Suomen energiajärjestelmä on hurjassa myllerryksessä

Suomessa on nyt arviolta 20–30 keskisuurta tai isoa datakeskusta. Ne laajentuvat – kuten Google Haminassa jo seitsemättä kertaa – ja uusia rakennetaan jatkuvasti, kuten Microsoft parhaillaan pääkaupunkiseudulla ja Tiktokin vuokraisäntä Kouvolassa.

Kantaverkko­yhtiö Fingridin saamien liityntäkyselyjen perusteella Suomessa on vireillä satakunta uutta datakeskusta. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps) mukaan niitä voi olla ”pinnan alla” suunnitteilla jopa kaksisataa.

Määrä ei kerro koko totuutta, sillä datakeskukset ovat myös entistä suurempia, verkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä huomauttaa. Kun ne ennen olivat kymmeniä megawatteja, nyt ne ovat satoja. Maailmalla puuhataan jo tuhansien megawattien jättiläisiä.

Irlannin tavoin myös Suomessa sähköverkon siirtokapasiteetti on koetuksella. Fingrid ei pysty pariin vuoteen liittämään uusia suurkuluttaja-asiakkaita verkkoon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Hämeessä.

On mahdollista, ettei verkko pysy perässä jatkossakaan yhteiskunnan sähköistyessä kiivaasti. Uusien sähköjohtojen rakentaminen lunastus- ja lupaprosesseineen kun kestää 7–8 vuotta.
– Tehonmuutokset tässä energiamurroksessa ovat niin hurjia, että emme jatkossakaan voi taata, etteikö liityntä­kapasiteetti voisi väliaikaisesti loppua jossain.


Hallitus hoputti puoliväli­riihessään Fingridiä rakentamaan uutta verkkoa ja nosti sen investointi­rahan 5,2 miljardiin euroon. Olettaa sopii, että summa peritään siirtomaksuina verkon käyttäjiltä.
– Näin luulisi olevan, mutta omistaja vielä selkiyttää pelisääntöjä. Varmasti lähikuukausina nähdään, mitä se käytännössä tarkoittaa.


Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ilmoitti maaliskuussa hallituksen poistavan sähköverotuen datakeskuksilta ja kaivoksilta.
Elinkeinoelämän murskapalautteesta huolimatta lakiesitys etenee eli datakeskusten ja kaivosten sähkövero aiotaan nostaa kotitalouksien kanssa samaan luokkaan.

Sähköä Tiktokin datakeskuksen ilmoitetaan kuluttavan täydellä teholla yhtä paljon kuin noin 63 000 kotitaloutta vuodessa.

Datajättejä on maailmalla syytetty myös viherpesusta. Verkkokauppajätti Amazon on tukenut Suomessakin useiden tuulipuistojen rakentamista kompen­soidakseen päästöjään muualla. Uusimmat voimalat nousevat Suomen luonnon­suojelu­liiton mukaan suoraan metsäpeuran reviirille.

Talouskasvu ja ympäristöarvot törmäävät usein. Tuulivoimaloiden massiivinen rakentaminen datakeskusten ja tulevien vetytehtaiden tarpeisiin on herättänyt kiihkeän keskustelun niiden haitoista ja hyväksyttävyydestä. Voimaloista on tullut esimerkiksi mökkiläisten painajainen.

Parhaillaan Orpon hallitus yrittää sorvata lakia tuulivoimaloiden kiistellyistä suoja­etäisyyksistä asutukseen.

Turvevoimaloita 10 kpl a 200 MW.

Jutussa puhutaan lähinnä siirtoyhteyksistä, kun paljon suurempi ongelma Suomessa on riittämätön sähköntuotanto.