetaan selkeät ohjeet niin miksi ei vaan voi noudattaa niitä? Onko se lukutaidosta vai motivaatiosta kiinni?

scrg kirjoitti:

Olen päättötodistukseni saanut viime vuosituhannella. Minulle on aika sama millainen koulu on tänä päivänä. Toivottavasti lasten vanhempia kiinnostaa.

Olen aika paljon kiinnostuneempi eduskunnan tekemisistä. Itsekin ehkä pystyt erottamaan mitkä mainitsemistasi asioista ovat valtion ja mitkä kuntien hoidossa.

Lue lisää

16:25
Julkista, mikä julkista.
Kukin taho verottaa.
Vilma

scrg kirjoitti:

Kouluja tuskin kukaan on lakkauttamassa. Mutta ei niissäkään saisi sellaista tuottavuuden heikentymistä tapahtua, että samoilla resursseilla ei saada yhtä hyviä tuloksia kuin on ennenkin saatu.

Kyllähän investoinnit jo nyt huomioidaan aika hyvin. Tehdyt investoinnit kun pystyy etupainotteisesti vähentämään tuloksesta ja siten myös veroista. Eli esim. se tehdas on verotuksessa poistettu siinä vaiheessa kun sillä vielä voi reaalisesti olla arvoa jäljellä. Työllistämisen verotaakka vähenee parhaiten työn verotusta keventämällä eikä millään erityiskikkailulla.

Lue lisää

Kyllähän kouluja lakkautetaan ja sitten lapsia ajelutetaan taksilla, mikä muuten sekin maksaa.
Monet paikalliset palvelut korvataankin näin.
Miten niin työllistämisen verotaakka vähenee työn verotusta keventämällä.
Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Työllistäminen siirtyi kunnille <- kunnallisvervetoinen julkispalvelu.
Kuluttajan vero pikkasen kevenee, mikä taas on ihan poliittista propagandaa ja keskituloisille.
Veikkaan, että kevennys kohdistuisi kansanedustajiin ja ministereihin.
Katsokaapa vaikka.
Vilma

scrg kirjoitti:

En voi tarkalleen tietää koulun mahdollisia ongelmia, jos sellaisia on. Pisa-tuloksilla on täällä paukuteltu henkseleitä ja jos tulokset ovat niin hyviä, niin ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki. Jos taas eivät (enää) ole, niin tiedetään mihin suuntaan pitää korjata. Jos taas aiempi menestys johtui jostakin muusta, kuin itse koulusta, niin sitten asiaa ei voi koulussa korjata.

Aika vähän olen ammattikoulutettujen kanssa olen tekemisissä, joten en osaa arvioida ammattiosaamisen tasoa. Joskus ihmetyttää lähinnä että jos annetaan selkeät ohjeet niin miksi ei vaan voi noudattaa niitä? Onko se lukutaidosta vai motivaatiosta kiinni?

Lue lisää

Opetusministeriö->opetushallitus-> paikallinen ooetustoimi eli opettajat ja koululautakunta.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän kouluja lakkautetaan ja sitten lapsia ajelutetaan taksilla, mikä muuten sekin maksaa.
Monet paikalliset palvelut korvataankin näin.
Miten niin työllistämisen verotaakka vähenee työn verotusta keventämällä.
Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Työllistäminen siirtyi kunnille <- kunnallisvervetoinen julkispalvelu.
Kuluttajan vero pikkasen kevenee, mikä taas on ihan poliittista propagandaa ja keskituloisille.
Veikkaan, että kevennys kohdistuisi kansanedustajiin ja ministereihin.
Katsokaapa vaikka.
Vilma

Lue lisää

Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa talousjärjestelmässä ihmisillä on tarpeita, joita he eivät itse täytä. Jokainen ei siis veistele omaa puulusikkaansa vaan on yrityksiä, jotka tuottavat lusikoita, jotkut lähiseudulle ja jotkut jopa kaikkialle maailmaan. Ja työllistäminen on sitä, että lusikkapaja palkkaa ihmisen myymään, muotoilemaan, veistämään, valamaan, hiomaan, koristamaan ja koelusikoimaan. Siihen missä lusikat kannattaa tehdä vaikuttaa oleellisesti se miten paljon työ maksaa. Kaikki verot maksavat sellaista, mikä ei lainkaan edistä lusikan tekemistä, ei ainakaan lusikan ostajan kannalta.

Kunnan työllistäminen on sitten niitä temppuja joita joutilaille pitää keksiä, jos työt oikeasti tehdään muualla.

scrg kirjoitti:

Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa talousjärjestelmässä ihmisillä on tarpeita, joita he eivät itse täytä. Jokainen ei siis veistele omaa puulusikkaansa vaan on yrityksiä, jotka tuottavat lusikoita, jotkut lähiseudulle ja jotkut jopa kaikkialle maailmaan. Ja työllistäminen on sitä, että lusikkapaja palkkaa ihmisen myymään, muotoilemaan, veistämään, valamaan, hiomaan, koristamaan ja koelusikoimaan. Siihen missä lusikat kannattaa tehdä vaikuttaa oleellisesti se miten paljon työ maksaa. Kaikki verot maksavat sellaista, mikä ei lainkaan edistä lusikan tekemistä, ei ainakaan lusikan ostajan kannalta.

Kunnan työllistäminen on sitten niitä temppuja joita joutilaille pitää keksiä, jos työt oikeasti tehdään muualla.

Lue lisää

8:06
Tärkein unohtui.
Lusikoille täytyy olla kysyntää eli tarpeita vastaavaa tuotantoa ei ylituotantoa. Se ei ole kestävää.
Vilma

scrg kirjoitti:

En voi tarkalleen tietää koulun mahdollisia ongelmia, jos sellaisia on. Pisa-tuloksilla on täällä paukuteltu henkseleitä ja jos tulokset ovat niin hyviä, niin ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki. Jos taas eivät (enää) ole, niin tiedetään mihin suuntaan pitää korjata. Jos taas aiempi menestys johtui jostakin muusta, kuin itse koulusta, niin sitten asiaa ei voi koulussa korjata.

Aika vähän olen ammattikoulutettujen kanssa olen tekemisissä, joten en osaa arvioida ammattiosaamisen tasoa. Joskus ihmetyttää lähinnä että jos annetaan selkeät ohjeet niin miksi ei vaan voi noudattaa niitä? Onko se lukutaidosta vai motivaatiosta kiinni?

Lue lisää

Pisatulokset ovat romahtaneet! Etkö tiennyt tuosta? Järjestelmällinen alasajo, liekkö sitten tarkoituksella.

Yritys itsessään ja sen toiminta on ihan yhtä kannattava yhteisöveron suuruudesta riippumatta. Veroa maksetaan vain verotettavasta tuloksesta. Mutta siihen yhteisöverotus tietenkin vaikuttaa, mihin maahan yrityksiä kannattaa perustaa, missä laajentaa ja missä kannattaa tehdä tulosta.

scrg kirjoitti:

Yritys itsessään ja sen toiminta on ihan yhtä kannattava yhteisöveron suuruudesta riippumatta. Veroa maksetaan vain verotettavasta tuloksesta. Mutta siihen yhteisöverotus tietenkin vaikuttaa, mihin maahan yrityksiä kannattaa perustaa, missä laajentaa ja missä kannattaa tehdä tulosta.

Lue lisää

No juu, jos puhutaan operatiivisesta kannattavuudesta, nettotulos ei ole paras sen vertailuun.

🦄

17:58
Se on jo alhainen.
Jos eivät voisi osinkoa jakaa tuloksesta, se merkitsee heikkoa markkinatilannetta.

Osaavatko suomalaiset myydä.
Oura-kellot kiville.
Jäämurtajat kiville eli kanadalaisille kenties.
Ja sitten itketään.
Vilma
Yhteisöveroininä on epämiehekästä. Ihan kuin olisi pitsat housuissa.

Anonyymi kirjoitti:

No juu, jos puhutaan operatiivisesta kannattavuudesta, nettotulos ei ole paras sen vertailuun.

🦄

Kannattavuuden mittaamiseksi ei varmaan olisi edes tarpeen laskea mitään tulosta. Mutta se pitää laskea, jotta voidaan määrittää paljonko pitää maksaa veroja ja onko mahdollista jakaa yrityksen rahaa omistajille.

Ajatuskokeena voi sitten lähteä miettimään miten tuloksen voi painaa alas, jos veroja ei halua maksaa. Voi maksaa ostetuista tavaroista ja palveluista enemmän tai ostaa niitä enemmän. Voi käyttää enemmän rahaa investointeihin. Voi maksaa korkeampaa korkoa lainoista tai ottaa enemmän lainaa. Etenkin kansainvälisesti toimivat konsernit käyttävät näitä kaikkia. Vain laki, hyvä kirjanpitotapa ja mielikuvitus ovat rajana.

scrg kirjoitti:

Kannattavuuden mittaamiseksi ei varmaan olisi edes tarpeen laskea mitään tulosta. Mutta se pitää laskea, jotta voidaan määrittää paljonko pitää maksaa veroja ja onko mahdollista jakaa yrityksen rahaa omistajille.

Ajatuskokeena voi sitten lähteä miettimään miten tuloksen voi painaa alas, jos veroja ei halua maksaa. Voi maksaa ostetuista tavaroista ja palveluista enemmän tai ostaa niitä enemmän. Voi käyttää enemmän rahaa investointeihin. Voi maksaa korkeampaa korkoa lainoista tai ottaa enemmän lainaa. Etenkin kansainvälisesti toimivat konsernit käyttävät näitä kaikkia. Vain laki, hyvä kirjanpitotapa ja mielikuvitus ovat rajana.

Lue lisää

Ei tosiaan ole tarpeen laskea tulosta, jos kannattavuutta mittaa pääoman tuottoasteen tunnusluvuista. Mutta käsittääkseni aika usein käytetään tuloslaskelmaan perustuvia tunnuslukuja.

Tulosta voi pienentää hetkellisesti myös kerryttämällä poistoeroa, mutta se vain siirtää veronmaksua tulevaisuuteen, koska joskus poistoero on purettava.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Ei tosiaan ole tarpeen laskea tulosta, jos kannattavuutta mittaa pääoman tuottoasteen tunnusluvuista. Mutta käsittääkseni aika usein käytetään tuloslaskelmaan perustuvia tunnuslukuja.

Tulosta voi pienentää hetkellisesti myös kerryttämällä poistoeroa, mutta se vain siirtää veronmaksua tulevaisuuteen, koska joskus poistoero on purettava.

🦄

Lue lisää

Tunnusluvuilla on merkitystä.
Esim. kulu-/tuottosuhde on tärkeä, mutta eri tilanteissa se voi olla eri.
Kyllä taseen ja tuloksen seuraamisella on merkitystä.
Mikä sellainen yritys on, mikä ei seuraa. Konkurssiin menee helposti.
Ja täytyy osata ennakoida.
Et kirjoita poistoista et luottotappiovarauksusta, millä oikaistaan.
Ja onhan yrityksellä säännöllisiä maksueriä. Arvonlisävero. Palkoista tehtävät välillisten kulujen tilitykset tekijöiden puolesta eteenpäin.
Hyvä talousjohtaja on yrityksen tuki.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Ei tosiaan ole tarpeen laskea tulosta, jos kannattavuutta mittaa pääoman tuottoasteen tunnusluvuista. Mutta käsittääkseni aika usein käytetään tuloslaskelmaan perustuvia tunnuslukuja.

Tulosta voi pienentää hetkellisesti myös kerryttämällä poistoeroa, mutta se vain siirtää veronmaksua tulevaisuuteen, koska joskus poistoero on purettava.

🦄

Lue lisää

Yksittäisen omaisuuserän kohdalla poistoero tietysti purkautuu, mutta yrityksen jatkuvuuden periaatteella näin ei kumulatiivisesti koskaan tapahdu paristakin syystä. Ensinnäkin ihmisten ja yritysten taloudellinen laajuus kasvaa loputtomasti niin että maapallolla kaikki muu kasvaa eksponentiaalista paitsi maapallo itse, joka laajenee vain maailmankaikkeuden laajenemisen tahtiin, mikä kuitenkin on varsin verkkainen inhimillisten tarpeiden kasvuvauhtiin nähden. Äärimmäisenä alarajana kasvulle rahoitusteorian viisaat ovat määritelleet käsitteen riskitön tuotto.

Toiseksi rahan arvo alenee, joten samanlainen investointi nyt on kirjanpitoarvoltaan suurempi kuin se oli joskus menneisyydessä, joten uudesta investoinnista voi poistaa paljon enemmän kuin jotain menneisyydessä tehtyä tarvitsee verotuksen kannalta tulouttaa.

Vaikka uudet investoinnit periaatteessa ovat helpointa ja parasta mitä yritys rahoillaan voi tehdä, niin siitä huolimatta Suomeen ei paljon ole kannattanut investoida pitkään aikaan. On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnusluvuilla on merkitystä.
Esim. kulu-/tuottosuhde on tärkeä, mutta eri tilanteissa se voi olla eri.
Kyllä taseen ja tuloksen seuraamisella on merkitystä.
Mikä sellainen yritys on, mikä ei seuraa. Konkurssiin menee helposti.
Ja täytyy osata ennakoida.
Et kirjoita poistoista et luottotappiovarauksusta, millä oikaistaan.
Ja onhan yrityksellä säännöllisiä maksueriä. Arvonlisävero. Palkoista tehtävät välillisten kulujen tilitykset tekijöiden puolesta eteenpäin.
Hyvä talousjohtaja on yrityksen tuki.
Vilma

Lue lisää

Nyt olet kyllä ymmärtänyt kommenttini aivan väärin. En ole missään sanonut, ettei tunnusluvuilla olisi merkitystä. Nyt puhuttiin vain kannattavuuden mittaamisesta. Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden mittaaminen on eri asia, ja niihin on omat keinonsa. Eli ei tarvitse luetella, mistä kaikesta EN ole kirjoittanut.

🦄

scrg kirjoitti:

Yksittäisen omaisuuserän kohdalla poistoero tietysti purkautuu, mutta yrityksen jatkuvuuden periaatteella näin ei kumulatiivisesti koskaan tapahdu paristakin syystä. Ensinnäkin ihmisten ja yritysten taloudellinen laajuus kasvaa loputtomasti niin että maapallolla kaikki muu kasvaa eksponentiaalista paitsi maapallo itse, joka laajenee vain maailmankaikkeuden laajenemisen tahtiin, mikä kuitenkin on varsin verkkainen inhimillisten tarpeiden kasvuvauhtiin nähden. Äärimmäisenä alarajana kasvulle rahoitusteorian viisaat ovat määritelleet käsitteen riskitön tuotto.

Toiseksi rahan arvo alenee, joten samanlainen investointi nyt on kirjanpitoarvoltaan suurempi kuin se oli joskus menneisyydessä, joten uudesta investoinnista voi poistaa paljon enemmän kuin jotain menneisyydessä tehtyä tarvitsee verotuksen kannalta tulouttaa.

Vaikka uudet investoinnit periaatteessa ovat helpointa ja parasta mitä yritys rahoillaan voi tehdä, niin siitä huolimatta Suomeen ei paljon ole kannattanut investoida pitkään aikaan. On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista.

Lue lisää

Hyviä kommentteja. Itse en ole ikinä edes ymmärtänyt poistoeron kirjaamisen perimmäistä syytä. Välittömän vaikutuksen ymmärrän, mutta näen sen enemmän quick fix -tyylisenä ratkaisuna. Lisäsin sen nyt vain tuohon aikaisempaan omaan listaasi asioista, joiden avulla tulosta voi pienentää verosuunnittelullisten päämäärien vuoksi.

"On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista"

Minusta on hämmentävää, miten kevyesti poliittisia päätöksiä perustellaan talouden näkökulmasta. Raha liikkuu aina sinne, missä se tuottaa.

🦄

scrg kirjoitti:

Yksittäisen omaisuuserän kohdalla poistoero tietysti purkautuu, mutta yrityksen jatkuvuuden periaatteella näin ei kumulatiivisesti koskaan tapahdu paristakin syystä. Ensinnäkin ihmisten ja yritysten taloudellinen laajuus kasvaa loputtomasti niin että maapallolla kaikki muu kasvaa eksponentiaalista paitsi maapallo itse, joka laajenee vain maailmankaikkeuden laajenemisen tahtiin, mikä kuitenkin on varsin verkkainen inhimillisten tarpeiden kasvuvauhtiin nähden. Äärimmäisenä alarajana kasvulle rahoitusteorian viisaat ovat määritelleet käsitteen riskitön tuotto.

Toiseksi rahan arvo alenee, joten samanlainen investointi nyt on kirjanpitoarvoltaan suurempi kuin se oli joskus menneisyydessä, joten uudesta investoinnista voi poistaa paljon enemmän kuin jotain menneisyydessä tehtyä tarvitsee verotuksen kannalta tulouttaa.

Vaikka uudet investoinnit periaatteessa ovat helpointa ja parasta mitä yritys rahoillaan voi tehdä, niin siitä huolimatta Suomeen ei paljon ole kannattanut investoida pitkään aikaan. On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista.

Lue lisää

No. Mutta.
Eikö toimialalla ole merkitystä?
Raaka-aineet? Työvoima? Työvoiman taidot? Markkinatilanne? Rahan hinta?
Tullit?
Näin hötkytettynä aikana kaatunee yrityksiä.
Kerropa miksi?
Mietis, jos eläkevaroilla olisi otettu riskiä ja pelattu, kuinka olisi käynyt? Eläkeyhtiökin on yritys.
Vilma
Sama sabluuna ei päde kaikkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olet kyllä ymmärtänyt kommenttini aivan väärin. En ole missään sanonut, ettei tunnusluvuilla olisi merkitystä. Nyt puhuttiin vain kannattavuuden mittaamisesta. Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden mittaaminen on eri asia, ja niihin on omat keinonsa. Eli ei tarvitse luetella, mistä kaikesta EN ole kirjoittanut.

🦄

Lue lisää

Kyllä ymmärsin.
Siksi säikähdin.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ymmärsin.
Siksi säikähdin.
Vilma

Osoitit, että irrotit sanomisiani asiayhteydestään. Tekstini liittyi scrg:n sanomisiin, mutta sinä katsoit vain sitä, mitä minä kirjoitin.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Hyviä kommentteja. Itse en ole ikinä edes ymmärtänyt poistoeron kirjaamisen perimmäistä syytä. Välittömän vaikutuksen ymmärrän, mutta näen sen enemmän quick fix -tyylisenä ratkaisuna. Lisäsin sen nyt vain tuohon aikaisempaan omaan listaasi asioista, joiden avulla tulosta voi pienentää verosuunnittelullisten päämäärien vuoksi.

"On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista"

Minusta on hämmentävää, miten kevyesti poliittisia päätöksiä perustellaan talouden näkökulmasta. Raha liikkuu aina sinne, missä se tuottaa.

🦄

Lue lisää

En tiedä, mutta oletan että poistoero käsitteenä on keksitty juuri siksi, että lainsäädäntövalta on halunnut kannustaa yrityksiä investoimaan: eli verotettavaa tulosta saa pienemmäksi jos kertynyttä kassavirtaa sijoittaa toiminnan laajentamiseen. Eli verottajan suuntaan lasketaan omilla, vähän "vinoutuneilla" luvuilla ja säännöillä. Kirjanpidon määritelty tehtävä on antaa ulkopuolisille sidosryhmille "oikea ja riittävä" kuva yrityksen tms. taloudesta. Ja kertyneet poistoerot sitten kertovat miten paljon verottajaa varten tehty laskelma eroaa "oikeasta". Ja ihan todellisen kuvan saadakseen jokainen halukas voi sitten laskeskella omat laskelmansa liitetietojen ja muun informaation perusteella.

scrg kirjoitti:

En tiedä, mutta oletan että poistoero käsitteenä on keksitty juuri siksi, että lainsäädäntövalta on halunnut kannustaa yrityksiä investoimaan: eli verotettavaa tulosta saa pienemmäksi jos kertynyttä kassavirtaa sijoittaa toiminnan laajentamiseen. Eli verottajan suuntaan lasketaan omilla, vähän "vinoutuneilla" luvuilla ja säännöillä. Kirjanpidon määritelty tehtävä on antaa ulkopuolisille sidosryhmille "oikea ja riittävä" kuva yrityksen tms. taloudesta. Ja kertyneet poistoerot sitten kertovat miten paljon verottajaa varten tehty laskelma eroaa "oikeasta". Ja ihan todellisen kuvan saadakseen jokainen halukas voi sitten laskeskella omat laskelmansa liitetietojen ja muun informaation perusteella.

Lue lisää

Joo, noin sen täytyy mennä.

🦄

scrg kirjoitti:

En tiedä, mutta oletan että poistoero käsitteenä on keksitty juuri siksi, että lainsäädäntövalta on halunnut kannustaa yrityksiä investoimaan: eli verotettavaa tulosta saa pienemmäksi jos kertynyttä kassavirtaa sijoittaa toiminnan laajentamiseen. Eli verottajan suuntaan lasketaan omilla, vähän "vinoutuneilla" luvuilla ja säännöillä. Kirjanpidon määritelty tehtävä on antaa ulkopuolisille sidosryhmille "oikea ja riittävä" kuva yrityksen tms. taloudesta. Ja kertyneet poistoerot sitten kertovat miten paljon verottajaa varten tehty laskelma eroaa "oikeasta". Ja ihan todellisen kuvan saadakseen jokainen halukas voi sitten laskeskella omat laskelmansa liitetietojen ja muun informaation perusteella.

Lue lisää

15:03
Tuskin pörssiin mennään 'vähän sinnepäin luvuilla'.
Ja tilintarkastustoimistot menettäisivät maineensa ja asiakkaansa.
Hehän osaavat myös neuvoa.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

15:03
Tuskin pörssiin mennään 'vähän sinnepäin luvuilla'.
Ja tilintarkastustoimistot menettäisivät maineensa ja asiakkaansa.
Hehän osaavat myös neuvoa.
Vilma

Lue lisää

Kyseessä on ero suunnitelmien mukaisten poistojen suuruudessa ja Elinkeinoverolain III osan 3. luvussa mainitussa verotuksessa tehtävässä poistossa. Määrät eivät koskaan saa olla sinne päin, vaan esimerkiksi suunnitelmien mukaisten poistojen suunnitelmaa täytyy noudattaa ja EVL määrittelee tietyt ylärajat, mutta tuon eron olemassaolo on täysin sallittua verosuunnittelua.

Miksi kommentoit niin halveksuvalla äänensävyllä asioita, joista et vaikuta ymmärtävän kovin paljoa? En minäkään ole näissä mikään ekspertti, mutta sinun kommenttisi koskevat aina aivan eri asiaa kuin mistä on puhe.

Nytkään ei ollut lainkaan puhetta yrityksistä, jotka havittelevat julkisesta listautumisesta. Sellaisten täytyy käyttää IFRS-standardia, ja minä ja scrg puhuttiin nyt käsittääkseni FAS-standardista.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on ero suunnitelmien mukaisten poistojen suuruudessa ja Elinkeinoverolain III osan 3. luvussa mainitussa verotuksessa tehtävässä poistossa. Määrät eivät koskaan saa olla sinne päin, vaan esimerkiksi suunnitelmien mukaisten poistojen suunnitelmaa täytyy noudattaa ja EVL määrittelee tietyt ylärajat, mutta tuon eron olemassaolo on täysin sallittua verosuunnittelua.

Miksi kommentoit niin halveksuvalla äänensävyllä asioita, joista et vaikuta ymmärtävän kovin paljoa? En minäkään ole näissä mikään ekspertti, mutta sinun kommenttisi koskevat aina aivan eri asiaa kuin mistä on puhe.

Nytkään ei ollut lainkaan puhetta yrityksistä, jotka havittelevat julkisesta listautumisesta. Sellaisten täytyy käyttää IFRS-standardia, ja minä ja scrg puhuttiin nyt käsittääkseni FAS-standardista.

🦄

Lue lisää

Ai. Pitäisi jumittaa sinun määräämässäsi asiassa.
Olen työni kautta kylläkin tutustunut yllä oleviin asioihin, joten väheksymisesi on aiheetonta.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

15:03
Tuskin pörssiin mennään 'vähän sinnepäin luvuilla'.
Ja tilintarkastustoimistot menettäisivät maineensa ja asiakkaansa.
Hehän osaavat myös neuvoa.
Vilma

Lue lisää

En sanonut sinne päin luvuilla. Koska on oikeudenmukaista verottaa eri yrityksiä samoin perustein, verotukseen käytettävät luvut ovat hyvinkin täsmällisiä. Mutta niiden tarkoitus on vain laskea veron määrä. Niillä on yhteys kirjanpitolain vaatimuksiin, mutta ne eivät ole yksi yhteen sama asia.

Mainittuihin IFRS standardeihin liittyy mahdollisuuksia ja jopa velvollisuuksia uudelleenarvostaa omaisuuseriä ja tuohon väistämättä liittyy parhaan mahdollisen arvion tekeminen jollakin perusteltavissa olevalla tavalla. Ja tuollainen sitten taas huonosti soveltuu verotukseen, koska siellä lukujen tulisi olla täsmällisiä koska laskelman perusteella sitten raha liikkuu yritykseltä verottajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Ai. Pitäisi jumittaa sinun määräämässäsi asiassa.
Olen työni kautta kylläkin tutustunut yllä oleviin asioihin, joten väheksymisesi on aiheetonta.
Vilma

Ei tarvitse jumittaa missään asiassa.

Mutta et voi lainata viestiä X, jossa puhutaan asiasta Y, ja sitten väittää että siinä puhuttaisiin asiasta Z. Sellainen ei ole hyödyllistä.

🦄

scrg kirjoitti:

En sanonut sinne päin luvuilla. Koska on oikeudenmukaista verottaa eri yrityksiä samoin perustein, verotukseen käytettävät luvut ovat hyvinkin täsmällisiä. Mutta niiden tarkoitus on vain laskea veron määrä. Niillä on yhteys kirjanpitolain vaatimuksiin, mutta ne eivät ole yksi yhteen sama asia.

Mainittuihin IFRS standardeihin liittyy mahdollisuuksia ja jopa velvollisuuksia uudelleenarvostaa omaisuuseriä ja tuohon väistämättä liittyy parhaan mahdollisen arvion tekeminen jollakin perusteltavissa olevalla tavalla. Ja tuollainen sitten taas huonosti soveltuu verotukseen, koska siellä lukujen tulisi olla täsmällisiä koska laskelman perusteella sitten raha liikkuu yritykseltä verottajalle.

Lue lisää

"Mainittuihin IFRS standardeihin liittyy mahdollisuuksia ja jopa velvollisuuksia uudelleenarvostaa omaisuuseriä"

Olikos se muuten niin että IFRS painottaa enemmän tasetta, kun taas FAS perustuu enemmän tuloslaskelmaan ja meno-tulo-teoriaan...? 🤔

🦄

Anonyymi kirjoitti:

"Mainittuihin IFRS standardeihin liittyy mahdollisuuksia ja jopa velvollisuuksia uudelleenarvostaa omaisuuseriä"

Olikos se muuten niin että IFRS painottaa enemmän tasetta, kun taas FAS perustuu enemmän tuloslaskelmaan ja meno-tulo-teoriaan...? 🤔

🦄

Lue lisää

Ifrs:n mukaiset taseet varmaankin näyttävät vähän enemmän siltä, että oma pääoma selittäisi sen, miksi yrityksen osakkeista maksetaan se mitä maksetaan.

Joku vanha kerrostaloyhtiö on aika havainnollinen esimerkki. Tontti on kirjanpidossa saman arvoinen kuin sen joskus sata vuotta sitten ollut sen ajan rahassa. Itse rakennus ei ole välttämättä enää minkään arvoinen, koska se on voitu poistaa loppuun. Ja jos tontilla on lisärakennusoikeutta se ei näy taseessa mitenkään koska siihen ei koskaan ole liittynyt mitään kirjattavaa. Eikä taseessa ole kertyneitä voittojakaan, koska taloyhtiön ei kuulu tehdä voittoa. Niinpä talon osakkeita/asunnon ostaessaan ostaja kirjanpidon näkökulmasta ostaa hyvin mielikuvituksellisilla "tileillä" olevaa "rahaa" ja joitain taseeseen aktivoituja viimeisiä remontteja. Ifrs:n mukaan sitten taas vastaavanlaisen yrityksen tase pyrkisi kertomaan että tontti on oikessti tämän arvoinen ja rakennus tuon arvoinen jne.

Samanlaiset kerrostalot sitten asuntorahaston kirjanpidossa elävät ihan omaa elämäänsä. Yhtiö ostaa ja vuokraa taloja/asuntoja ja vaikka suoriteperusteisesti tulot lähinnä ovat vuokralaisten maksamia vuokratuloja, niin kirjanpidolliseen tulokseen vaikuttaa paljon enemmän se mihin arvoon omaisuus kunakin vuonna arvostetaan.

scrg kirjoitti:

Ifrs:n mukaiset taseet varmaankin näyttävät vähän enemmän siltä, että oma pääoma selittäisi sen, miksi yrityksen osakkeista maksetaan se mitä maksetaan.

Joku vanha kerrostaloyhtiö on aika havainnollinen esimerkki. Tontti on kirjanpidossa saman arvoinen kuin sen joskus sata vuotta sitten ollut sen ajan rahassa. Itse rakennus ei ole välttämättä enää minkään arvoinen, koska se on voitu poistaa loppuun. Ja jos tontilla on lisärakennusoikeutta se ei näy taseessa mitenkään koska siihen ei koskaan ole liittynyt mitään kirjattavaa. Eikä taseessa ole kertyneitä voittojakaan, koska taloyhtiön ei kuulu tehdä voittoa. Niinpä talon osakkeita/asunnon ostaessaan ostaja kirjanpidon näkökulmasta ostaa hyvin mielikuvituksellisilla "tileillä" olevaa "rahaa" ja joitain taseeseen aktivoituja viimeisiä remontteja. Ifrs:n mukaan sitten taas vastaavanlaisen yrityksen tase pyrkisi kertomaan että tontti on oikessti tämän arvoinen ja rakennus tuon arvoinen jne.

Samanlaiset kerrostalot sitten asuntorahaston kirjanpidossa elävät ihan omaa elämäänsä. Yhtiö ostaa ja vuokraa taloja/asuntoja ja vaikka suoriteperusteisesti tulot lähinnä ovat vuokralaisten maksamia vuokratuloja, niin kirjanpidolliseen tulokseen vaikuttaa paljon enemmän se mihin arvoon omaisuus kunakin vuonna arvostetaan.

Lue lisää

9:01
Hyvä esimerkki.
Mietin, että rahakin on vain numerojärjestelmä. Konventionaalinen.
Vilma

scrg kirjoitti:

Ifrs:n mukaiset taseet varmaankin näyttävät vähän enemmän siltä, että oma pääoma selittäisi sen, miksi yrityksen osakkeista maksetaan se mitä maksetaan.

Joku vanha kerrostaloyhtiö on aika havainnollinen esimerkki. Tontti on kirjanpidossa saman arvoinen kuin sen joskus sata vuotta sitten ollut sen ajan rahassa. Itse rakennus ei ole välttämättä enää minkään arvoinen, koska se on voitu poistaa loppuun. Ja jos tontilla on lisärakennusoikeutta se ei näy taseessa mitenkään koska siihen ei koskaan ole liittynyt mitään kirjattavaa. Eikä taseessa ole kertyneitä voittojakaan, koska taloyhtiön ei kuulu tehdä voittoa. Niinpä talon osakkeita/asunnon ostaessaan ostaja kirjanpidon näkökulmasta ostaa hyvin mielikuvituksellisilla "tileillä" olevaa "rahaa" ja joitain taseeseen aktivoituja viimeisiä remontteja. Ifrs:n mukaan sitten taas vastaavanlaisen yrityksen tase pyrkisi kertomaan että tontti on oikessti tämän arvoinen ja rakennus tuon arvoinen jne.

Samanlaiset kerrostalot sitten asuntorahaston kirjanpidossa elävät ihan omaa elämäänsä. Yhtiö ostaa ja vuokraa taloja/asuntoja ja vaikka suoriteperusteisesti tulot lähinnä ovat vuokralaisten maksamia vuokratuloja, niin kirjanpidolliseen tulokseen vaikuttaa paljon enemmän se mihin arvoon omaisuus kunakin vuonna arvostetaan.

Lue lisää

Kiitos! Tämä oli tosiaan hyvä esimerkki, kuten Vilmakin kirjoitti. 😊

🦄

Kuiva kohtu/vähän siittiöitä?

20:27
Mikä sinua estää poistumasta ennen aikojasi.
En kehota tietenkään.
Kohdista ajatus ensin itseesi.

Mun puolesta voi. Vai meinaatteko, että me vielä 20 vuoden päästä täällä keskustellaan. Mä en ainakaan nää mitään arvoa olla vuodepotilaana. No varmaan se on erilaista heillä, jotka muutenkin on viettänyt elämänsä sohvalla. Mutta mä näkisin sen rangaistuksena ja elämän turhana pitkittämisenä.

JeroP kirjoitti:

Mun puolesta voi. Vai meinaatteko, että me vielä 20 vuoden päästä täällä keskustellaan. Mä en ainakaan nää mitään arvoa olla vuodepotilaana. No varmaan se on erilaista heillä, jotka muutenkin on viettänyt elämänsä sohvalla. Mutta mä näkisin sen rangaistuksena ja elämän turhana pitkittämisenä.

Lue lisää

Keskustellaan vaan, jos kätöset toimii.
Hyvää pääsiäistä sinulle.
Taidat olla mietiskelijä? Hyvä.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Keskustellaan vaan, jos kätöset toimii.
Hyvää pääsiäistä sinulle.
Taidat olla mietiskelijä? Hyvä.
Vilma

Kiitos, hyvää pääsiäistä sinulle myös.

17:34
Mitä siinä vouhkaat.
Kyllä yksityiskohdat kiinnostavat.
Eri verolajit.
On mielenkiintoista tutkia mm. alvituotot, perintöverotuotot, yhteisöverotuotot ja verrata niitä aikaisempiin vuosiin.
Yhtälailla menot.
Hyvähän se on tietää.
Vilma

Mutta mikä ton julkisen talouden on turvottanu. Ja vielä niin ettei sitä ois huomattu ajoissa. Yritysten verotus on todella pielessä, jos verotus aiheuttaa toiminnan siirtymisen ulkomaille. Sosiaali ja terveystoimi on tärkeä, mutta ei se voi olla ainoa toimiala mitä harjoitetaan. Vanhat poliitikot tiesi, että vahva teollisuus ja täystyöllisyys mahdollistivat hyvinvointivaltion, mutta missä vaiheessa poliitikkojen jalat irtosivat maasta ja tätä yhteyttä ei enää nähty?

JeroP kirjoitti:

Mutta mikä ton julkisen talouden on turvottanu. Ja vielä niin ettei sitä ois huomattu ajoissa. Yritysten verotus on todella pielessä, jos verotus aiheuttaa toiminnan siirtymisen ulkomaille. Sosiaali ja terveystoimi on tärkeä, mutta ei se voi olla ainoa toimiala mitä harjoitetaan. Vanhat poliitikot tiesi, että vahva teollisuus ja täystyöllisyys mahdollistivat hyvinvointivaltion, mutta missä vaiheessa poliitikkojen jalat irtosivat maasta ja tätä yhteyttä ei enää nähty?

Lue lisää

Ulkomaille siirtyminen - useasti vain uhkailua jonkin edun saamiseksi.
Suurin ongelma on markkinointi. Osaavatko suomalaiset myydä (Oura, jäänmurtajat...)
Jos yritykset olisivat yrityksiä, ei yritelmiä, ne olisivat itsenäisiä.
Mietis entisaikoja. Joku tehtaanpatruuna pyöritti yritystä, rakennutti asumuksia, perusti kouluja ja ties huolehti terveydenhoidosta, että kylälle saatiin kunnanlääkäri jne.
Mitä nämä nykyiset yritysjohtajat tekevät.
Itkevät päivästä toiseen. Omiin taskuihin vain. Ja lisää.
Saako tuosta tyydytystä?
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Ulkomaille siirtyminen - useasti vain uhkailua jonkin edun saamiseksi.
Suurin ongelma on markkinointi. Osaavatko suomalaiset myydä (Oura, jäänmurtajat...)
Jos yritykset olisivat yrityksiä, ei yritelmiä, ne olisivat itsenäisiä.
Mietis entisaikoja. Joku tehtaanpatruuna pyöritti yritystä, rakennutti asumuksia, perusti kouluja ja ties huolehti terveydenhoidosta, että kylälle saatiin kunnanlääkäri jne.
Mitä nämä nykyiset yritysjohtajat tekevät.
Itkevät päivästä toiseen. Omiin taskuihin vain. Ja lisää.
Saako tuosta tyydytystä?
Vilma

Lue lisää

Juu mä oon aina arvostany entisaikojen patruunoita. Markkinointi on aina ollut suomalaisten heikko kohta. Jo ihan perustasolla, puhelinmyyjät myyvät uhkailemalla eikä rautakaupatkaan oo kaukana niistä speden sketseistä. Vaikka luulis että noissa töissä haluais kehittyä ja edetä. Päästä kansainväliseen kauppaan. Mutta ei, vuodesta toiseen myyvät puhelin liittymiä tai sähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu mä oon aina arvostany entisaikojen patruunoita. Markkinointi on aina ollut suomalaisten heikko kohta. Jo ihan perustasolla, puhelinmyyjät myyvät uhkailemalla eikä rautakaupatkaan oo kaukana niistä speden sketseistä. Vaikka luulis että noissa töissä haluais kehittyä ja edetä. Päästä kansainväliseen kauppaan. Mutta ei, vuodesta toiseen myyvät puhelin liittymiä tai sähköä.

Lue lisää

Tää oli siis mun konmentti

Miksi tämäkin huippuosaajien saamisesta ulkomailta virsi on kuultu sen satamiljoonaa kertaa?
Meillä on Aalto-yliopisto. Oppilaitos nimetty lahjakkaan ympäri maailmaa tunnetun henkilön mukaan.
Eikö meidän pitäisi uskoa omaan omituisuuteemme?
Mihin katosi puukuidun jalostaminen vaatekäyttöön?
Oikeastaan. Eikö kuluttajia pitäisi tukea käyttämään uusia tuotteita eli hintaa alas tukemalla, jolloin saadaan markkinat ehkä vähän innovaattoreita, mutta kun yritelmän pyörät pyörivät, niin tuttipullo pois yritykseltä.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tämäkin huippuosaajien saamisesta ulkomailta virsi on kuultu sen satamiljoonaa kertaa?
Meillä on Aalto-yliopisto. Oppilaitos nimetty lahjakkaan ympäri maailmaa tunnetun henkilön mukaan.
Eikö meidän pitäisi uskoa omaan omituisuuteemme?
Mihin katosi puukuidun jalostaminen vaatekäyttöön?
Oikeastaan. Eikö kuluttajia pitäisi tukea käyttämään uusia tuotteita eli hintaa alas tukemalla, jolloin saadaan markkinat ehkä vähän innovaattoreita, mutta kun yritelmän pyörät pyörivät, niin tuttipullo pois yritykseltä.
Vilma

Lue lisää

Voi olla, en ole poliitikko.
Le pen elle ella … juon kahvia ja arvostelen :)

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla, en ole poliitikko.
Le pen elle ella … juon kahvia ja arvostelen :)

Laajasti ottaen "Voi olla" on poliittinen kannanotto.
Vilma
Pitäisi keittää aamupuuro.
Arvostan ja arvostelen.
Arvostan suomalaista omituisuutta.

Ei ne osaajat tule, jos täällä ei ole työpaikkoja. Ne ois pitäny houkutella sillon kun vielä tehtaat oli pystyssä. Entis aikaan tuli euroopasta patruunoita ja pisti tehtaan pystyyn. Aika on muuttunut. Pitää uskaltaa itse yrittää, investoida laajentaa. Sitten houkutella huippuosaajia. Tarvitaan omaa toimintaa, tuotantoa ja tuotekehitystä. Tuotekehitys ja innovaatiot syntyy juuri siinä tuotannon ohessa, asiakkaita kuuntelemalla. Harvemmin ne syntyy ihan vaan tyhjästä, että lamppu vaan syttyisi päässä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tämäkin huippuosaajien saamisesta ulkomailta virsi on kuultu sen satamiljoonaa kertaa?
Meillä on Aalto-yliopisto. Oppilaitos nimetty lahjakkaan ympäri maailmaa tunnetun henkilön mukaan.
Eikö meidän pitäisi uskoa omaan omituisuuteemme?
Mihin katosi puukuidun jalostaminen vaatekäyttöön?
Oikeastaan. Eikö kuluttajia pitäisi tukea käyttämään uusia tuotteita eli hintaa alas tukemalla, jolloin saadaan markkinat ehkä vähän innovaattoreita, mutta kun yritelmän pyörät pyörivät, niin tuttipullo pois yritykseltä.
Vilma

Lue lisää

Eikös toi vaatteiden puukuitukin menny sen mukana kun pistivät tehtaan kiinni. Niin ku mä tässä muissakin konmenteissa oon ottanu esiin. Se tuotekehitys tarvii juuri sen tuotannon ja laboratoriot, joita tehtaissa on. Että tuotetta voi testata. Sekin ois onnistunut helpommin tekstiiliteollisuuden ja paperiteollisuuden yhteistyönä. Mutta tekstiiliteollisuus pistettiin kiinni ja niitä toimi suomessa vielä 2000 luvun alussa. Ja joku kankaan kudonta, täysin koneellistettu, ei siinä voi olla työvaoimakustannulsista kysymys. Ja mitä tulee yliopistoihin, niin pitäs olla yritysten kanssa yhteistyössä. Sillon tulee innovaatioita, mistä on oikeesti hyötyä.

JeroP kirjoitti:

Eikös toi vaatteiden puukuitukin menny sen mukana kun pistivät tehtaan kiinni. Niin ku mä tässä muissakin konmenteissa oon ottanu esiin. Se tuotekehitys tarvii juuri sen tuotannon ja laboratoriot, joita tehtaissa on. Että tuotetta voi testata. Sekin ois onnistunut helpommin tekstiiliteollisuuden ja paperiteollisuuden yhteistyönä. Mutta tekstiiliteollisuus pistettiin kiinni ja niitä toimi suomessa vielä 2000 luvun alussa. Ja joku kankaan kudonta, täysin koneellistettu, ei siinä voi olla työvaoimakustannulsista kysymys. Ja mitä tulee yliopistoihin, niin pitäs olla yritysten kanssa yhteistyössä. Sillon tulee innovaatioita, mistä on oikeesti hyötyä.

Lue lisää

Tuossa olisi ollut itua, tuossa yhteistyössä.
Ja mietin, kun paljon paapatetaan innovaatioiden tukemisesta, niin paljonkohan tuohon upposi.
Olisiko voinut tehdä yhteistyötä jonkun muumaalaisen kutomon kanssa?
Yhteistyökyky?
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne osaajat tule, jos täällä ei ole työpaikkoja. Ne ois pitäny houkutella sillon kun vielä tehtaat oli pystyssä. Entis aikaan tuli euroopasta patruunoita ja pisti tehtaan pystyyn. Aika on muuttunut. Pitää uskaltaa itse yrittää, investoida laajentaa. Sitten houkutella huippuosaajia. Tarvitaan omaa toimintaa, tuotantoa ja tuotekehitystä. Tuotekehitys ja innovaatiot syntyy juuri siinä tuotannon ohessa, asiakkaita kuuntelemalla. Harvemmin ne syntyy ihan vaan tyhjästä, että lamppu vaan syttyisi päässä.

Lue lisää

11:30
Toistan. Miksi pitää puhua huippuosaajien saamisesta?
Jotenkin messiaanista odotusta, on sitten kyse teollisuudesta tai terveydenhoidosta.

Uudelleenkoulutus. Testit, kenestä johonkin on.
Olen aivan varma, että meiltä löytyy ainesta huippuosaamiseen.
Oisko niin, että kun juuri ja juuri keskinkertaiset ovat päättämässä ja sulkevat tiet uudelleenkoulutukseen, niin tässä sitä koko kansa odottaa, odottaa ja odottaa.
Odotetaan nousua kuin henkistä viagraa tarvitseva yritelmämaailma.

Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Laajasti ottaen "Voi olla" on poliittinen kannanotto.
Vilma
Pitäisi keittää aamupuuro.
Arvostan ja arvostelen.
Arvostan suomalaista omituisuutta.

Voi olla sijoittuu keskelle. Kirjoitan, miltä itsestäni henkinen ilmapiiri tuntuu Suomessa. Yksityiskohtiin en halua ottaa kantaa.
Kommenttiisi liittyen pidän omanarvontunnostasi tässä suhteessa. Arvostan tuon kaltaista isänmaallisuutta.