Palkaton työharjoittelu?

Aloittaja kyseli harjoittelupaikkaa minne voisi mennä!

Miksi sitten et kerro mistä niitä saa?

Mutta jos hakee harjoittelupaikkaa, niin silloin pitää olla työkkäri siinä mukana. Siis jos oppilaitos ei ole siinä mukana.

Älä viitsi jeesustella.
Nyky-yhteiskunnassa taivastellaan sitä että vaaditaan kokemusta kun haetaan töitä mutta ei olla valmiita hankkimaan sitä kokemusta nuorena jolloin talous on turvattu vanhempien toimesta.
Nuorena pitääkin tehdä töitä ilmaiseksi sillä kukaan ei maksa työstä mitä ei osaa.
Sitten kun vamistuu ammattiin niin huomaa hyvin ne jotka ovat tehneet ilamiseksi töitä ja he työllistyvät heti.
Ne jotka vaativat palkan ilman työkokemusta jäävät käsi ojossa odottamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi jeesustella.
Nyky-yhteiskunnassa taivastellaan sitä että vaaditaan kokemusta kun haetaan töitä mutta ei olla valmiita hankkimaan sitä kokemusta nuorena jolloin talous on turvattu vanhempien toimesta.
Nuorena pitääkin tehdä töitä ilmaiseksi sillä kukaan ei maksa työstä mitä ei osaa.
Sitten kun vamistuu ammattiin niin huomaa hyvin ne jotka ovat tehneet ilamiseksi töitä ja he työllistyvät heti.
Ne jotka vaativat palkan ilman työkokemusta jäävät käsi ojossa odottamaan.

Lue lisää

Älä viitsi jeesustella. Nyky- yhteiskunnassa taivastellaan sitä että vaaditaan palkkaa kun haetaan töitä mutta ei olla valmiita ottamaan edes ilmaisia harjoittelijoita töihin vaikka työnantajat potevat kroonista työvoimapulaa. 😭

Sitten kun valmistuu ammattiin eikä työkokemusta kerry koska kukaan ei ota edes ilmaiseksi töihin huomaa hyvin suomalaisten työnantajien mädännäisyyden ja sen kuinka tietoista toimintaa tämä ihmisten syrjäyttäminen työelämästä tosiasiassa on suomalaisessa yhteiskunnassa.

Mitään muuta loogista syytä tälle tarkoitukselliselle syrjäyttämistouhulle ei ole kuin ns. normaalin yhteiskunnan itsetunto- ongelma.

että kokeilet jotain uutta ammattia

Kokeilet pahvien viemistä jätepuristimeen. Hyllytät tavaraa yms. Kaikki hommat osaa muutenkin ilman mitään "harjoittelua"

Yrittäjien keino vaan säästää palkanmaksussa ns. p.hommissa.

Anonyymi kirjoitti:

että kokeilet jotain uutta ammattia

Kokeilet pahvien viemistä jätepuristimeen. Hyllytät tavaraa yms. Kaikki hommat osaa muutenkin ilman mitään "harjoittelua"

Yrittäjien keino vaan säästää palkanmaksussa ns. p.hommissa.

Lue lisää

Komppaan.

Jos on jo koulutettu johonkin miksi pitää vielä harjoitella?

Nyt kun rytmimuna on taas päässyt vauhtiin asiantuntijalausuntojensa kanssa yritysmaailman lainalaisuuksista, anna vielä yksi asiantuntijalausunto yhteen kysymykseen:

Miksi suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet saamaan talouskasvua aikaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen?

Onko vika työvoiman laadussa?

Anonyymi kirjoitti:

Jos on jo koulutettu johonkin miksi pitää vielä harjoitella?

Esimerkiksi koulutettu sähköasentaja ei osaa kytkeä vaihtokytkintä tai ristikytkintä, hallussa ei välttämättä ole edes kaapelit, eli ei tiedetä mitä kaapelia käytetään mihinkin.
Koulutettu sähköasentaja sopii useinmiten vain tavaroiden kanteluun ja varastomieheksi ja siivoamaan paikkoja.
Sama juttu taitaa olla rakennusalalla, ei voi lyödä piirustuksia kouraan ja sanoa että käy tekemässä tuo asia.
Muottitöissä esim. seinämuotin teossa vasta valmistunutta "ammattilaista" harvoin voi laittaa muuhun kuin lautapojan hommiin.

Aivan sama muillakin aloilla, ei sitä vastavalmistunutta sairaanhoitajaakaan laiteta heti töihin, ensin opetetaan ja pitkään ennenkuin annetaan vastuuta.

Ammattilaisia ei vain tule koulunpenkiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi koulutettu sähköasentaja ei osaa kytkeä vaihtokytkintä tai ristikytkintä, hallussa ei välttämättä ole edes kaapelit, eli ei tiedetä mitä kaapelia käytetään mihinkin.
Koulutettu sähköasentaja sopii useinmiten vain tavaroiden kanteluun ja varastomieheksi ja siivoamaan paikkoja.
Sama juttu taitaa olla rakennusalalla, ei voi lyödä piirustuksia kouraan ja sanoa että käy tekemässä tuo asia.
Muottitöissä esim. seinämuotin teossa vasta valmistunutta "ammattilaista" harvoin voi laittaa muuhun kuin lautapojan hommiin.

Aivan sama muillakin aloilla, ei sitä vastavalmistunutta sairaanhoitajaakaan laiteta heti töihin, ensin opetetaan ja pitkään ennenkuin annetaan vastuuta.

Ammattilaisia ei vain tule koulunpenkiltä.

Lue lisää

Niinpä, 15 vuotta lautapoikana ensin, siinähän sitä oppii parhaiten miten rakennusta tehdään ;-D

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kun rytmimuna on taas päässyt vauhtiin asiantuntijalausuntojensa kanssa yritysmaailman lainalaisuuksista, anna vielä yksi asiantuntijalausunto yhteen kysymykseen:

Miksi suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet saamaan talouskasvua aikaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen?

Onko vika työvoiman laadussa?

Lue lisää

Yritysjohdossahan se vika on, duunari tekee mitä käsketään, mutta kun käsketään tehdä mitä sattuu ja sekundaa niin eihän sillä tulosta saada aikaiseksi, vaikka bonuksia onkin saatu johtoportaalle.

Pitäis laittaa yritysjohdot uusiksi jos ei ole tulosta tullut.

Anonyymi kirjoitti:

Yritysjohdossahan se vika on, duunari tekee mitä käsketään, mutta kun käsketään tehdä mitä sattuu ja sekundaa niin eihän sillä tulosta saada aikaiseksi, vaikka bonuksia onkin saatu johtoportaalle.

Pitäis laittaa yritysjohdot uusiksi jos ei ole tulosta tullut.

Lue lisää

Jahas että silleen.
Rakennusfirman johtaja saa työmaan ja valitsee sihen vastaavan mestarin, vastaava mestari valitsee apumestareita.
Apumestarit antavat timpureille , maansiirtofirmoilla, lvi firmoille, sähköasennusfirmoille, yms. tehtävät piirustusten mukaisesti.
Miten se firman johtaja sitten vaikuttaa siihen laatuun?

Suunnittelija suunnittelee ja duunari tekee suunitelman mukaisesti ja mestari valvoo että työ tehdään suunnitelmien mukaan.

Tietenkin jos on tottunut tehdastyöhön ja aivot laitetaan narikkaan sinne siviilitakin viereen ja sitten mennään töihin ja pomo seisoo seläntakana ja kertoo mitä tehdään.

Miettikää miksi niitä robotteja tulee työmaille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on jo koulutettu johonkin miksi pitää vielä harjoitella?

Ketjun aloittaja nimenomaan haluaisi päästä työharjoitteluun (työvoimaviranomaisen tuella) pariksi kuukaudeksi, että saisi kokemusta sen alan työstä, johon hänet on joskus koulutettu. Ilman työkokemusta tutkinnoista ei ole juuri hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kun rytmimuna on taas päässyt vauhtiin asiantuntijalausuntojensa kanssa yritysmaailman lainalaisuuksista, anna vielä yksi asiantuntijalausunto yhteen kysymykseen:

Miksi suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet saamaan talouskasvua aikaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen?

Onko vika työvoiman laadussa?

Lue lisää

Yritysten aikaansaama talouskasvu riippuu niiden tuottamien tuotteiden ja palvelujen kysynnästä. Jos markkinoilla ei ole tuotteelle kysyntää, ei silloin ole tuotteelle tarvettakaan. Jos jollekin palvelulle taikka tuotteelle on tarvetta ja kysyntää, voidaan silloin markkinoille tuoda tuote taikka palvelu kysyntää tyydyttämään. Markkkinat ovat pitkälti avoimet, jolloin kysyntää voi tyydyttää kuka tahansa, joka siihen pystyy.

Markkinoilla siis kilpaillaan ja se kilpailu toteutuu joko tarjoamalla laadultaan selkeästi parempaa taikka hinnaltaan selkeästi edullisempaa tuotetta taikka palvelua kuin muut tarjoavat. Jos hinta- taikka laatueroa ei juuri ole, kilpaillaan silloin markkinoinnilla eli mainostamalla.

Mitä tulee Suomen yritysten tarjoamiin "korkean osaamisen" tuotteisiin, eivät ne idänkaupan romahtamisen jälkeen pärjänneet laadussa saksalaisille, eivätkä länsimaalaisille muutoinkaan, paperiteollisuutta lukuunottamatta. Idänkaupan aikana Suomi pystyi myymään itään sekundaarista laatua primehinnoin, mikä luonnollisesti vääristi koko suomalaisen teollisuuden tuotannon.

Kun vienti ei vetänyt mitenkään laadun perusteella, voitiin kilpailla ainoastaan hinnalla, ja siinä käytettiin vanhaa kunnon devalvaatiokanuunaa. Kun valuuttaa devalvoidaan, sen arvo putoaa muihin valuuttoihin nähden. Suomalaiset markoilla myytävät tuotteet olivat maailmalla jokaisen devalvaation jälkeen edullisia eli yhdellä dollarilla sai ehkä 30 prosenttia enemmän markkoja kuin ennen devalvaatiota. Vastapainona jokainen tuontituote maksoi 30 prosenttia enemmän. Suurempi ongelma tuli kuitenkin siinä, että Suomessa oli merkittävässä määrin alettu antaa yrityksille ns. valuuttalainoja. Devalvaation jälkeen valuuttakurssiriski oli riskillä ruma ja lopulta koko Suomi oli pankkikriisissä ja lamassa.

Toki Suomessa oli/on Nokia, joka pärjäsi aikansa, ja jonka myötä suomessa aloimme mieltää itsemme innovaatioyhteiskunnaksi. Tässä merkityksessä painotettiin korkeaa koulutusta ja "tuettiin innovointia ja innovaatiota", missä ei tietenkään ole mitään väärää. On kuitenkin mahdotonta, että muutoin tuotantokilpailusta syrjässä pysyttelevä valtio pystyisi jatkuvasti kasvattamaan talouttaan keksimällä uutta. Tämä johtuu ihan siitä luonnon lainalaisuudesta, että mullistavat ja kasvua luovat modernit innovaatiot ovat jokseenkin sattumaa. Korkea koulutustaso, innovatiivisuuteen kannustaminen ja kilpailu edesauttavat tietysti edesauttavat niiden syntymistä. Silti lottovoitto ei välttämättä osu kohdalle, vaikka kuinka paljon tutkisit loton teoriaa ja täyttelisit kuponkeja. Toisaalta, jos et lottoa, et voi myöskään voittaa.

Kun siis teknologiateollisuus alkoi tuottaa verovaroja, ja tavoitteeksi asetettiin maisterikoulutus vähintään puolelle kustakin ikäluokasta, unohdettiin joko vahingossa taikka tietoisesti muu teollisuus paperiteollisuutta lukuunottamatta. Globalistuminen tuli muotiin ja suomalaisetkin tuotteet piti voida saada tuottaa jossakin Kravun kääntöpiirillä sijaitsevassa hikipajassa.

Enemmän taikka vähemmän pikaisesti teollisuustuotanto useilla aloilla kuivahti Suomessa jokseenkin kokonaan. Sillä ei ollut väliä, koska tekstiiliteollisuus ja metallipajat olivat entistä aikaa ja kuuluivat nyt jonnekin alikehittyneiden maiden orjaosastolle. Sen sijaan niiden aikaansaamat tuotteet piti voida myydä Suomessa ilman tulleja, joten se tappoi loputkin näiden alojen yritykset.

Mikä se talouskasvun aikaansaamisen ongelma sitten on?

Lähtökohtaisesti talouskasvua tuo kansan kasvaminen, koska jälkeläiset haluavat ostaa vähintään kaiken sen mitä lapsuuden kodissa oli, ja vielä paljon siihen päälle. Ostaminen on mahdollista työtä tekemällä ja juuri niitä tuotteita tuottamalla, joita kaikki haluavat elintasonsa/mukavuutensa kohottamiseen. Ongelman ratkaisua ei auta, että nämä tuotteet tuodaan ulkomailta.

Talouskasvua voitaisiin saada aikaiseksi "innovoimalla", mutta jostain syystä keksijä ei keksi käskemällä.

Kolmanneksi talouskasvun ongelma on kulutusvarojen puute. Suomessa (ja monessa muussakin valtiossa) verotus on jokseenkin mielettömän korkealla tasolla. Enkä tarkoita pelkästään tuloverotusta, mikä sekin on ongelma vaikka sitä vähän kevennettäisiinkin. Verotusta on alkaen alvista, yritysverotukseen sekä valmiste- ja tuotantoveroihin. Hyvin suuri osa kaikesta rahankierrosta on veroja, jotka puolestaan käytetään terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä muihin tukiin.

Toisin sanoen raha ei kierrä yhteiskunnassa niin kuin se vapaasti kiertäisi, mikä on ongelma kasvulle, samoin kuin on muukin byrokraattinen sääntely

Ajattelepa, että laittaisit vaikkapa limukojun kadun varteen, jolla tienaisit hieman taskurahoja itse kasvattamillasi hedelmillä. No, tuskin laitat kun selvität ensin kaikki vaadittavat luvat ja muut säännökset asiaan liittyen. Puhumattakaan limukojun tuoton verotuksesta ja muista maksuista.

Yksinkertaisesti, Suomessa ei ole oikein mitään syytä, miksi talous ylipäätään kasvaisi.