Arvaa kuin pahalt tuntuu kun saa jatkuvasti romanttista huomioo kaikilta muilta paitsi siltä yhdeltä

Naiselta, joka on vienyt mun sydämen aikoi sitten😔💔 Hänelt saan vaa lokaa, haukkumista ja ilkeilyä jos edes saan huomiota. Silti sydämeni herkkä ja hauras pystyy rakastamaan vain häntä, koska tiedän että hän on aivan yhtä herkkä ja tunteikas kuin minä, pohjimmiltaan. Maailmankaikkeus tykkää vaa pelleillä munkaa ja asettaa kaiken maailman haasteita ja ongelmia mulle, testaa kuinka paljon herkkä mieli kestää ennen kuin murtuu täysin.

Mä olisin kyllä onnellinen mies jos saisin puhua hänen kaa kaikki läpi, tai nähdä, jos hän sallisi minun halata häntä ja osoittaa rakkauttani hänelle. Oon tosi lojaali, olen ainoastaan yrittänyt tavata ja nähdä muita naisia, koska kaivattuni toivoi että pääsen hänestä yli, se ei ole oikein toiminut... kiinnostusta on mut kenenkää kaa ei instana synkkaa samoin kuin hänen.. + ei kukaan oo niin kaunis tai kiva luonne mitä hän.

Tuntuu että kaivatullani on täysi valta muhun, kaikki mitä olen toiminut on johtunut jollain tavalla, että yritän todistaa itseäni hänelle jotenkin. Matkan varrella olen unohtanut alkuperäisen syyn, mutta aina kun avaan tunteiden laatikon, niin muistan.

Halusin osoittaa, että rakastan häntä eniten maailmassa. Halusin päästä hänestä yli ja osoittaa hänelle miten vahva olen mentaalisesti, halusin löytää toisen naisen koska elin uskossa että kaivattuni ei yksinkertaisesti pystynyt rakastamaan minua. Halusin näyttää että pystyn pääsemään yli, mutta se vaati sitä että sivuutin kaikki tunteeni, todella pitkäksi aikaa..

Kukaan ei tule koskaan ymmärtämään miten paljon rakastin ideaa meistä, miten paljon rakastin tätä puolituntematonta naista, enemmän kuin ketään. Miten paljon hän mulle merkkaa.

Mä oikeasti toivosin että voitas olla me, täysin. Se sattuu liikaa olla erossa suurimmasta ja aidoimmasta rakkaudesta mitä ikinä kokenut, rakkaudesta joka ei päässyt edes koskaan alkamaan. 💔

Haluun vaan itkee sun sylis hetken, sit kaikki on taas hyvin, lupaan. Sen täytyy olla sun, tuntisin itteni vaan orvoks jonkun toisen kaa, sä tunnut oikeimmalta, rakastan sua täält yhä.. laitoin sen rakkauden vaa laatikkoon, ei se mihinkää koskaan hävinnyt, mun oli vaa pakko, kun se kipu sai mut toimiin epäterveil tavoil ja ajo mua sekasin.. tänään vähän velloin mun tunteis, pian laitan ne taas laatikkoon, jossa niist ei oo ongelmia kellekkään.