Purra ja Mörttinen, valtiovarainministeriön tunarit?

"Hesarin Visiossa oli juttu Valtiokonttorin rahanlainauksesta takavuosina, kun lainoja sai nostaa nollakoroilla. Luottoluokitukseltaan hyvät valtiot nostivat nolla- ja miinuskorkoista lainaa vuosikymmeniksi, Itävalta jopa vuosisadaksi. Miten toimi Suomen valtio, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö?

Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti. – HS Visio | HS.fi

”Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.”

Korkoriski valitulla tasolla

”Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.”

Negatiivinen korko ei siis käynyt, koska se oli liian alhainen. Lehden arvion mukaan Suomen valtion korkokustannukset nousevat satoja miljoonia vuodessa niiden johdannaissopimusten vuoksi, joiden avulla pyrittiin ”valittuun tasoon”. Lehti vielä jatkaa, että Valtiokonttori on määrännyt johdannaissopimukset salaisiksi.

Kenen vika?

Valtiokonttori pesee kätensä ja toteaa, että he toimivat Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti.

Siksi HS Visio siirtyi kysymään asiaa Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemeltä. Vastaus kuului:

”Ainakin ne ovat olleet valtiovarainministeriön määräyksen mukaista toimintaa.”

”Voidaan tietysti kysyä, onko meidän määräys ja strategia ollut oikea. Kyseistä strategiaa on arvioitu VTV:n [Valtiontalouden tarkastusviraston] toimesta, ja heidän arviossaan strategiaa on pidetty onnistuneena ja parhaiden käytäntöjen mukaisena. Ulkoiset ja sisäiset työryhmät ovat pohtineet strategiaa viime vuosien aikana, eivätkä työryhmät ole löytäneet siitä ilmeisiä valuvikoja.”

Jotain logiikkaa toiminnan takaa sentään voi löytää. Kun valtio lainasi (ja lainaa edelleen) poikkeuksellisen paljon, lainaa pitää ottaa eri pituisissa sykleissä, jotta lainojen eräpäivät eivät kaikki sattuisi samalle vuodelle. Mutta kuin lainaa otetaan edelleenkin samaan tahtiin, tämä ei taida paljoa auttaa: lyhennyksiä sattuu silti paljon samoille vuosille.

Mikä riski on 10 – 30 vuoden nollakorkoisessa lainassa (velallisen kannalta)?

Ymmärrän riskien hallinnan tarpeen, mutta sitä en ymmärrä, mikä riski olisi ollut lainata negatiivisella korolla kymmeneksi vuodeksi tai nollakorolla kolmeksikymmeneksi vuodeksi?

Riski olisi tietysti voinut olla se, että lähivuosina olisi voinut saada rahaa -5% korolla tai että valtion lainarahan tarve olisi lopahtanut yhtäkkiä, ja Valtiokonttorin kassa olisi ollut pullollaan rahaa. Ei kuulosta minusta kovin realistiselta.

Lisäksi järjestely vaatii 7 miljardin euron vakuudet

Jos se ei riitä, että nolla- ja miinuskorkojen aikaan ei ymmärretä hankkia pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, jatkoa seuraa.

Hesarin mukaan tehdyt johdannaisjärjestelyt vaativat lisäksi Suomen valtiolta 7 miljardin vakuudet. Vakuuksien määrä on kasvanut korkojen noustessa. Minä ymmärrän tämän niin, että valtio on kyllä lainannut kiinteäkorkoista rahaa, mutta sopinut markkinaosapuolten kanssa tämän muuttamisesta vaihtuvakorkoiseksi. Mukavaan lisähintaan tietenkin.

Hiljaiseksi vetää.

PS. Itävallan sadan vuoden lainan tuotto on tällä hetkellä 2,674%, eli markkinat uskovat pitkän ajan korkotason liikkuvan näillä main lähivuosikymmenet."

Austria 100 Years Bond – Historical Data (worldgovernmentbonds.com)

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/valtiovarainministerion-tunarit/

"Talousasiantuntijat tyrmäävät Orpon väitteet: ”Suomi velkaantuu lisää”

Mihin katosivat puheet EU:n liiallisesta alijäämästä, kysyy taloustietelijä. Politiikan tutkijan mukaan Suomessakin on siirrytty siihen, että tutkimuksesta ei välitetä."

https://yle.fi/a/74-20158419

Onko perskokkeleilla ollut tarkoituskin ajaa Suomen talous karille?