Voiko synnit saada anteeksi suoraan Jumalalta?

Siinäpä se

Niin, jos joku leipuri sanoisi minulle: ota ja syö, tämä on minun ruumiini; tai jos viinikauppias sanoisi minulle: ota ja juo, tämä on minun vereni, silloin sanoisin:

sinä valehtelet, se on mahdotonta.

Ja jos pappi sanoisi nämä sanat omasta puolestaan ja oman mielensä mukaan, silloin myös sanoisin: Ole vaiti, se on valhetta.

Mutta nytpä ei leipuri eikä viinikauppias, ei piispa eikä pappi, vaan kaikkivaltias Herra on säätänyt sakramentin ja sanoo:

"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruuumiini, joka teidän edestänne annetaan, tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."

Huomio on kiinnitettävä siihen, kuka sanan lausuu, ja ettei se ole leipuri eikä viinikauppias, vaan Jumalan iankaikkinen Poika, meidän Herramme Jeesus Kristus.

Sentähden minä sanon:

meidän hurmahengiltämme puuttuu se, että he eivät usko Jumalaa kaikkivaltiaaksi; jos he sen uskoisivat, eivät he kyselisi, kuinka se on mahdollista.

He unohtavat Jumalan sekä sen, että hän on kaikkivaltias, ja toistavat yhäti:

vesi on vesi, leipä on leipä ja viini on viini.

Mutta tässä älköön kukaan kyselkö yksinomaan vettä ja leipää ja viiniä, vaan kaikkivaltiasta sanojaa, joka sanoo:

"Jos joku ei synny vedestä ja hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan" (Joh. 3:5),

ja:

"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini; juokaa, tämä on minun vereni."

Ei kukaan, joka tahtoo pysyä uskossa ja kasteen ja ehtoollisen oikeassa ymmärryksessä, saa kääntää katsettaan pois hänestä.

Martti Luther kirjoitti:

Niin, jos joku leipuri sanoisi minulle: ota ja syö, tämä on minun ruumiini; tai jos viinikauppias sanoisi minulle: ota ja juo, tämä on minun vereni, silloin sanoisin:

sinä valehtelet, se on mahdotonta.

Ja jos pappi sanoisi nämä sanat omasta puolestaan ja oman mielensä mukaan, silloin myös sanoisin: Ole vaiti, se on valhetta.

Mutta nytpä ei leipuri eikä viinikauppias, ei piispa eikä pappi, vaan kaikkivaltias Herra on säätänyt sakramentin ja sanoo:

"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruuumiini, joka teidän edestänne annetaan, tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."

Huomio on kiinnitettävä siihen, kuka sanan lausuu, ja ettei se ole leipuri eikä viinikauppias, vaan Jumalan iankaikkinen Poika, meidän Herramme Jeesus Kristus.

Sentähden minä sanon:

meidän hurmahengiltämme puuttuu se, että he eivät usko Jumalaa kaikkivaltiaaksi; jos he sen uskoisivat, eivät he kyselisi, kuinka se on mahdollista.

He unohtavat Jumalan sekä sen, että hän on kaikkivaltias, ja toistavat yhäti:

vesi on vesi, leipä on leipä ja viini on viini.

Mutta tässä älköön kukaan kyselkö yksinomaan vettä ja leipää ja viiniä, vaan kaikkivaltiasta sanojaa, joka sanoo:

"Jos joku ei synny vedestä ja hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan" (Joh. 3:5),

ja:

"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini; juokaa, tämä on minun vereni."

Ei kukaan, joka tahtoo pysyä uskossa ja kasteen ja ehtoollisen oikeassa ymmärryksessä, saa kääntää katsettaan pois hänestä.

Lue lisää

Martti veli jatkaa

Matt. 10:2,4

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: - - ja Juudas Iskariot. Juudas Iskariot on pyhien joukossa välttämättömänä esimerkkinä niille, jotka kieltävät sen, että pyhät sakramentit eli Jumalan armo voidaan jakaa pahojen sananpalvelijoiden kautta. Tämä on hyvin vahingollinen harha. Jos näet sakramentin teho riippuisi opettajan kelvollisuudesta, kaikki olisi epävarmaa. Kenenkään kelvollisuudesta ei näet milloinkaan voida olla täysin varmoja.
Sitä vastoin on varmaa, että kaikki riippuu jumalallisesta järjestyksestä ja kutsumisesta, joka vaikuttaa kaiken kaikessa sekä kelvollisten että kelvottomien kautta. Kristus vaikuttaa siis Juudaan kautta aivan samaa kuin Pietarinkin kautta. Kaikki opettajat pitäkööt tätä erittäin tärkeänä ollakseen varmoja virkansa laadusta. Se on jumalallinen eikä sitä voida parantaa kenenkään pyhyydellä eikä pahentaa kenenkään kelvottomuudella.
Näin seurakunnassa pysyy rauha ja yksimielisyys, joka muuten alinomaa häiriintyy, jos meidän on otettava huomioon opettajien kelvollisuus. Tällöin kukaan ei uskaltaisi toimittaa virkaansa, sillä jokaisen olisi oltava alituisesti epävarma omasta mahdollisuudestaan.

Yhteys kirjoitti:

Martti veli jatkaa

Matt. 10:2,4

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: - - ja Juudas Iskariot. Juudas Iskariot on pyhien joukossa välttämättömänä esimerkkinä niille, jotka kieltävät sen, että pyhät sakramentit eli Jumalan armo voidaan jakaa pahojen sananpalvelijoiden kautta. Tämä on hyvin vahingollinen harha. Jos näet sakramentin teho riippuisi opettajan kelvollisuudesta, kaikki olisi epävarmaa. Kenenkään kelvollisuudesta ei näet milloinkaan voida olla täysin varmoja.
Sitä vastoin on varmaa, että kaikki riippuu jumalallisesta järjestyksestä ja kutsumisesta, joka vaikuttaa kaiken kaikessa sekä kelvollisten että kelvottomien kautta. Kristus vaikuttaa siis Juudaan kautta aivan samaa kuin Pietarinkin kautta. Kaikki opettajat pitäkööt tätä erittäin tärkeänä ollakseen varmoja virkansa laadusta. Se on jumalallinen eikä sitä voida parantaa kenenkään pyhyydellä eikä pahentaa kenenkään kelvottomuudella.
Näin seurakunnassa pysyy rauha ja yksimielisyys, joka muuten alinomaa häiriintyy, jos meidän on otettava huomioon opettajien kelvollisuus. Tällöin kukaan ei uskaltaisi toimittaa virkaansa, sillä jokaisen olisi oltava alituisesti epävarma omasta mahdollisuudestaan.

Lue lisää

onnellista, että meillä on seurakunnassa syntiset (= syntisyytensä tuntevat) saarnaajat... Olemme heistä Jumalalle kiitollisia.

pELerin kirjoitti:

onnellista, että meillä on seurakunnassa syntiset (= syntisyytensä tuntevat) saarnaajat... Olemme heistä Jumalalle kiitollisia.

Miusta ettei ainoastaan syntiset julistajat, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta uskolla omistettuna vanhurskaat pyhät ja puhtaat julistajat.

Terveisiä veljeltämme ja edesmenneeltä Herran palvelijalta Martti Lutherilta:

Minä teroitan tätä taas, jotta tästedes oppisimme tietämään, mitä kristillinen pyhyys on ja mitä kaikki muut pyhyydet toisiinsa verrattuina.

Munkit ovat nimittäneet munkkikuntiaan pyhiksi - itseään eivät kuitenkaan ole uskaltaneet sanoa pyhiksi! - mutta ne eivät ole pyhiä, koska, niinkuin me aiemmin olemme maininneet, kristillinen pyhyys ei ole tekojen tuottamaa pyhyyttä, vaan lahjapyhyyttä.

Älköön siis kukaan sanoko itseään pyhäksi asemansa tähden, tekojensa tähden, jos paastoaa, rukoilee, kiduttaa ruumistaan, antaa köyhille almuja, lohduttaa murheellisia ja ahdistettuja jne. Siinä tapauksessahan Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 18) mainittu fariseuskin olisi ollut pyhä.

Teot tosin ovat hyviä, ja Jumala niitä meiltä ankarasti vaatii; ne eivät kuitenkaan tee meitä pyhiksi, vaan minä ja sinä olemme pyhiä, seurakunta, kaupunki ja kansa pyhiä, ei oman pyhyyden nojalla, vaan vieraan pyhyyden, ei toimipyhyyden, vaan lahjapyhyyden nojalla, koska siinä on jumalallisia ja pyhiä tosiasioita, nimittäin saarnavirkaan kutsuminen, evankeliumi, kaste jne.

Näiden nojalla se on pyhä.

Unhot kirjoitti:

Miusta ettei ainoastaan syntiset julistajat, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta uskolla omistettuna vanhurskaat pyhät ja puhtaat julistajat.

Terveisiä veljeltämme ja edesmenneeltä Herran palvelijalta Martti Lutherilta:

Minä teroitan tätä taas, jotta tästedes oppisimme tietämään, mitä kristillinen pyhyys on ja mitä kaikki muut pyhyydet toisiinsa verrattuina.

Munkit ovat nimittäneet munkkikuntiaan pyhiksi - itseään eivät kuitenkaan ole uskaltaneet sanoa pyhiksi! - mutta ne eivät ole pyhiä, koska, niinkuin me aiemmin olemme maininneet, kristillinen pyhyys ei ole tekojen tuottamaa pyhyyttä, vaan lahjapyhyyttä.

Älköön siis kukaan sanoko itseään pyhäksi asemansa tähden, tekojensa tähden, jos paastoaa, rukoilee, kiduttaa ruumistaan, antaa köyhille almuja, lohduttaa murheellisia ja ahdistettuja jne. Siinä tapauksessahan Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 18) mainittu fariseuskin olisi ollut pyhä.

Teot tosin ovat hyviä, ja Jumala niitä meiltä ankarasti vaatii; ne eivät kuitenkaan tee meitä pyhiksi, vaan minä ja sinä olemme pyhiä, seurakunta, kaupunki ja kansa pyhiä, ei oman pyhyyden nojalla, vaan vieraan pyhyyden, ei toimipyhyyden, vaan lahjapyhyyden nojalla, koska siinä on jumalallisia ja pyhiä tosiasioita, nimittäin saarnavirkaan kutsuminen, evankeliumi, kaste jne.

Näiden nojalla se on pyhä.

Lue lisää

Huomasitko seurakunta on pyhä , Lestadiuskin puhuu avaimen valta saarnassaan että suruttomalla papilla on taivaan valtakunnan avaimet virantoimituksessa ,kun taas Kristityllä papilla aina.Siis seurakunta on pyhä kunhan se pysyy sanassa ja sakramenteissa.
Ja tässä Martti

Matt. 10:2,4

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: - - ja Juudas Iskariot. Juudas Iskariot on pyhien joukossa välttämättömänä esimerkkinä niille, jotka kieltävät sen, että pyhät sakramentit eli Jumalan armo voidaan jakaa pahojen sananpalvelijoiden kautta. Tämä on hyvin vahingollinen harha. Jos näet sakramentin teho riippuisi opettajan kelvollisuudesta, kaikki olisi epävarmaa. Kenenkään kelvollisuudesta ei näet milloinkaan voida olla täysin varmoja.
Sitä vastoin on varmaa, että kaikki riippuu jumalallisesta järjestyksestä ja kutsumisesta, joka vaikuttaa kaiken kaikessa sekä kelvollisten että kelvottomien kautta. Kristus vaikuttaa siis Juudaan kautta aivan samaa kuin Pietarinkin kautta. Kaikki opettajat pitäkööt tätä erittäin tärkeänä ollakseen varmoja virkansa laadusta. Se on jumalallinen eikä sitä voida parantaa kenenkään pyhyydellä eikä pahentaa kenenkään kelvottomuudella.
Näin seurakunnassa pysyy rauha ja yksimielisyys, joka muuten alinomaa häiriintyy, jos meidän on otettava huomioon opettajien kelvollisuus. Tällöin kukaan ei uskaltaisi toimittaa virkaansa, sillä jokaisen olisi oltava alituisesti epävarma omasta mahdollisuudestaan.

Martti Luther kirjoitti:

Niin, jos joku leipuri sanoisi minulle: ota ja syö, tämä on minun ruumiini; tai jos viinikauppias sanoisi minulle: ota ja juo, tämä on minun vereni, silloin sanoisin:

sinä valehtelet, se on mahdotonta.

Ja jos pappi sanoisi nämä sanat omasta puolestaan ja oman mielensä mukaan, silloin myös sanoisin: Ole vaiti, se on valhetta.

Mutta nytpä ei leipuri eikä viinikauppias, ei piispa eikä pappi, vaan kaikkivaltias Herra on säätänyt sakramentin ja sanoo:

"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruuumiini, joka teidän edestänne annetaan, tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."

Huomio on kiinnitettävä siihen, kuka sanan lausuu, ja ettei se ole leipuri eikä viinikauppias, vaan Jumalan iankaikkinen Poika, meidän Herramme Jeesus Kristus.

Sentähden minä sanon:

meidän hurmahengiltämme puuttuu se, että he eivät usko Jumalaa kaikkivaltiaaksi; jos he sen uskoisivat, eivät he kyselisi, kuinka se on mahdollista.

He unohtavat Jumalan sekä sen, että hän on kaikkivaltias, ja toistavat yhäti:

vesi on vesi, leipä on leipä ja viini on viini.

Mutta tässä älköön kukaan kyselkö yksinomaan vettä ja leipää ja viiniä, vaan kaikkivaltiasta sanojaa, joka sanoo:

"Jos joku ei synny vedestä ja hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan" (Joh. 3:5),

ja:

"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini; juokaa, tämä on minun vereni."

Ei kukaan, joka tahtoo pysyä uskossa ja kasteen ja ehtoollisen oikeassa ymmärryksessä, saa kääntää katsettaan pois hänestä.

Lue lisää

me kaikki joskus poikkeamme Jumalan valosta, mutta onneksi Hän on uskollinen.

Uskova= ei vielä täydellinen

pELerin kirjoitti:

onnellista, että meillä on seurakunnassa syntiset (= syntisyytensä tuntevat) saarnaajat... Olemme heistä Jumalalle kiitollisia.

myös armon tuntevat julistajat! Lakihenkisyys kasvattaa uskonnollista hedelmää...

Yhteys kirjoitti:

Huomasitko seurakunta on pyhä , Lestadiuskin puhuu avaimen valta saarnassaan että suruttomalla papilla on taivaan valtakunnan avaimet virantoimituksessa ,kun taas Kristityllä papilla aina.Siis seurakunta on pyhä kunhan se pysyy sanassa ja sakramenteissa.
Ja tässä Martti

Matt. 10:2,4

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: - - ja Juudas Iskariot. Juudas Iskariot on pyhien joukossa välttämättömänä esimerkkinä niille, jotka kieltävät sen, että pyhät sakramentit eli Jumalan armo voidaan jakaa pahojen sananpalvelijoiden kautta. Tämä on hyvin vahingollinen harha. Jos näet sakramentin teho riippuisi opettajan kelvollisuudesta, kaikki olisi epävarmaa. Kenenkään kelvollisuudesta ei näet milloinkaan voida olla täysin varmoja.
Sitä vastoin on varmaa, että kaikki riippuu jumalallisesta järjestyksestä ja kutsumisesta, joka vaikuttaa kaiken kaikessa sekä kelvollisten että kelvottomien kautta. Kristus vaikuttaa siis Juudaan kautta aivan samaa kuin Pietarinkin kautta. Kaikki opettajat pitäkööt tätä erittäin tärkeänä ollakseen varmoja virkansa laadusta. Se on jumalallinen eikä sitä voida parantaa kenenkään pyhyydellä eikä pahentaa kenenkään kelvottomuudella.
Näin seurakunnassa pysyy rauha ja yksimielisyys, joka muuten alinomaa häiriintyy, jos meidän on otettava huomioon opettajien kelvollisuus. Tällöin kukaan ei uskaltaisi toimittaa virkaansa, sillä jokaisen olisi oltava alituisesti epävarma omasta mahdollisuudestaan.

Lue lisää

Olen oppinut, että ehtoollisen asettajan tai jakajan uskolla ei ole merkitystä..kuten siteeraat Lutheria...onko näin myös kirkossa julistetussa synninpäästössä ? Eikö sekin ole pätevä huolimatta siitä, mitä pappi itse ajattelee/uskoo?

outo lintu kirjoitti:

Olen oppinut, että ehtoollisen asettajan tai jakajan uskolla ei ole merkitystä..kuten siteeraat Lutheria...onko näin myös kirkossa julistetussa synninpäästössä ? Eikö sekin ole pätevä huolimatta siitä, mitä pappi itse ajattelee/uskoo?

Lue lisää

Ehtona on AINOSTAAN se, että ihminen ottaa synnionpäästön USKOLLA VASTAAN.

*Isoisä kirjoitti:

Ehtona on AINOSTAAN se, että ihminen ottaa synnionpäästön USKOLLA VASTAAN.

Kyllä se näin on.

outo lintu kirjoitti:

Olen oppinut, että ehtoollisen asettajan tai jakajan uskolla ei ole merkitystä..kuten siteeraat Lutheria...onko näin myös kirkossa julistetussa synninpäästössä ? Eikö sekin ole pätevä huolimatta siitä, mitä pappi itse ajattelee/uskoo?

Lue lisää

"Jos näitä taivaanvaltakunnan avaimia pruuvaa uudestisyntymätön ja heräämätön pappi, niin se ei vaikuta kuulijassa muuta kuin entistä lujemman kuolleen uskon"!

Miksi muuten ylösnoussut Kristus ei sanonut näitä sanoja: "joille te synnit anteeksi annatte, niille ne myös (taivaassa )anteeksi annetaan ja joilta te ne pidätätte, niiltä ne myös ovat pidätetyt", Jerusalemin temppelin papistolle tai edes ylimäiselle papille, vaan Hän sanoi nämä painavat sanansa omille uudestisyntyneille opetuslapsilleen ? Valitsemilleen apostoleille ja seuraajilleen,joista Hän seurakuntansa rakensi ja joista Hän oli tehnyt työnsä jatkajat ja todistajat ja joiden keskuuteen Hän ilmestyi pääsiäispäivän iltana ylösnousseena synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan voittajana tuoden voittokunnian ja rauhan sanoman heidän sydämillensä ja puhaltaen Pyhän Hengen heidän päällensä? Tämän jälkeen Hän lausui heille nämä painavat sanansa eli vallan saarnata ja todistaa syntien anteeksi antamisesta. Tämä valta ja virka on siis Pyhän Hengen virka eikä ole sidottu virkapappeuteen, kuten niin monet luulevat ja uskovat!

Mutta, ei kai kukaan kristitty ajattele niin, että hän, todistaessaan ja julistaessaan anovalle ja katuvalle syntien anteeksiantamusta on se, joka synneistä vapahtaa. Kaikki anteeksiantamushan tapahtuu Jumalan sydämellä ja jos ei näin olisi, on meidän todistuksemme turha.

Huomaa tässä, kuinka suuren vallan Jumala on seurakunnassaan KRISTITYILLE tässä antanut, että he Hänen puolestaan voivat saarnata Hänen Poikansa nimessä ja veren voimassa sovintosaarnaa ja syntien anteeksiantamista. Ja Luther sanoo tästä vallasta: "Tätä virkaa ei kristityllä voisi olla, ellei hän tietäisi, missä tilassa sen ihmisen tulee olla, jolle tämä vapauttava saarna ja evankeliumi voidaan julistaa". Jumalan armo on vain nöyrän ja katuvaisen syntisen osa!

Luther sanoo myös: Koska kuulet nämä sanat veljes suusta "sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi", niin usko se yhtä vahvasti, kuin jos itse Jumala taivaasta sen sinulle olisi sanonut.

Viime kädessä syntiemme anteeksisaaminen riippuu siis siitä, sytyttääkö Jumala meissä tämän sovintosaarnan vastaanottavan ja itsellemme omistavan USKON, sillä elävä usko on Jumalan armolahja meissä. "Jos sinä sen uskot, niin sinulla on se; nimittäin syntein anteeksiantamus, elämä ja autuus" ( Luther ).

Larssilainen kirjoitti:

"Jos näitä taivaanvaltakunnan avaimia pruuvaa uudestisyntymätön ja heräämätön pappi, niin se ei vaikuta kuulijassa muuta kuin entistä lujemman kuolleen uskon"!

Miksi muuten ylösnoussut Kristus ei sanonut näitä sanoja: "joille te synnit anteeksi annatte, niille ne myös (taivaassa )anteeksi annetaan ja joilta te ne pidätätte, niiltä ne myös ovat pidätetyt", Jerusalemin temppelin papistolle tai edes ylimäiselle papille, vaan Hän sanoi nämä painavat sanansa omille uudestisyntyneille opetuslapsilleen ? Valitsemilleen apostoleille ja seuraajilleen,joista Hän seurakuntansa rakensi ja joista Hän oli tehnyt työnsä jatkajat ja todistajat ja joiden keskuuteen Hän ilmestyi pääsiäispäivän iltana ylösnousseena synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan voittajana tuoden voittokunnian ja rauhan sanoman heidän sydämillensä ja puhaltaen Pyhän Hengen heidän päällensä? Tämän jälkeen Hän lausui heille nämä painavat sanansa eli vallan saarnata ja todistaa syntien anteeksi antamisesta. Tämä valta ja virka on siis Pyhän Hengen virka eikä ole sidottu virkapappeuteen, kuten niin monet luulevat ja uskovat!

Mutta, ei kai kukaan kristitty ajattele niin, että hän, todistaessaan ja julistaessaan anovalle ja katuvalle syntien anteeksiantamusta on se, joka synneistä vapahtaa. Kaikki anteeksiantamushan tapahtuu Jumalan sydämellä ja jos ei näin olisi, on meidän todistuksemme turha.

Huomaa tässä, kuinka suuren vallan Jumala on seurakunnassaan KRISTITYILLE tässä antanut, että he Hänen puolestaan voivat saarnata Hänen Poikansa nimessä ja veren voimassa sovintosaarnaa ja syntien anteeksiantamista. Ja Luther sanoo tästä vallasta: "Tätä virkaa ei kristityllä voisi olla, ellei hän tietäisi, missä tilassa sen ihmisen tulee olla, jolle tämä vapauttava saarna ja evankeliumi voidaan julistaa". Jumalan armo on vain nöyrän ja katuvaisen syntisen osa!

Luther sanoo myös: Koska kuulet nämä sanat veljes suusta "sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi", niin usko se yhtä vahvasti, kuin jos itse Jumala taivaasta sen sinulle olisi sanonut.

Viime kädessä syntiemme anteeksisaaminen riippuu siis siitä, sytyttääkö Jumala meissä tämän sovintosaarnan vastaanottavan ja itsellemme omistavan USKON, sillä elävä usko on Jumalan armolahja meissä. "Jos sinä sen uskot, niin sinulla on se; nimittäin syntein anteeksiantamus, elämä ja autuus" ( Luther ).

Lue lisää

Niin totta on L.L Lestadiukslla on myös toinen kanta tässä ,jos katsot aiemmin laittamiani viestejä niin siinä Lars kyllä saarnaa eri tavalla tästä kyseisestä aiheesta.
Lutherilta ei sentään löydy, että VAIN Kristityillä olisi valta se tarkoittaa että vain seurakunnalla on valta eli siis Sanassa ja Sakramenteissa .
Tässä Martti:

Meidän täytyy kuitenkin tunnustaa, että hurskastelijoilla on Raamattu ja Jumalan sana muissa uskonkappaleissa, ja että hän, joka kuulee sen heiltä ja uskoo, (hän) tulee autuaaksi, vaikka he ovatkin epäpyhiä, harhauskoisia ja Kristuksen pilkkaajia. Se on sentään suuri armo, että Jumala antaa sanansa hurskastelijoitten ja jumalattomain ihmisten kautta. Onpa jossain suhteessa vaarallisempaakin, että hän antaa sen pyhien henkilöiden kuin epäpyhien kautta, sentähden että ymmärtämättömät kiinnittävät itsensä heihin ja riippuvat. enemmän ihmisten pyhyydessä kuin Jumalan sanassa. Siten tulee ihmisille suurempi kunnia kuin Jumalalle ja hänen sanalleen, jota vaaraa ei ole, kun Juudas, Kaifas ja Herodes saarnaavat. Mutta ei kenenkään paha elämä sillä ole puolustettu, vaikka Jumala voikin käyttää häntä hyväkseen.

Tällaisen petollisen ja jumalattoman luottamuksen ansiosta, joka on perustettu ihmisiin, on kristikuntaamme muun muassa hiipinyt vahinko: pyhimysten palvonta ja kunnioittaminen. Siitä kristillinen seurakunta, toisin sanoen, todellinen uskovien yhteys, on kärsinyt melkoisen, suuren vahingon ja lankeemuksen. Mitä pyhimysten palvonta ja kunnioitus muuta on kuin pelkkää perkeleellisyyttä? On lähdetty tästä: Tämä mies oli pyhä, näin hän puhui ja näin hän teki, mekin tahdomme seurata häntä, opettaa ja toimia samalla tavalla. Hieronymus, Augustinus, Gregorius sanoivat näin, siis se on oikein, ja minä uskon sen. Franciskus, Benedictus, Dominicus, Bernhard elivät näin ja tekivät sitä ja sitä; minäkin tahdon elää ja tehdä niinkuin he tekivät. Ja vielä: Augustinus on tätä munkkisääntöä noudattamalla tullut autuaaksi. Oi, kuinka köyhää, epävakaista ja kurjaa tuo kaikki! Pelkkiä ihmisten unia! Ei tässä sanallakaan mieliin johdateta Kristusta eikä hänen sanaansa. Pelkkää ihmismitättömyyttä! Minä likaan pyhän Augustinuksen munkkisäännön, jos hän sen suunnitteli sitä varten, että hän sen avulla tulisi autuaaksi. Järki on niin sokea ja mieletön, että omaksuu vaikkapa kuoren ja mielikuvituksen, vaikka autuuden asioissa Jumalan sana yksin on omaksuttava. Jos esimerkiksi Herodes, Pilatus, Kaifas ja Hannas saarnaisivat evankeliumia, on minun se omaksuttava; jos taas ne, joita pidetään pyhinä, nousisivat kuolleista saarnaamaan valheita munkkisäännöistä, viitoista, paljaslaista, juhlamenoista ja muista ihmiskeksinnöistä, minä en saa niitä uskoa. Ei tässä toki ole otettava huomioon henkilöä, vaan se, mitä saarnataan.

Yhteys kirjoitti:

Niin totta on L.L Lestadiukslla on myös toinen kanta tässä ,jos katsot aiemmin laittamiani viestejä niin siinä Lars kyllä saarnaa eri tavalla tästä kyseisestä aiheesta.
Lutherilta ei sentään löydy, että VAIN Kristityillä olisi valta se tarkoittaa että vain seurakunnalla on valta eli siis Sanassa ja Sakramenteissa .
Tässä Martti:

Meidän täytyy kuitenkin tunnustaa, että hurskastelijoilla on Raamattu ja Jumalan sana muissa uskonkappaleissa, ja että hän, joka kuulee sen heiltä ja uskoo, (hän) tulee autuaaksi, vaikka he ovatkin epäpyhiä, harhauskoisia ja Kristuksen pilkkaajia. Se on sentään suuri armo, että Jumala antaa sanansa hurskastelijoitten ja jumalattomain ihmisten kautta. Onpa jossain suhteessa vaarallisempaakin, että hän antaa sen pyhien henkilöiden kuin epäpyhien kautta, sentähden että ymmärtämättömät kiinnittävät itsensä heihin ja riippuvat. enemmän ihmisten pyhyydessä kuin Jumalan sanassa. Siten tulee ihmisille suurempi kunnia kuin Jumalalle ja hänen sanalleen, jota vaaraa ei ole, kun Juudas, Kaifas ja Herodes saarnaavat. Mutta ei kenenkään paha elämä sillä ole puolustettu, vaikka Jumala voikin käyttää häntä hyväkseen.

Tällaisen petollisen ja jumalattoman luottamuksen ansiosta, joka on perustettu ihmisiin, on kristikuntaamme muun muassa hiipinyt vahinko: pyhimysten palvonta ja kunnioittaminen. Siitä kristillinen seurakunta, toisin sanoen, todellinen uskovien yhteys, on kärsinyt melkoisen, suuren vahingon ja lankeemuksen. Mitä pyhimysten palvonta ja kunnioitus muuta on kuin pelkkää perkeleellisyyttä? On lähdetty tästä: Tämä mies oli pyhä, näin hän puhui ja näin hän teki, mekin tahdomme seurata häntä, opettaa ja toimia samalla tavalla. Hieronymus, Augustinus, Gregorius sanoivat näin, siis se on oikein, ja minä uskon sen. Franciskus, Benedictus, Dominicus, Bernhard elivät näin ja tekivät sitä ja sitä; minäkin tahdon elää ja tehdä niinkuin he tekivät. Ja vielä: Augustinus on tätä munkkisääntöä noudattamalla tullut autuaaksi. Oi, kuinka köyhää, epävakaista ja kurjaa tuo kaikki! Pelkkiä ihmisten unia! Ei tässä sanallakaan mieliin johdateta Kristusta eikä hänen sanaansa. Pelkkää ihmismitättömyyttä! Minä likaan pyhän Augustinuksen munkkisäännön, jos hän sen suunnitteli sitä varten, että hän sen avulla tulisi autuaaksi. Järki on niin sokea ja mieletön, että omaksuu vaikkapa kuoren ja mielikuvituksen, vaikka autuuden asioissa Jumalan sana yksin on omaksuttava. Jos esimerkiksi Herodes, Pilatus, Kaifas ja Hannas saarnaisivat evankeliumia, on minun se omaksuttava; jos taas ne, joita pidetään pyhinä, nousisivat kuolleista saarnaamaan valheita munkkisäännöistä, viitoista, paljaslaista, juhlamenoista ja muista ihmiskeksinnöistä, minä en saa niitä uskoa. Ei tässä toki ole otettava huomioon henkilöä, vaan se, mitä saarnataan.

Lue lisää

Totta on, että Kristus jätti taivaanvaltakunnan avaimet omalle, kristilliselle seurakunnalleen. Mutta en osaa kuvitella seurakuntaa ilman sen eläviä jäseniä. Lutherkin sanoo tästä Kristuksen seurakunnasta, että "se ei ole kivi eikä kanto,vaan joukko Jumalaan uskovia ihmisiä". jos siis tämä äänellinen saarna sovinnosta ja syntien anteeksi annosta pitää katuvaiselle julistettaman, niin ei se tapahdu minkään muun, kuin seurakunnan jäsenten eli kristittyjen suun kautta. Vai pitääkö meidän odottaman jotakin ylimaallista, taivaallista leimahdusta ja pasuunan kajahdusta ylhäältä taivaasta, uskoaksemme , että syntimme on anteeksi annettu. Jumala puhui kerran suoraan Israelin lapsille Sinain vuorelta, mutta he eivät voineet sitä kestää ja kuunnella. Eikö meiile riitä se, että uskomme sen sovintosaarnan, jonka Jumala on meissä kristityissä säätänyt. Ja Pyhän Hengen todistus on sydämellä, että synntimme on anteeksi annettu ( kuten se vanha munkki Lutheria lohdutti hänen tuskissansa ).
Eri kysymys sitten onkin jo se, missä seisoo oikea Kristuksen seurakunta ja ketkä ovat sen elävät jäsenet. Sillä Jeesus on itse sanonut, etteivät kaikki, jotka huutavat Herra, Herra tule autuaaksi.

Larssilainen kirjoitti:

Totta on, että Kristus jätti taivaanvaltakunnan avaimet omalle, kristilliselle seurakunnalleen. Mutta en osaa kuvitella seurakuntaa ilman sen eläviä jäseniä. Lutherkin sanoo tästä Kristuksen seurakunnasta, että "se ei ole kivi eikä kanto,vaan joukko Jumalaan uskovia ihmisiä". jos siis tämä äänellinen saarna sovinnosta ja syntien anteeksi annosta pitää katuvaiselle julistettaman, niin ei se tapahdu minkään muun, kuin seurakunnan jäsenten eli kristittyjen suun kautta. Vai pitääkö meidän odottaman jotakin ylimaallista, taivaallista leimahdusta ja pasuunan kajahdusta ylhäältä taivaasta, uskoaksemme , että syntimme on anteeksi annettu. Jumala puhui kerran suoraan Israelin lapsille Sinain vuorelta, mutta he eivät voineet sitä kestää ja kuunnella. Eikö meiile riitä se, että uskomme sen sovintosaarnan, jonka Jumala on meissä kristityissä säätänyt. Ja Pyhän Hengen todistus on sydämellä, että synntimme on anteeksi annettu ( kuten se vanha munkki Lutheria lohdutti hänen tuskissansa ).
Eri kysymys sitten onkin jo se, missä seisoo oikea Kristuksen seurakunta ja ketkä ovat sen elävät jäsenet. Sillä Jeesus on itse sanonut, etteivät kaikki, jotka huutavat Herra, Herra tule autuaaksi.

Lue lisää

Seurakuntahan on kymmene neitseen kaltainen siis mistä tiedät että veli on:

"Totta on, että Kristus jätti taivaanvaltakunnan avaimet omalle, kristilliselle seurakunnalleen. Mutta en osaa kuvitella seurakuntaa ilman sen eläviä jäseniä. "

Eikö ole parempi uskoa mitä saarnaaja/pappi sanoo kunhan hän vain pysyy sanassa,sillä kunhan he vain Kristusta oikein julistavat ,sillä siinä on sovitus ,Elämä ja iankaikkinen taivas.

Ei ole meidän tehtävä täällä miettiä onko pappi uskovainen tai ei kunhan me vain sanan uskomme .

kautta , aivan siis saarnaviran: Tässä edellä kirjoittamaani:

Huomasitko seurakunta on pyhä , Lestadiuskin puhuu avaimen valta saarnassaan että suruttomalla papilla on taivaan valtakunnan avaimet virantoimituksessa ,kun taas Kristityllä papilla aina.Siis seurakunta on pyhä kunhan se pysyy sanassa ja sakramenteissa.

Yhteys kirjoitti:

kautta , aivan siis saarnaviran: Tässä edellä kirjoittamaani:

Huomasitko seurakunta on pyhä , Lestadiuskin puhuu avaimen valta saarnassaan että suruttomalla papilla on taivaan valtakunnan avaimet virantoimituksessa ,kun taas Kristityllä papilla aina.Siis seurakunta on pyhä kunhan se pysyy sanassa ja sakramenteissa.

Lue lisää

"Jos saarnamies ei ole saanut Pyhää henkeä, niin hänellä ei ole kuin kirkon avaimet eikä hän pääse niillä itsekään taivaaseen."

Johan Raattamaa

Yhteys kirjoitti:

kautta , aivan siis saarnaviran: Tässä edellä kirjoittamaani:

Huomasitko seurakunta on pyhä , Lestadiuskin puhuu avaimen valta saarnassaan että suruttomalla papilla on taivaan valtakunnan avaimet virantoimituksessa ,kun taas Kristityllä papilla aina.Siis seurakunta on pyhä kunhan se pysyy sanassa ja sakramenteissa.

Lue lisää

Saarnavirka; avata ja sulkea syntiä tulee vasta sen jälkeen kun on saanut syntinsä anteeksi.
Kun on tullut osalliseksi tulee osalliseksi.
Lutherlainauksen saarnassa on se selvästi aiemmin ilmoitetu.


Raamatussakin sovinnon saarnan virka tulee parannuksen armon jälkeen.

2. Kor. 5:18
Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.

Hynde kirjoitti:

Saarnavirka; avata ja sulkea syntiä tulee vasta sen jälkeen kun on saanut syntinsä anteeksi.
Kun on tullut osalliseksi tulee osalliseksi.
Lutherlainauksen saarnassa on se selvästi aiemmin ilmoitetu.


Raamatussakin sovinnon saarnan virka tulee parannuksen armon jälkeen.

2. Kor. 5:18
Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.

Lue lisää

Sitten on Luther ja Lestadius erehtynyt...
Sillä molemmathan sanovat että virka on sanassa ja sakramenteissa ei henkilön pyhyydellä, muuten kaikki olisi epävarmaa, "vaikka sika jakaisi ehtoollista niin siinä on Kristuksen Veri ja Ruumis oli henkilö kristitty tai ei kunhan vastaanotta uskoo.

Yhteys kirjoitti:

Sitten on Luther ja Lestadius erehtynyt...
Sillä molemmathan sanovat että virka on sanassa ja sakramenteissa ei henkilön pyhyydellä, muuten kaikki olisi epävarmaa, "vaikka sika jakaisi ehtoollista niin siinä on Kristuksen Veri ja Ruumis oli henkilö kristitty tai ei kunhan vastaanotta uskoo.

Lue lisää

Nyt ei ollut puhe sakramenteista.
kts. avaus

Yhteys kirjoitti:

kautta , aivan siis saarnaviran: Tässä edellä kirjoittamaani:

Huomasitko seurakunta on pyhä , Lestadiuskin puhuu avaimen valta saarnassaan että suruttomalla papilla on taivaan valtakunnan avaimet virantoimituksessa ,kun taas Kristityllä papilla aina.Siis seurakunta on pyhä kunhan se pysyy sanassa ja sakramenteissa.

Lue lisää

Katsoin saarnan Koistisen sivulta.
Siinä saarnassa sanotaan suurinpiirtein. En kirjoita nyt suoraan.

Suruton pappi vääntää avaimia oikealle ja vasemmalle tarjoten taivasta ja helvettiä eikä se ole oikea vääntäminen.

edelleen
eikö ole uskottavampaa että (alkaa kysymyksellä)
uskovaisilla on aina taivaan valtakunnan avaimet virkapappi kykenee vain virkaaikana liikuttaa avaimia.

Saarna ei todista Laestadiuksen sanoneen että uskottomalla papilla olisi oikeat avaimet päästää sisälle Jumalan valtakuntaan.

Hynde kirjoitti:

Katsoin saarnan Koistisen sivulta.
Siinä saarnassa sanotaan suurinpiirtein. En kirjoita nyt suoraan.

Suruton pappi vääntää avaimia oikealle ja vasemmalle tarjoten taivasta ja helvettiä eikä se ole oikea vääntäminen.

edelleen
eikö ole uskottavampaa että (alkaa kysymyksellä)
uskovaisilla on aina taivaan valtakunnan avaimet virkapappi kykenee vain virkaaikana liikuttaa avaimia.

Saarna ei todista Laestadiuksen sanoneen että uskottomalla papilla olisi oikeat avaimet päästää sisälle Jumalan valtakuntaan.

Lue lisää

saarnan loppuun??
Näin se jatkuu:

Ihmisten päähän on juurtunut sellainenkin usko, että taivaan valtakunnan avaimet eivät kelpaa muutoin kuin virantoimituksessa. Kun saarnaviralla on kaapu, tämä voi avata tai sulkea taivaan valtakunnan,mutta ilman kaapua häneltä puuttuu voima siihen. Näin ollen vaatteessa on suurempi voima kuin sydämessä, ja ulkoisella virantoimituksella suurempi arvo kuin sydämen kokemuksilla. Onko nyt uskottava, että papilta putovat taivaan valtakunnan avaimet käsistä, kun
hän riisuu kaapunsa ? Eikö ole uskottavampaa ,että hengellinen pappi kantaa taivaan valtakunnan avaimia mukanaan joka paikassa ,kun taas suroton pappi voi käyttää niitä vain virantoimituksessa?

Hynde kirjoitti:

Nyt ei ollut puhe sakramenteista.
kts. avaus

periaatteessa, mutta sekin liittyy vanhurskauttamis oppiin. Tässä jatkoa mitä jo edellä laiton , siinä näkyy hyvin että vain Sanalla ja Sakramenteilla on merkitystä ei ihmisen pyhyydellä , Jumala voi vaikuttaa yhtä
hyvin pahojen työmisten kautta kuin Kristityidenkin . Sillä muutenhan emme voisi sanoa että Jumala on kaikki voipa. Mutta tässä Martti:Martti veli jatkaa

Matt. 10:2,4

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: - - ja Juudas Iskariot. Juudas Iskariot on pyhien joukossa välttämättömänä esimerkkinä niille, jotka kieltävät sen, että pyhät sakramentit eli Jumalan armo voidaan jakaa pahojen sananpalvelijoiden kautta. Tämä on hyvin vahingollinen harha. Jos näet sakramentin teho riippuisi opettajan kelvollisuudesta, kaikki olisi epävarmaa. Kenenkään kelvollisuudesta ei näet milloinkaan voida olla täysin varmoja.
Sitä vastoin on varmaa, että kaikki riippuu jumalallisesta järjestyksestä ja kutsumisesta, joka vaikuttaa kaiken kaikessa sekä kelvollisten että kelvottomien kautta. Kristus vaikuttaa siis Juudaan kautta aivan samaa kuin Pietarinkin kautta. Kaikki opettajat pitäkööt tätä erittäin tärkeänä ollakseen varmoja virkansa laadusta. Se on jumalallinen eikä sitä voida parantaa kenenkään pyhyydellä eikä pahentaa kenenkään kelvottomuudella.
Näin seurakunnassa pysyy rauha ja yksimielisyys, joka muuten alinomaa häiriintyy, jos meidän on otettava huomioon opettajien kelvollisuus. Tällöin kukaan ei uskaltaisi toimittaa virkaansa, sillä jokaisen olisi oltava alituisesti epävarma omasta mahdollisuudestaan.

Hynde kirjoitti:

Nyt ei ollut puhe sakramenteista.
kts. avaus

luet Matteuksen evankeliumia niin siinä huomaat että Herodeksen "papit" johdattivat tietäjät Jeesuksen luo ,eli tästäkin voi ymmärtää että Jumala toimii myös pahojen kautta

Matt. 2:1   Idän tietäjät
Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen* aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä.
Matt. 2:2   He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme."
Matt. 2:3   Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem.
Matt. 2:4   Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat* ja tiedusteli heiltä, missä messiaan* oli määrä syntyä.
Matt. 2:5   "Juudean* Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:

Matt. 2:6   - Sinä, Juudan* Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia."

Matt. 2:7   Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin.
Matt. 2:8   Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä."

Tässä paavalia jossa hän viittaa myös samaan:

Fil. 1:17   Nuo toiset taas julistavat Kristusta juonittelunhalusta, epäpuhtain mielin, ja uskovat näin tuottavansa minulle murhetta täällä vankeudessani.
Fil. 1:18   Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei.
Elämä on Kristus, kuolema voitto
Minulla on vastedeskin aihetta iloita,

Hynde kirjoitti:

"Jos saarnamies ei ole saanut Pyhää henkeä, niin hänellä ei ole kuin kirkon avaimet eikä hän pääse niillä itsekään taivaaseen."

Johan Raattamaa

Tunnistaako siitä, että on saanut Pyhän Hengen, että on surullinen?

Ei kai nyt sentään...

Toki on niin, että olemme kristittyinä surullisia maailman menosta... mutta samanaikaisesti voimme olla riemuissamme monesta asiasta, esim. siitä, että Jumala tulee kääntämään kaikki oikeudenmukaisesti, ja siitä, että meillä on hyvä Isä...

Hynde kirjoitti:

"Jos saarnamies ei ole saanut Pyhää henkeä, niin hänellä ei ole kuin kirkon avaimet eikä hän pääse niillä itsekään taivaaseen."

Johan Raattamaa

surullinenkaan ei välttämättä pysy sanassa, jos kiinnittää katseensa vain synteihin.

Minusta on jotenkin kevytkenkäistä sanoa, että surullinen tai suruton saarnaaja ei pysy sanassa.

fisu* kirjoitti:

surullinenkaan ei välttämättä pysy sanassa, jos kiinnittää katseensa vain synteihin.

Minusta on jotenkin kevytkenkäistä sanoa, että surullinen tai suruton saarnaaja ei pysy sanassa.

Lue lisää

Lestadiolaiset sanovat kaikkia muita, paitsi itseään suruttomiksi. Eikä se suruton tarkoita surullisen vastakohtaa mitenkään, vaan niitä jotka eivät heidän käsityksensä mukaan pääse taivaaseen.

Kas kun vain he pääsevät taivaaseen, etkö sitä tiennyt?

Yhteys kirjoitti:

saarnan loppuun??
Näin se jatkuu:

Ihmisten päähän on juurtunut sellainenkin usko, että taivaan valtakunnan avaimet eivät kelpaa muutoin kuin virantoimituksessa. Kun saarnaviralla on kaapu, tämä voi avata tai sulkea taivaan valtakunnan,mutta ilman kaapua häneltä puuttuu voima siihen. Näin ollen vaatteessa on suurempi voima kuin sydämessä, ja ulkoisella virantoimituksella suurempi arvo kuin sydämen kokemuksilla. Onko nyt uskottava, että papilta putovat taivaan valtakunnan avaimet käsistä, kun
hän riisuu kaapunsa ? Eikö ole uskottavampaa ,että hengellinen pappi kantaa taivaan valtakunnan avaimia mukanaan joka paikassa ,kun taas suroton pappi voi käyttää niitä vain virantoimituksessa?

Lue lisää

Se on oikeasti suruton pappi liikuttaa.
Eikä niin että suruton pappi käyttää.
Taitaa olla sulla eri käännöskin.
Eikä tuo kohta niin selvä ole. Aiemmion se suruton pappi vänkäs avaimia oikealle ja vasemmalle eikä se ollut oikea vääntäminen.
Joten vältetään tulkinnan varaisuuksia ja uskotaan Raattamaan sanoihin:

Jos saarnamies ei ole saanut Pyhää henkeä, niin hänellä ei ole kuin kirkon avaimet eikä hän pääse niillä itsekään taivaaseen.

Kent Heinä kirjoitti:

Lestadiolaiset sanovat kaikkia muita, paitsi itseään suruttomiksi. Eikä se suruton tarkoita surullisen vastakohtaa mitenkään, vaan niitä jotka eivät heidän käsityksensä mukaan pääse taivaaseen.

Kas kun vain he pääsevät taivaaseen, etkö sitä tiennyt?

Lue lisää

lestadiolaisista. Eivät he suruton-termillä tarkoita kaikkia muita heidän joukkoonsa kuulumattomia.
Onhan maailman ihmisten joukossa paljonkin uskonnollisesti ajattelevia ja vieläpä vakavsti taivaaseen kaipaavia ihmisiä, joita ei voida sanoa suruttomiksi. Valitettavasti monilla näistä on väärä, petollinen autuuden perustus; itse rakennetty pyhyys ja omavanhurskaus ja elävät siis turhassa taivastoivossa ja kuolleessa uskossa.

Suruton on sellainen ihminen, jolla ei ole minkäänlaista kysymystä autuuden asiasta ja sielunsa tilasta eli ei mitään kysymystä tulevaisesta elämästä. Ei Paavalikaan Roomalaiskirjeessään moiti kansansa jäseniä, juutalaisia suruttomuudesta, mutta hän antaa heille todistuksen, että "heillä on KIIVAUS Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen"! Ja soimaa heitä siitä, etteivät he ymmärrä Jumalan vanhurskautta vaan pyytävät OMAA VANHURSKAUTTANSA täyttää!

Oikaisen vielä toisenkin väärän käsityksesi; Lestadiolaisen käsityksen mukaan Taivaan valtakuntaan menee valittuin lukua täyttämään miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanaakaan lestadolaisuudesta; varsinkin suurista "pakana"-kansoista siirtyy jo lapsuuden viattomuuden tilassa jatkuvana virtana miljoonia ihmistaimia kunnian valtakuntaan ajallisen kuoleman kautta, johon paljolta on syynä ihmiskunnan parempiosaisten yletön ahneus ja rakkauden puute lähimmäisiämme kohtaan!

Mutta kirkkohistoriallinen ja myös Raamatun todistus on, että Kristuksen todistajien joukko on aina ollut yksi pieni joukko maailman ihmisten suhteen. Itse Jeesus on sanonut:Monta on kutsuttu, mutta HARVAT ovat valitut! Ja syy tähän ei ole Jumalan ja Hänen sanansa, vaan ihmisten yleinen epäusko!

Yhteys kirjoitti:

periaatteessa, mutta sekin liittyy vanhurskauttamis oppiin. Tässä jatkoa mitä jo edellä laiton , siinä näkyy hyvin että vain Sanalla ja Sakramenteilla on merkitystä ei ihmisen pyhyydellä , Jumala voi vaikuttaa yhtä
hyvin pahojen työmisten kautta kuin Kristityidenkin . Sillä muutenhan emme voisi sanoa että Jumala on kaikki voipa. Mutta tässä Martti:Martti veli jatkaa

Matt. 10:2,4

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: - - ja Juudas Iskariot. Juudas Iskariot on pyhien joukossa välttämättömänä esimerkkinä niille, jotka kieltävät sen, että pyhät sakramentit eli Jumalan armo voidaan jakaa pahojen sananpalvelijoiden kautta. Tämä on hyvin vahingollinen harha. Jos näet sakramentin teho riippuisi opettajan kelvollisuudesta, kaikki olisi epävarmaa. Kenenkään kelvollisuudesta ei näet milloinkaan voida olla täysin varmoja.
Sitä vastoin on varmaa, että kaikki riippuu jumalallisesta järjestyksestä ja kutsumisesta, joka vaikuttaa kaiken kaikessa sekä kelvollisten että kelvottomien kautta. Kristus vaikuttaa siis Juudaan kautta aivan samaa kuin Pietarinkin kautta. Kaikki opettajat pitäkööt tätä erittäin tärkeänä ollakseen varmoja virkansa laadusta. Se on jumalallinen eikä sitä voida parantaa kenenkään pyhyydellä eikä pahentaa kenenkään kelvottomuudella.
Näin seurakunnassa pysyy rauha ja yksimielisyys, joka muuten alinomaa häiriintyy, jos meidän on otettava huomioon opettajien kelvollisuus. Tällöin kukaan ei uskaltaisi toimittaa virkaansa, sillä jokaisen olisi oltava alituisesti epävarma omasta mahdollisuudestaan.

Lue lisää

< peraatteessa, mutta sekin liittyy vanhurskauttamisoppiin>

On syytä muistaa tarkasti, mitä Luther on ajatellut sakramenteista: " Ei sakramentti vanhurskauta, vaan sakramentin USKO"

Älkäämme siis sekoittako sakramentteja vanhurskauttamiseen tai oppiin vanhurskauttamisesta!

Lut-Lestant kirjoitti:

< peraatteessa, mutta sekin liittyy vanhurskauttamisoppiin>

On syytä muistaa tarkasti, mitä Luther on ajatellut sakramenteista: " Ei sakramentti vanhurskauta, vaan sakramentin USKO"

Älkäämme siis sekoittako sakramentteja vanhurskauttamiseen tai oppiin vanhurskauttamisesta!

Lue lisää

oikein, hyvä että korjasit. Sitä tarkoitin.
Tässä Martti:

Sanon tämän aivan lyhyesti: uuden lain sakramentit eivät sellaisinaan saa aikaan armoa, jota ne tarkoittavat, vaan ennen jokaista sakramenttia tarvitaan usko. Usko taas on yhtä kuin armo. Armo siis edeltää aina sakramenttia tuon mitä yleisimmän sanonnan mukaisesti: ei sakramentti, vaan usko sakramenttiin vanhurskauttaa. Pyhä Augustinuskin sanoo: ei siksi, että (sakramentti) toimitetaan, vaan siksi, että uskotaan.
Jos kerran meidät vanhurskautetaan uskon nojalla, siitä seuraa, etteivät myöskään sakramentit tehoa, ellei ole uskoa Kristukseen. O
Siksi täytyy myös uskon kuulua sakramentin nauttimiseen, sillä ilman sitä ei sakramentista ole mitään hyötyä, koska se on asetettu uskon tähden.


Niitä ei näet ole lausuttu ja julistettu kiville ja pölkyille, vaan niille, jotka ne kuulevat. Juuri näille hän sanoo: »Ottakaa ja syökää» —. Ja koska hän tarjoaa ja lupaa syntien anteeksiantamuksen, ei sitä voida vastaanottaa muulla tavalla kuin uskolla. Tällaista uskoa hän itse vaatii siinä sanassa, jonka hän sanoo: »Teidän edestänne annettu ja teidän edestänne vuodatettu», aivan kuin sanoisi: »Minä annan tämän ja käsken teitä syömään ja juo maan siinä tarkoituksessa, että te sen omananne pitäisitte ja nauttisitte.» Ja kuka ikinä pitää tämän itselleen sanottuna ja sen todeksi uskoo, sillä se on; sillä taas, joka sitä ei usko, ei ole mitään, koskapa sitä turhaan itselleen tarjotuttaa eikä tahdo tätä autuaallista hyvää nauttia. Aarre kyllä on vapaa ja jokaisen oven eteen, jopa pöytään pantu, mutta kuuluu asiaan, että sinä sen myös
vastaanotat ja vakaasti sen pidät semmoisena, miksi sanat sen esittävät.

Piti mennä edelliselle toi mun edellinen viesti.