Nainen, mitä teet jos väittelymme jälkeen huomaat olleesi väärässä?

En tiedä kuka olet, joten vaikea sanoa.
Kaivattuni kanssa en muista kauheasti väitelleeni. Mahdollisesti täällä olen väitellyt, mutta siitähän ei koskaan voi olla varma. Varmaan kaikkea noita silloin. Riippuu asiasta ja sen vakavuudesta.

Ketään ei kiinnosta väitellä sun kanssasi, luulet vaan.

Nämä on yleensä asioita jos mies haluaa pitää parisuhteensa toimivana ni antaa naisen pitää mielipiteensä ja koittaa vaan suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalina siinä kohti jos taas alkaa vaikuttaa että nainen suhtautuu ylimielisesti on ehkä pieni näpäytys paikallaan senkin kanssa vaan pitää olla tarkkana ettei vaikuta naisen itsetuntoon negatiivisesti ainakaan

Mä toimin yleensä niin, että uskon olevani oikeassa ja puolustan kantaani. Jos tajuan oikeasti olevani väärässä, myönnän sen ja minua saattaa naurattaa se, että väitin vastaan. Sitten vaihdan puheenaihetta. Saatan sanoakin, että nyt vaihdetaan puheenaihetta.

Minä olen vastahankainen, tiedän sen. Se on vaikeutena töissäkin. Sanon vastaan. Sama pää kesät talvet.

Vaihtoehto nro.2

2.

M- nainen

Pidän aina oman kantani, jos olen väärässä ja sen osoitat minulle oikein ja todistein, sanon olleeni väärässä. Minäkin erehdyn kuten sinäkin.

Mutta missä asioissa ollaan eri mieltä ja mitä niistä asioista on tapahtunut. Se on eri asia.

Tahtoisin kertoa tai näyttää ihan oikeassa elämässä sen sulle.

Mutta kyllä mä osaan myöntää jos oon väärässä.

Oonhan mä tosin niinkin tehnyt et otan sen omaksi väärässä oloksi, vaikka asia oliskin niin
et sä olet ollut väärässä oikeasti.

Koska sä olet tärkeämpi kun mikään
väittelyn aihe tai muukaan.

Mutta.......

2.myönnän ja jatkan oikealla tiellä tai korjaan toimintani jos siinä on korjattavaa. Se on aina paras vaihtoehto itselle ja muille. ☀️

Olen itsepäinen ihminen joten jos vahvasti uskon olevani oikeassa, niin näkemykseni pidän. Väittelyä tuskin jaksan jatkaa kovin kauaa, koska totean itsekseni että juupas-eipäs-väittely on turhaa eikä etene mihinkään. Se että hiljenen ei tarkota kuitenkaan että olisin muuttanut mielipidettäni. Olen vain kyllästynyt hyödyttömään väittelyyn joka tuhlaa aikaani ja energiaani.

Asia vaan jää hiljaisuuteen ja mies saattaa luulla että olen muuttanut kantaani. Vaan empä ole.

Mun avoliitossa ollessani 19-20 vuotias tuli joskus näitä tilanteita joissa pidin pääni loppuun asti. Exäni tunsi tapani joten hän kaivoi aiheesta hänen kantaa tukevat faktat nenäni eteen. Siinä mä niitä ihmettelin ja hiljaisuuden jälkeen totesin; ” no joo.. sori, sä olit sittenkin oikees. ”

T: Karoliina

Valitsesin kakkosen

Asiat on harvoin mustia ja valkoisia, mut voin myöntää semmosessa asiassa olleeni väärässä.

4. En usko alkavani väittelemään, jos asiaan on selvä fakta olemassa tai jos en tiedä riittävästi.

En mä ylipäänsä lähde väittelemään mistään, jollen tiedä olevani asiasta oikeassa.

Kyl pystyn nauramaan itelleni. Ihan terve taito se.

On mukavaa keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Minua ei haittaa, jos asiat riitelevät. Arvostan omia ja rehellisiä näkemyksiä. Kantaa voi ja pitää tarvittaessa muuttaa. Olen rauhallinen, jos en ole perehtynyt aiheeseen kuuntelen vain ja saatan kysyä tarkentavia kysymyksiä. En välitä riidellä, riitatilateissa vetäytyisin.

Osaat v*ttuilun taidot,no en piittaa,koska niissä ei ole totuutta

Valintani on.... 2. Ja 1. Eli myönnän olevani väärässä ja jatkan väärällä tiellä iloisena, valintaani tyytyväisenä🤭 Ja vielä vähän että sua ärsyttäis enemmän nakkelen niskoja ja totean että "Entäs sitten?!" Rakas oot😘

Kyllä kultaseni.....
Sun mieliksi voin sanoo olevani väärässä
ja pyytää anteeksi, ihan mitä vaan.
Kunhan tuut ja saat hymyilee.
Meiät molemmat.
Anteeks!

2. Myönnän että olin väärässä... Ei ongelmaa

Myönnän aina jos olen ollut väärässä. Eli en ikinä 😆