Älä pelkää. Toyota pitää sinut tiellä.

Yleisesti ottaen, ja etenkin Brittiläisen imperiumin entisissä osissa, erityisesti Ugandassa, Toyota ei ole vain auto – se on selkäranka, liikkeen ja luottamuksen ruumiillistuma.

Ugandassa Toyota on kaikkialla: se kuljettaa maanviljelijän sadon torille, koululaiset oppilaitoksiin, ja virkamiehet maakuntiin. Mutta erityinen roolinsa Toyotalla on, kun Waragi – maan kansallisjuoma, ylpeyden ja juhlan lähde – astuu kuvaan.

Waragi – tuo sitruunainen, joskus lempeä, joskus armoton banaanigin – virtaa Ugandassa kaikkialla. Ja kuka kuljettaa sen? Kuka suojelee sen kantajia? Toyota.

Land Cruiserit, Hiluxit, HiAcet ja vanhat Corollat ajavat vuorilta kylille, pölyisten teiden halki, vesiesteiden yli – ja niiden tavaratiloissa, piilopaikoissa tai suoraan takaistuimilla kulkee Waragin kirkas henki.

Ja vielä enemmän:
Vanhoissa, ehkä vähän kolhiintuneissa, mutta yhä lujissa Toyotissa tapahtuu jotakin käsittämätöntä – niiden turvajärjestelmät, jarrut ja vakaus suojelevat Waragin juojia. Tilastoja ei ehkä ole (tai ne on ehkä sensuroitu), mutta jokainen ugandalainen tietää, että Toyota ei päästä kuljettajaa luisuun edes silloin, kun tämä on hieman... juhlatuulella.

Toyotan ja Waragin liitto on hiljainen sopimus:
– "Minä kuljetan sinut kylään, jos sinä tuot ilon mukaasi."
– "Juotko yhden? No juo. Mutta älä pelkää. Toyota pitää sinut tiellä."

Ja niin, kun aamuaurinko nousee Kabalesta Karamojaan, ja Waragin makea tuoksu leijuu sumussa, Toyotan moottori yskäisee kerran, murahtaa käyntiin – ja matka jatkuu.

Toyota ei tuomitse. Toyota ei horju. Toyota kantaa.