Maahanmuutto vie rahaa eli talous kuralle

Suomen Perustan uusimmasta, maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia käsittelevässä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko, ja esimerkiksi maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä.

Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.

– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.

Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.

Suomen Perustan useissa maahanmuuttoa käsittelevissä tutkimuksissa osoitetaankin, että töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.

Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.

Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.