Nimenantojuhla ja kastemekko

Musta tuntuu ettei tohon ole mitään yhtä oikeeta vastausta.
Itse kuitenkin kovasti ihmettelen nykypäivänä sitä että kun ei kuuluta kirkkoon niin halutaan kuitenkin pitää nimenantojuhla samoine perinteineen kuin tavallinenkin kastejuhla. On kummit ja kastepuvut ym ym.
Ajatellaan kirkkoon kuulumista kauhean uskonnollisesti mutta kaivataan perinteitä koska ne tuovat turvallisuutta.
Halutaan muttei kuitenkaan haluta.
Ollaan kauhean erikoisia muttei kuitenkaan uskalleta.
Tää oli vaan mun mielipide, ei mitään henkilökohtaista. Lapsi on kuitekin pääasia :))

perinteitä kunnioittava kirjoitti:

Musta tuntuu ettei tohon ole mitään yhtä oikeeta vastausta.
Itse kuitenkin kovasti ihmettelen nykypäivänä sitä että kun ei kuuluta kirkkoon niin halutaan kuitenkin pitää nimenantojuhla samoine perinteineen kuin tavallinenkin kastejuhla. On kummit ja kastepuvut ym ym.
Ajatellaan kirkkoon kuulumista kauhean uskonnollisesti mutta kaivataan perinteitä koska ne tuovat turvallisuutta.
Halutaan muttei kuitenkaan haluta.
Ollaan kauhean erikoisia muttei kuitenkaan uskalleta.
Tää oli vaan mun mielipide, ei mitään henkilökohtaista. Lapsi on kuitekin pääasia :))

Lue lisää

Miksei perinteitä voisi olla ilman pappia? Omasta mielestäni kaste ja avioliittoon vihkiminen kirkossa ovat kauniita seremonioita, mutta papin tarvetta niissä ei itselläni koskaan ole ollut, se vaan on ollut välttämätön pakko.

Nyt ei kuuluta enää kirkkoon ja nimenantojuhlaa kohta järjestetään. Perinteitä halutaan säilyttää ja luoda kaunis seremonia, tällä kertaa kotona ilman pappia. Ei mielestäni mekon pukemiseen papin aamenta tarvita.

perinteitä kunnioittava kirjoitti:

Musta tuntuu ettei tohon ole mitään yhtä oikeeta vastausta.
Itse kuitenkin kovasti ihmettelen nykypäivänä sitä että kun ei kuuluta kirkkoon niin halutaan kuitenkin pitää nimenantojuhla samoine perinteineen kuin tavallinenkin kastejuhla. On kummit ja kastepuvut ym ym.
Ajatellaan kirkkoon kuulumista kauhean uskonnollisesti mutta kaivataan perinteitä koska ne tuovat turvallisuutta.
Halutaan muttei kuitenkaan haluta.
Ollaan kauhean erikoisia muttei kuitenkaan uskalleta.
Tää oli vaan mun mielipide, ei mitään henkilökohtaista. Lapsi on kuitekin pääasia :))

Lue lisää

Itse kasvoin normaalissa tapakristityssä perheesssä ja kävin riparin, kun kaveritkin menivät. Harva siinä iässä on vielä kovin tiedostava, paitsi ehkä nykyään, kun on nuo prometeus-leirit ja muut.

Sen jälkeen kun itse aloin ajatella asioita, ei kirkkoon kuuluminen vain tuntunut enää oikealta. Hää- ja muut seremoniat siellä ovat toki kauniita ja mielelläni osallistun vaikkapa ystävien kirkkohäihin. Toisille se merkitsee jotakin, meille avioliitto oli kahdenkeskinen asia, jota ei tarvinnut solmia jumalan edessä. Olisi tuntunut väärältä mennä niin tekemään, vähän niin kuin olisi pitänyt sormia ristissä selän takana.

Suomalaiset perinteet ovat tietysti aika pitkälti kirkollisia, mutta toisaalta kirkolliset perinteet alunperin aika pitkälti suomalaisia: joulut, juhannukset, pääsiäiset ja muut ovat kyllä alunperin ihan pakanallisia juhlia, jotka ovat saaneet kristillisen luonteensa vasta myöhemmin. Samoin kaikissa kulttuureissa, uskonnosta riippumatta, on omat perinteensä, joilla lapsi otetaan yhteisön jäseneksi, aikuistumis- ja avioliittorituaalit, hautajaiset.

Nykypäivänä elämä on monella tapaa pirstoutuneempaa kuin entisaikoina, ja luonnollisesti ihmisillä on tarve noudattaa perinteitä tällaisissa isoissa elämän mullistuksissa. Tuntuu ihan mukavalta ajatella, että esi-isät ovat eläneet aikoinaan ihan samat elämänvaiheet. Meillä tosin on enemmän valinnan vapautta.

No, tämä pitkänä esipuheena... Kiitos kovasti kaikille asiaani kommentoineille. Todennäköisesti käytämme tulokkaalla perintöpukua, mutta nimiäisistä ei tosiaan tule mitään uskonnosta riisuttua kastetilaisuuskopiota. Siinä suhteessa aiomme aloittaa ihan uuden perinteen - kuten häissämmekin, jotka olivat ihan oikeat häät ilman uskontoa.

Almida kirjoitti:

Itse kasvoin normaalissa tapakristityssä perheesssä ja kävin riparin, kun kaveritkin menivät. Harva siinä iässä on vielä kovin tiedostava, paitsi ehkä nykyään, kun on nuo prometeus-leirit ja muut.

Sen jälkeen kun itse aloin ajatella asioita, ei kirkkoon kuuluminen vain tuntunut enää oikealta. Hää- ja muut seremoniat siellä ovat toki kauniita ja mielelläni osallistun vaikkapa ystävien kirkkohäihin. Toisille se merkitsee jotakin, meille avioliitto oli kahdenkeskinen asia, jota ei tarvinnut solmia jumalan edessä. Olisi tuntunut väärältä mennä niin tekemään, vähän niin kuin olisi pitänyt sormia ristissä selän takana.

Suomalaiset perinteet ovat tietysti aika pitkälti kirkollisia, mutta toisaalta kirkolliset perinteet alunperin aika pitkälti suomalaisia: joulut, juhannukset, pääsiäiset ja muut ovat kyllä alunperin ihan pakanallisia juhlia, jotka ovat saaneet kristillisen luonteensa vasta myöhemmin. Samoin kaikissa kulttuureissa, uskonnosta riippumatta, on omat perinteensä, joilla lapsi otetaan yhteisön jäseneksi, aikuistumis- ja avioliittorituaalit, hautajaiset.

Nykypäivänä elämä on monella tapaa pirstoutuneempaa kuin entisaikoina, ja luonnollisesti ihmisillä on tarve noudattaa perinteitä tällaisissa isoissa elämän mullistuksissa. Tuntuu ihan mukavalta ajatella, että esi-isät ovat eläneet aikoinaan ihan samat elämänvaiheet. Meillä tosin on enemmän valinnan vapautta.

No, tämä pitkänä esipuheena... Kiitos kovasti kaikille asiaani kommentoineille. Todennäköisesti käytämme tulokkaalla perintöpukua, mutta nimiäisistä ei tosiaan tule mitään uskonnosta riisuttua kastetilaisuuskopiota. Siinä suhteessa aiomme aloittaa ihan uuden perinteen - kuten häissämmekin, jotka olivat ihan oikeat häät ilman uskontoa.

Lue lisää

ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

äitee +4 kirjoitti:

ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

Lue lisää

Kyllä meillä vietetään joulua ihan perinteisen pakanallisin menoin - sytytetään esimerkiksi kynttilöitä vuoden pimeintä aikaa valaisemaan ja toivotaan, että se aurinko sieltä horisontin takaa taas ilmestyisi. Ja laitetaan sekä nautitaan kystä kyllä - sillä niinhän se on, että jos joulupöydästä ruoka loppuu, tietää se katovuotta... Niin on näissä niemissä ja notkoissa tehty vuosituhansia. Joulun muinaisskandinaavinen nimi hjul liittyy juuri tähän vuoden kiertoon. Englannin Christmas tarkoittaa Kristuksen syntymää, mutta onpa sielläkin käytössä vanha joulunaikaa tarkoittava sana Yuletide.

Joululahjaperinne saattaa olla kristillistä alkuperää, ne tietäjien lahjat ja niin edespäin, mutta ainakin minun on vaikea nähdä nykyjoulun hösäyksessä ja tavarataivaassa kovinkaan paljon kristillistä pyyteettömyyttä ja anteliaisuutta.

Pääsiäistä on vietetty täällä Pohjan perillä kevään korvalla muun muassa polttamalla pääsiäiskokkoja pahojen henkien karkottamiseksi. Monet taiat olivat maanviljelykseen ja hedelmällisyyteen liittyviä - olihan viljaonni entisaikoina hengissä selviämisen ehto. Ja näkeehän niitä noitia pääsiäisen aikaan edelleen... Monet saavat palkakseen suklaamunan, tuon ei niin kovin kristillisen hedelmällisyyden symbolin.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka... Mutta yksi kirjoituksessasi asia ihmetytti erityisesti: miten niin nimiäiset ovat vain kristittyjen maiden juttu? Kyllä minun käsittääkseni lapselle annetaan nimi maailman kaikkien kansojen keskuudessa, olipa uskonto mikä hyvänsä. Aika usein siihen liittyy jokin seremonia tai muu traditio.

Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Se, että nimi yleensä annetaan samassa yhteydessä, on vakiintunut tapa, mutta itse kasteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Jotkut kristilliset yhteisöt kastavat jäsenikseen vain aikuisia, jotka oman vakaumuksensa perusteella sitä haluavat. Yleensä heillä on nimi jo ennestään.

En minä uskottele, että meidän ei-uskonnolliset seremoniamme olisivat mitenkään omaperäisiä. Varmaan moni muukin on päätynyt samantyyppiseen juhlanviettoon. Useimmat juhlat koostuvat sieltä täältä poimituista aiheista, eikä siinä mitään pahaa liene. Saatan minäkin jouluna lauleskella Jeesuslapsesta kinkunpaiston tiimellyksessä - toisaalta juhlin juhannuskokon luona, vaikken sitäkään muinaisuskoa Ukko Ylijumalineen tunnusta. Rusinat pullasta, ja mikäs siinä. Tärkeintä minusta on se, että on itselleen rehellinen, ja että kunnioittaa muiden vakaumusta.

äitee +4 kirjoitti:

ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

Lue lisää

niillä kahdella asialla ei ole mitään yhteistä keskenään paitsi että monet taikauskoisesti panttaa nimeä ristiäisiin asti.

Almida kirjoitti:

Kyllä meillä vietetään joulua ihan perinteisen pakanallisin menoin - sytytetään esimerkiksi kynttilöitä vuoden pimeintä aikaa valaisemaan ja toivotaan, että se aurinko sieltä horisontin takaa taas ilmestyisi. Ja laitetaan sekä nautitaan kystä kyllä - sillä niinhän se on, että jos joulupöydästä ruoka loppuu, tietää se katovuotta... Niin on näissä niemissä ja notkoissa tehty vuosituhansia. Joulun muinaisskandinaavinen nimi hjul liittyy juuri tähän vuoden kiertoon. Englannin Christmas tarkoittaa Kristuksen syntymää, mutta onpa sielläkin käytössä vanha joulunaikaa tarkoittava sana Yuletide.

Joululahjaperinne saattaa olla kristillistä alkuperää, ne tietäjien lahjat ja niin edespäin, mutta ainakin minun on vaikea nähdä nykyjoulun hösäyksessä ja tavarataivaassa kovinkaan paljon kristillistä pyyteettömyyttä ja anteliaisuutta.

Pääsiäistä on vietetty täällä Pohjan perillä kevään korvalla muun muassa polttamalla pääsiäiskokkoja pahojen henkien karkottamiseksi. Monet taiat olivat maanviljelykseen ja hedelmällisyyteen liittyviä - olihan viljaonni entisaikoina hengissä selviämisen ehto. Ja näkeehän niitä noitia pääsiäisen aikaan edelleen... Monet saavat palkakseen suklaamunan, tuon ei niin kovin kristillisen hedelmällisyyden symbolin.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka... Mutta yksi kirjoituksessasi asia ihmetytti erityisesti: miten niin nimiäiset ovat vain kristittyjen maiden juttu? Kyllä minun käsittääkseni lapselle annetaan nimi maailman kaikkien kansojen keskuudessa, olipa uskonto mikä hyvänsä. Aika usein siihen liittyy jokin seremonia tai muu traditio.

Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Se, että nimi yleensä annetaan samassa yhteydessä, on vakiintunut tapa, mutta itse kasteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Jotkut kristilliset yhteisöt kastavat jäsenikseen vain aikuisia, jotka oman vakaumuksensa perusteella sitä haluavat. Yleensä heillä on nimi jo ennestään.

En minä uskottele, että meidän ei-uskonnolliset seremoniamme olisivat mitenkään omaperäisiä. Varmaan moni muukin on päätynyt samantyyppiseen juhlanviettoon. Useimmat juhlat koostuvat sieltä täältä poimituista aiheista, eikä siinä mitään pahaa liene. Saatan minäkin jouluna lauleskella Jeesuslapsesta kinkunpaiston tiimellyksessä - toisaalta juhlin juhannuskokon luona, vaikken sitäkään muinaisuskoa Ukko Ylijumalineen tunnusta. Rusinat pullasta, ja mikäs siinä. Tärkeintä minusta on se, että on itselleen rehellinen, ja että kunnioittaa muiden vakaumusta.

Lue lisää

Ihan pakko lisätä, että NIMENANTOJUHLAT eivät liity millään tavoin (kristin)uskoon. Suomessakin jo pakanallisella ja esikristillisellä ajalla on nimetty lapset. Uskomus on usein ollut, että nimen mukana lapseen siirtyy sielu; on esim. annettu sen esi-isän nimi, jonka ominaisuuksia on lapselle toivottu. Nimenantoon on liittynyt juhla ja erilaisia rituaaleja. Kristillinen KASTEJUHLA on hieman eri asia; siinä olennaista on seurakunnan jäseneksi ottaminen, ei nimen antaminen.

Pakanalliset perinteet ne vasta perinteitä ovatkin, huomattavasti vanhempia kuin kristinuskoon liittyvät. Osa perinteistä on kytketty väkivalloin kristinuskon rantautuessa Suomeen; osa on mukautunut osaksi "kristillistä" perinnettä.

Me emme kuulu kirkkoon, mutta nimijuhla lapsellemme pidetään. Voin hyvin kuvitella pukevani lapsen suvussa kulkeneeseen kastemekkoon. Sillä on muutakin symboliarvoa kuin uskonnollista.

äitee +4 kirjoitti:

ensinnäkin yleisesti juhannusta pidetään kirkkopyhänä, mutta se ei todellakaan ole kirkollinen saati kristitty juhla! se on nimenomaan pakanallinen juhla jossa kokkoa poltettiin pahojen henkien karkoittamiseksi sun muista syistä.

joulu on aina ollut puolestaan nimenomaan kristillinen juhla, samoin pääsiäinen ja helluuntai. moni kirrkopyhä saattaa olla pakanallisen juhlan aikoihin, mutta niillä kuitenkin on oma historiallinen aikamääreensä riippumatta maasta kunhan uskonto on samaa sorttia.

ja lopuksi: mistähän ne nimiäiset on saaneet nimensä ja ideansa? ihan on tapa kristityissä maissa vaan.. jo periaate on sama: kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa nimen samoin kuin nimiäisissä ilman seurakuntaa mutta tilalla on ilmoitus väestörekisteriin. ei siis niin kovin omaperäistä ja uskontovapaata kuin itse uskottelet..

itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole aktiivisesti ateisti vaan lähinnä uskoton (paitsi miehelleni..) jolloin on ihan samantekevää miksi jotakin juhlaa vietetään jos idea on hauska! on ihana koristella joulua ja pääsisäistä ja juhannusta ja vappua ja ja.. miksi juhlaa vietetään on meikäläiselle yks ja sama pääasia että vietetään.. ja uskon että niin vietetään teilläkin joulua paketteineen, kuusineen ja kinkkuineen joilla kaikilla on oma symboliikkansa ja kokko jäänee polttamatta?

Lue lisää

Vaikuttaa siltä, että muinaissuomalainen uskonto kelpaa, mutta kristinusko ei.

Millainen olikaan tuo suomalaisten muinainen uskonto, josta pääsimme onneksi eroon? Jatkuvaa pahojen henkinen lepyttelyä, saunatontun ym pelkoa, uhrit, magia, pyrkimys vahingoittaa muita ihmisiä ja heidän kotieläimiään taikatempuilla, "poika suolle vietäköhön, puulla päähän lyötäköhön" -kohtelu avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille jne.

Pohjoismaalainen protestantismi on harvinaisen suvaitsevainen ja tasapainoinen tapa harjoittaa uskontoa. Miksi sitä pitää niin kovasti vastustaa? Eikö se voisi antaa lapselle rauhallisen ja turvallisen lähtökohdan elämän matkalle?

Kastemekon ottaminen ateistiseen seremoniaan on mielestäni samaa kuin kirkon muuttaminen maauimalaksi tai hautausmaan muuttaminen parkkipaikaksi.

Valkoinen mekko ei ole mitenkään kristillinen. On vain harhaoppisten kristittyjen kuvitelmaa, että jotkut esineet tai vaatteet olisivat pyhiä. Jeesus kastoi aikuisia eikä vaatinut näiltä mitään tiettyjä vaatteita.

Uskovaisten tekopyhyydellä ja jeesustelulla ei ole näköjään mitään rajaa. Onneksi ei tarvitse kärsiä aivojen toimintahäiriöstä nimeltä usko.