Nimenantojuhla ja kastemekko

Almida

Meillä on suvussa kauan kulkenut kastemekko, johon on kirjailtu kaikkien vauvojen nimet ja kastevuodet (myös omani lähes 30 vuotta sitten).

Meille syntyy pian lapsi, mutta emme kumpikaan kuulu kirkkoon. Emme halua myöskään, että lastamme kastetaan - päättäköön uskonnostaan itse, kun on siihen tarpeeksi vanha. Silti olisi hauska juhlistaa suvun perinteitä, käyttää mekkoa nimenantotilaisuudessa ja kirjailla uuden tulokkaan nimi siihen. Kuulostaako ihan asiattomalta?

18

9851

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mä vaan

      Jos ette kasta lastanne vaan pidätte nimen antojuhlat ei lapsi voi minusta käyttää kastemekkoa.Kastemekko kuuluu kirkollisiin menoihin ja se on eräänlainen alba jossa lapsi on sitten myös kun pääsee ripiltä.Mutta teidän kohdalla niin ei olisi koska ette kasta lastanne.Serkkuni ei kuulu kirkkoon ja kun hänellä oli nimen antojuhlat niin hänelle tehtiin omapuku (ei kallis mutta nätti)Housut ja paita.Hän siis on poika.Siitä alkoi heidän perinne puvun kanssa.

    • panteisti

      Tuolla on tietoa. www.pro-seremoniat.fi/

      Minun käsityksen mukaan voi käyttää kastemekkoa tai olla käyttämättä.
      Me ei käytetty kastemekkoa, mutta mitä se kenellekään kuuluu käyttääkö vai ei. =)

    • Mursu

      Meidän suvussa on aivan samanlainen perinnekastemekko nimikirjailuineen. Vielä tämän vuoden puolella olisi edessä nimenantojuhlien järjestäminen ei-kirkollisesti. Ehdottomasti haluan tämän mekon pikkuisen päälle kyseiseen tilaisuuteen. Vaikka kaikki edelliset käyttäjät on pappi kastanut, en usko että kenelläkään suvusta on vastaansanomista mekon käytöstä ilman kastetta. Ei olla kauhean uskonnollisia ja tuntuu, että kastetilaisuus on enemmänkin ollut juuri nimenantojuhla.

    • äitee +4

      en kuulu kirkkoon, mutta lapset kastettu isän mukana. teillä kaste ei onnistuisikaan koska kumpikaan ei kirkkoon kuulu!

      mielestäni kastemekko ei kuulu nimenantojuhlaan. mekolla on oma symbooliarvonsa joka tavallaan mitätöidään laittamalla se lapselle päälle. alkakaa uusi perinne nimiäispuvulla tms asialla. ratkaisu olisi aika mauton ja korni kun kerran kristillisiä arvoja ei asiaan muutenkaan liity!

    • Memmu

      Mun mielestä on ihan hyvä idea. Pitäkää perheen kesken nimenantojuhla ja pitäkää kaste mekkoa hänellä ja kirjailkaa hänen nimensä siihen! Se jää kaikille muistoihin ja siihen mekkoon jää myös hänen nimensä. =)
      Itse kuulun kirkkoon mutta en käy kirkossa kun pakollisissa juhlissa tai jotain. Eli tosi harvoin.

      • perinteitä kunnioittava

        Musta tuntuu ettei tohon ole mitään yhtä oikeeta vastausta.
        Itse kuitenkin kovasti ihmettelen nykypäivänä sitä että kun ei kuuluta kirkkoon niin halutaan kuitenkin pitää nimenantojuhla samoine perinteineen kuin tavallinenkin kastejuhla. On kummit ja kastepuvut ym ym.
        Ajatellaan kirkkoon kuulumista kauhean uskonnollisesti mutta kaivataan perinteitä koska ne tuovat turvallisuutta.
        Halutaan muttei kuitenkaan haluta.
        Ollaan kauhean erikoisia muttei kuitenkaan uskalleta.
        Tää oli vaan mun mielipide, ei mitään henkilökohtaista. Lapsi on kuitekin pääasia :))


      • Mursu
        perinteitä kunnioittava kirjoitti:

        Musta tuntuu ettei tohon ole mitään yhtä oikeeta vastausta.
        Itse kuitenkin kovasti ihmettelen nykypäivänä sitä että kun ei kuuluta kirkkoon niin halutaan kuitenkin pitää nimenantojuhla samoine perinteineen kuin tavallinenkin kastejuhla. On kummit ja kastepuvut ym ym.
        Ajatellaan kirkkoon kuulumista kauhean uskonnollisesti mutta kaivataan perinteitä koska ne tuovat turvallisuutta.
        Halutaan muttei kuitenkaan haluta.
        Ollaan kauhean erikoisia muttei kuitenkaan uskalleta.
        Tää oli vaan mun mielipide, ei mitään henkilökohtaista. Lapsi on kuitekin pääasia :))

        Miksei perinteitä voisi olla ilman pappia? Omasta mielestäni kaste ja avioliittoon vihkiminen kirkossa ovat kauniita seremonioita, mutta papin tarvetta niissä ei itselläni koskaan ole ollut, se vaan on ollut välttämätön pakko.

        Nyt ei kuuluta enää kirkkoon ja nimenantojuhlaa kohta järjestetään. Perinteitä halutaan säilyttää ja luoda kaunis seremonia, tällä kertaa kotona ilman pappia. Ei mielestäni mekon pukemiseen papin aamenta tarvita.


      • Almida
        perinteitä kunnioittava kirjoitti:

        Musta tuntuu ettei tohon ole mitään yhtä oikeeta vastausta.
        Itse kuitenkin kovasti ihmettelen nykypäivänä sitä että kun ei kuuluta kirkkoon niin halutaan kuitenkin pitää nimenantojuhla samoine perinteineen kuin tavallinenkin kastejuhla. On kummit ja kastepuvut ym ym.
        Ajatellaan kirkkoon kuulumista kauhean uskonnollisesti mutta kaivataan perinteitä koska ne tuovat turvallisuutta.
        Halutaan muttei kuitenkaan haluta.
        Ollaan kauhean erikoisia muttei kuitenkaan uskalleta.
        Tää oli vaan mun mielipide, ei mitään henkilökohtaista. Lapsi on kuitekin pääasia :))

        Itse kasvoin normaalissa tapakristityssä perheesssä ja kävin riparin, kun kaveritkin menivät. Harva siinä iässä on vielä kovin tiedostava, paitsi ehkä nykyään, kun on nuo prometeus-leirit ja muut.

        Sen jälkeen kun itse aloin ajatella asioita, ei kirkkoon kuuluminen vain tuntunut enää oikealta. Hää- ja muut seremoniat siellä ovat toki kauniita ja mielelläni osallistun vaikkapa ystävien kirkkohäihin. Toisille se merkitsee jotakin, meille avioliitto oli kahdenkeskinen asia, jota ei tarvinnut solmia jumalan edessä. Olisi tuntunut väärältä mennä niin tekemään, vähän niin kuin olisi pitänyt sormia ristissä selän takana.

        Suomalaiset perinteet ovat tietysti aika pitkälti kirkollisia, mutta toisaalta kirkolliset perinteet alunperin aika pitkälti suomalaisia: joulut, juhannukset, pääsiäiset ja muut ovat kyllä alunperin ihan pakanallisia juhlia, jotka ovat saaneet kristillisen luonteensa vasta myöhemmin. Samoin kaikissa kulttuureissa, uskonnosta riippumatta, on omat perinteensä, joilla lapsi otetaan yhteisön jäseneksi, aikuistumis- ja avioliittorituaalit, hautajaiset.

        Nykypäivänä elämä on monella tapaa pirstoutuneempaa kuin entisaikoina, ja luonnollisesti ihmisillä on tarve noudattaa perinteitä tällaisissa isoissa elämän mullistuksissa. Tuntuu ihan mukavalta ajatella, että esi-isät ovat eläneet aikoinaan ihan samat elämänvaiheet. Meillä tosin on enemmän valinnan vapautta.

        No, tämä pitkänä esipuheena... Kiitos kovasti kaikille asiaani kommentoineille. Todennäköisesti käytämme tulokkaalla perintöpukua, mutta nimiäisistä ei tosiaan tule mitään uskonnosta riisuttua kastetilaisuuskopiota. Siinä suhteessa aiomme aloittaa ihan uuden perinteen - kuten häissämmekin, jotka olivat ihan oikeat häät ilman uskontoa.


      • äitee +4
        Almida kirjoitti:

        Itse kasvoin normaalissa tapakristityssä perheesssä ja kävin riparin, kun kaveritkin menivät. Harva siinä iässä on vielä kovin tiedostava, paitsi ehkä nykyään, kun on nuo prometeus-leirit ja muut.

        Sen jälkeen kun itse aloin ajatella asioita, ei kirkkoon kuuluminen vain tuntunut enää oikealta. Hää- ja muut seremoniat siellä ovat toki kauniita ja mielelläni osallistun vaikkapa ystävien kirkkohäihin. Toisille se merkitsee jotakin, meille avioliitto oli kahdenkeskinen asia, jota ei tarvinnut solmia jumalan edessä. Olisi tuntunut väärältä mennä niin tekemään, vähän niin kuin olisi pitänyt sormia ristissä selän takana.

        Suomalaiset perinteet ovat tietysti aika pitkälti kirkollisia, mutta toisaalta kirkolliset perinteet alunperin aika pitkälti suomalaisia: joulut, juhannukset, pääsiäiset ja muut ovat kyllä alunperin ihan pakanallisia juhlia, jotka ovat saaneet kristillisen luonteensa vasta myöhemmin. Samoin kaikissa kulttuureissa, uskonnosta riippumatta, on omat perinteensä, joilla lapsi otetaan yhteisön jäseneksi, aikuistumis- ja avioliittorituaalit, hautajaiset.

        Nykypäivänä elämä on monella tapaa pirstoutuneempaa kuin entisaikoina, ja luonnollisesti ihmisillä on tarve noudattaa perinteitä tällaisissa isoissa elämän mullistuksissa. Tuntuu ihan mukavalta ajatella, että esi-isät ovat eläneet aikoinaan ihan samat elämänvaiheet. Meillä tosin on enemmän valinnan vapautta.

        No, tämä pitkänä esipuheena... Kiitos kovasti kaikille asiaani kommentoineille. Todennäköisesti käytämme tulokkaalla perintöpukua, mutta nimiäisistä ei tosiaan tule mitään uskonnosta riisuttua kastetilaisuuskopiota. Siinä suhteessa aiomme aloittaa ihan uuden perinteen - kuten häissämmekin, jotka olivat ihan oikeat häät ilman uskontoa.

        ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

        joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

        ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

        itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?


      • Almida
        äitee +4 kirjoitti:

        ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

        joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

        ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

        itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

        Kyllä meillä vietetään joulua ihan perinteisen pakanallisin menoin - sytytetään esimerkiksi kynttilöitä vuoden pimeintä aikaa valaisemaan ja toivotaan, että se aurinko sieltä horisontin takaa taas ilmestyisi. Ja laitetaan sekä nautitaan kystä kyllä - sillä niinhän se on, että jos joulupöydästä ruoka loppuu, tietää se katovuotta... Niin on näissä niemissä ja notkoissa tehty vuosituhansia. Joulun muinaisskandinaavinen nimi hjul liittyy juuri tähän vuoden kiertoon. Englannin Christmas tarkoittaa Kristuksen syntymää, mutta onpa sielläkin käytössä vanha joulunaikaa tarkoittava sana Yuletide.

        Joululahjaperinne saattaa olla kristillistä alkuperää, ne tietäjien lahjat ja niin edespäin, mutta ainakin minun on vaikea nähdä nykyjoulun hösäyksessä ja tavarataivaassa kovinkaan paljon kristillistä pyyteettömyyttä ja anteliaisuutta.

        Pääsiäistä on vietetty täällä Pohjan perillä kevään korvalla muun muassa polttamalla pääsiäiskokkoja pahojen henkien karkottamiseksi. Monet taiat olivat maanviljelykseen ja hedelmällisyyteen liittyviä - olihan viljaonni entisaikoina hengissä selviämisen ehto. Ja näkeehän niitä noitia pääsiäisen aikaan edelleen... Monet saavat palkakseen suklaamunan, tuon ei niin kovin kristillisen hedelmällisyyden symbolin.

        Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka... Mutta yksi kirjoituksessasi asia ihmetytti erityisesti: miten niin nimiäiset ovat vain kristittyjen maiden juttu? Kyllä minun käsittääkseni lapselle annetaan nimi maailman kaikkien kansojen keskuudessa, olipa uskonto mikä hyvänsä. Aika usein siihen liittyy jokin seremonia tai muu traditio.

        Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Se, että nimi yleensä annetaan samassa yhteydessä, on vakiintunut tapa, mutta itse kasteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Jotkut kristilliset yhteisöt kastavat jäsenikseen vain aikuisia, jotka oman vakaumuksensa perusteella sitä haluavat. Yleensä heillä on nimi jo ennestään.

        En minä uskottele, että meidän ei-uskonnolliset seremoniamme olisivat mitenkään omaperäisiä. Varmaan moni muukin on päätynyt samantyyppiseen juhlanviettoon. Useimmat juhlat koostuvat sieltä täältä poimituista aiheista, eikä siinä mitään pahaa liene. Saatan minäkin jouluna lauleskella Jeesuslapsesta kinkunpaiston tiimellyksessä - toisaalta juhlin juhannuskokon luona, vaikken sitäkään muinaisuskoa Ukko Ylijumalineen tunnusta. Rusinat pullasta, ja mikäs siinä. Tärkeintä minusta on se, että on itselleen rehellinen, ja että kunnioittaa muiden vakaumusta.


      • einimimerkkiäollenkaan
        äitee +4 kirjoitti:

        ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

        joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

        ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

        itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

        niillä kahdella asialla ei ole mitään yhteistä keskenään paitsi että monet taikauskoisesti panttaa nimeä ristiäisiin asti.


      • -U-
        Almida kirjoitti:

        Kyllä meillä vietetään joulua ihan perinteisen pakanallisin menoin - sytytetään esimerkiksi kynttilöitä vuoden pimeintä aikaa valaisemaan ja toivotaan, että se aurinko sieltä horisontin takaa taas ilmestyisi. Ja laitetaan sekä nautitaan kystä kyllä - sillä niinhän se on, että jos joulupöydästä ruoka loppuu, tietää se katovuotta... Niin on näissä niemissä ja notkoissa tehty vuosituhansia. Joulun muinaisskandinaavinen nimi hjul liittyy juuri tähän vuoden kiertoon. Englannin Christmas tarkoittaa Kristuksen syntymää, mutta onpa sielläkin käytössä vanha joulunaikaa tarkoittava sana Yuletide.

        Joululahjaperinne saattaa olla kristillistä alkuperää, ne tietäjien lahjat ja niin edespäin, mutta ainakin minun on vaikea nähdä nykyjoulun hösäyksessä ja tavarataivaassa kovinkaan paljon kristillistä pyyteettömyyttä ja anteliaisuutta.

        Pääsiäistä on vietetty täällä Pohjan perillä kevään korvalla muun muassa polttamalla pääsiäiskokkoja pahojen henkien karkottamiseksi. Monet taiat olivat maanviljelykseen ja hedelmällisyyteen liittyviä - olihan viljaonni entisaikoina hengissä selviämisen ehto. Ja näkeehän niitä noitia pääsiäisen aikaan edelleen... Monet saavat palkakseen suklaamunan, tuon ei niin kovin kristillisen hedelmällisyyden symbolin.

        Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka... Mutta yksi kirjoituksessasi asia ihmetytti erityisesti: miten niin nimiäiset ovat vain kristittyjen maiden juttu? Kyllä minun käsittääkseni lapselle annetaan nimi maailman kaikkien kansojen keskuudessa, olipa uskonto mikä hyvänsä. Aika usein siihen liittyy jokin seremonia tai muu traditio.

        Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Se, että nimi yleensä annetaan samassa yhteydessä, on vakiintunut tapa, mutta itse kasteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Jotkut kristilliset yhteisöt kastavat jäsenikseen vain aikuisia, jotka oman vakaumuksensa perusteella sitä haluavat. Yleensä heillä on nimi jo ennestään.

        En minä uskottele, että meidän ei-uskonnolliset seremoniamme olisivat mitenkään omaperäisiä. Varmaan moni muukin on päätynyt samantyyppiseen juhlanviettoon. Useimmat juhlat koostuvat sieltä täältä poimituista aiheista, eikä siinä mitään pahaa liene. Saatan minäkin jouluna lauleskella Jeesuslapsesta kinkunpaiston tiimellyksessä - toisaalta juhlin juhannuskokon luona, vaikken sitäkään muinaisuskoa Ukko Ylijumalineen tunnusta. Rusinat pullasta, ja mikäs siinä. Tärkeintä minusta on se, että on itselleen rehellinen, ja että kunnioittaa muiden vakaumusta.

        Ihan pakko lisätä, että NIMENANTOJUHLAT eivät liity millään tavoin (kristin)uskoon. Suomessakin jo pakanallisella ja esikristillisellä ajalla on nimetty lapset. Uskomus on usein ollut, että nimen mukana lapseen siirtyy sielu; on esim. annettu sen esi-isän nimi, jonka ominaisuuksia on lapselle toivottu. Nimenantoon on liittynyt juhla ja erilaisia rituaaleja. Kristillinen KASTEJUHLA on hieman eri asia; siinä olennaista on seurakunnan jäseneksi ottaminen, ei nimen antaminen.

        Pakanalliset perinteet ne vasta perinteitä ovatkin, huomattavasti vanhempia kuin kristinuskoon liittyvät. Osa perinteistä on kytketty väkivalloin kristinuskon rantautuessa Suomeen; osa on mukautunut osaksi "kristillistä" perinnettä.

        Me emme kuulu kirkkoon, mutta nimijuhla lapsellemme pidetään. Voin hyvin kuvitella pukevani lapsen suvussa kulkeneeseen kastemekkoon. Sillä on muutakin symboliarvoa kuin uskonnollista.


      • Äiti ja kohta isoäiti
        äitee +4 kirjoitti:

        ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

        joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

        ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

        itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

        Vaikuttaa siltä, että muinaissuomalainen uskonto kelpaa, mutta kristinusko ei.

        Millainen olikaan tuo suomalaisten muinainen uskonto, josta pääsimme onneksi eroon? Jatkuvaa pahojen henkinen lepyttelyä, saunatontun ym pelkoa, uhrit, magia, pyrkimys vahingoittaa muita ihmisiä ja heidän kotieläimiään taikatempuilla, "poika suolle vietäköhön, puulla päähän lyötäköhön" -kohtelu avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille jne.

        Pohjoismaalainen protestantismi on harvinaisen suvaitsevainen ja tasapainoinen tapa harjoittaa uskontoa. Miksi sitä pitää niin kovasti vastustaa? Eikö se voisi antaa lapselle rauhallisen ja turvallisen lähtökohdan elämän matkalle?

        Kastemekon ottaminen ateistiseen seremoniaan on mielestäni samaa kuin kirkon muuttaminen maauimalaksi tai hautausmaan muuttaminen parkkipaikaksi.


    • käyttää!

      Kyllä minä käyttäisin lapsellani sitä "kastemekkoa" nimiäisissä. Voihan olla että se kastemekko kiertää vielä monia vuosikymmeniä, ja loppuviimeinhän hyvin harva enää kuuluu kirkkoon. Eli aloitat vain rohkeasti tämän perinteen :) Ehkä lapsesi lapset tekevät samoin! :)

    • mää

      Kastemekolla on symboinen merkitys kasteessa,se kuvastaa Jeesusta ja näin ollen puetaan lapsen päälle..
      Mutta..mielestäni se on jokaisen oma asia käyttääkö sitä nimiäisissä tai ei.
      kannattaa kuitenkin kysyä suvun "vanhuksilta" loukkaako se heidän uskoaan,näin ehkä saattaa olla jonkun mummon mielestä.
      Minusta tällaiset kiertävät kastemekot ovat ihania,vanhin kastettiin yli 50v vanhassa mekossa..nyt suvullamme on kaksosten takia uudet joita käytämme tästä eteen päin.

    • uskova kirkon jäsen

      Mielipiteitä kysyt, niin tässäpä yksi.

      Ajatuksenne on kaunis perinteiden kunnioittamisen osalta, mutta toteutuksena nimenomaan kastemekon yhteydessä se olisi sangen mauton.

      Sanotaan, että se olisi ajattelematon, ehkäpä kuvaisin että henkisesti melko "nuoren" ihmisen ratkaisu. Siitä kuvastuisi jonkunlainen tietämättömyys, ylpeys, joku negatiivinen fiilis jäisi sellaisista pirskeistä. Siis nimenomaan vanhempien osalta, vauvathan on ihania :)

      Ymmärrän sen, että haluatte yhtyä suvun perinteisiin ja ymmärrän, että varmasti haluatte nimenomaan omankin lapsenne nimen kirjailtuna siihen mekkoon säilyväksi jälkipolville.

      Mutta tulee hakematta mieleen asia johon voisi verrata; eli vaikka kuinka me ihmiset haluaisimme esimerkiksi sitäkin, että kuoleman jälkeen meidän nimemme löytyisivät sieltä Elämän Kirjasta, josta Raamattu puhuu, ei kukaan meistä pysty itse siihen vaikuttamaan. Hox?

      Elämä on - - ja se on nimenomaan valintoja. Niidenkään tekemisen jälkeen elämässä ei kukaan meistä saa ihan kaikkea, mitä haluaa.

      En sano, että kastemekkoon liitetyt nimet ovat niitä, jotka sinne taivaaseen pääsevät. Mutta sanon, että kastemekko on symbolitasolla hyvin voimakas viesti meidän kulttuurissamme.

      Sen esiintyminen tällaisessa yhteydessä voi aiheuttaa perustellusti esimerkiksi fiiliksen että kyseessä on melko teinimäinen provokaatio.

      Henkilökohtaisesti uskon, että jokainen maailmaan syntyvä lapsi on Jumalan ikioma.

      Kokisin siitä huolimatta tällaisen nimiäispelleilyn (joksi se tulisi kastemekon myötä) uskoani ja kirkkoani loukkaavaksi, vaikkakin pyrkisin ymmärtämään vanhempia. He eivät vain tainneet tietää, mitä tekivät. Tai eivät välittäneet, mutta se on sitten tyhmyyttä se.

      En muuten ole suvun vanhus vaan alle kolmikymppinen ja hyvin vapaamielisenä uskovana tunnettu, kristillisten herätysliikkeiden yms. klikkien ulkopuolelta tuleva ja ulkopuolella elävä ihminen. Tavis :)

      • päälle nimiäisiin

        Valkoinen mekko ei ole mitenkään kristillinen. On vain harhaoppisten kristittyjen kuvitelmaa, että jotkut esineet tai vaatteet olisivat pyhiä. Jeesus kastoi aikuisia eikä vaatinut näiltä mitään tiettyjä vaatteita.

        Uskovaisten tekopyhyydellä ja jeesustelulla ei ole näköjään mitään rajaa. Onneksi ei tarvitse kärsiä aivojen toimintahäiriöstä nimeltä usko.


    • mekko tottakai päälle

      Saanen huomauttaa, että kastemekko on ennen ollut mekko, joka lapsilla (tytöillä ja pojilla), oli päällään muissakin juhlissa, kunnes he eivät enää mahtuneet siihen. Jotkut myös käyttivät mekkoa muutenkin kuin juhlissa, mutta myöskin niin kauan kuin se on lapselle mahtunut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      46
      5287
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      531
      1812
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      77
      1100
    4. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      359
      1018
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      77
      953
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      53
      931
    7. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      59
      870
    8. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      824
    9. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      50
      813
    10. Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses
      Haapavesi
      58
      748
    Aihe