syksystä?
Kun lämmin etelätuuli
koskettaa kasvojasi
mutta, entäpä kun kylmä pohjoistuuli
meinaa viedä lämpimän takin päältäsi
kiedotko sen tiukemmin ympärillesi
vai annatko mennä?
Pidätkö sinä...
5
311
Vastaukset
- Kopuli
itse varmaan kietoisin takin tiukemmin itseni ympärille, upottaisin kädet oikein syvälle taskuun ja selkä kyyryssä painaisin eteenpäin ;-)
- mamabeard
Kylmän pohjoistuulen puhaltaessa
on nautinto omistaa lämmin takki.
Mutta entäpä jos kylmä pohjoistuuli paljastaakin
että koko takki, jota olen pitänyt ylläni
kuvitellen että kylmien tuulten tullessa se auttaa minua
pysymään lämpimänä, on valhetta
tai ainakin riittämätön?
Voisiko olla niin, että toinen ihminen on
toiselle takki, johon hän
tahtoisi kääriytyä pysyäkseen lämpimänä ja elävänä
maailman pohjoistuulissa?
Kun elämän karu todellisuus riistää
takin yltäni, kiitänkö naama ruvella Luojaani:
kiitos Herra?
Miksi en kiittäisi kuitenkin?
Että minulle paljastui tämä tilanne.
Ja polvillani maassa vuolaiden itkujeni kanssa
löytäisin vihdoinkin suloisen Kristuksen,
kauan sitten kadottamani,
joka kietoisi käsivarteni ympärille ja sanoisi:
Tule, lähdetään yhdessä.
Eikä minun koskaan enää tarvitsisi palella!
Vai juoksenko oikopäätä,
kun takki on yltäni revitty, etsimään
uutta takkia?
Asiaa tai ihmistä joka lämmittäisi
palelevaa minua.
Kääriydynkö itsesääliin,
oikeutettuihin loukatuksitulemisen tunteisiini -
lämmitän kohmeisia käsiäni katkeruuden rakovalkealla
Saatanan kutoessani ylleni takkia
jonka rintapielessä lukee suurin kirjaimin
Hyljätty.
Se tarkoittaa:
Mitätöity, arvottomaksi havaittu,
ei edes roskan arvoinen.
Kuinka teen?
Yhdellä tavalla vai toisin?
Jospa jättäisin tekemisen.
Olisin vain tuulen puhaltaessa,
löytäisin käteni, joita en ennen ole oikeastaan
huomannutkaan, kun olen niitä työntänyt
toisten taskuihin ja heidän elämäänsä, aidon persoonallisuuteni
kadottaen sen sekoittuessa toisiin - rajojen hämärtyessä.
Oh!
Antaisin rajojen selkeytyä!
Tulisin itsekseni kipujeni kanssa!
Kasvot pohjoistuulta vasten.
Ilman tuulta en tuntisi mitä on olla minä -
Ilman tuulta en olisi havainnut
petollisen takkini riittämättömyyttä -
Niin, ja suurinta kaikessa:
Ilman tätä kipeästi puhaltavaa, raatelevaa pohjoistuulta
en olisi nyt polvillani maassa
ja löytäisi Kristusta - minun Vapahtajaani.
Häntä joka vuodattaa sanansa ylleni
kuin kaiken kattavan viitan:
Arvokas, ikuisesti hyväksytty, kelvollinen
ja riittävä.
- - -
"Pukekaa yllenne Jeesus Kristus --- " Olet myös ihana sisko :=)
et siksi että kehuit runojani,
vaan siksi että sinulla on lämmin sydän.
runismamabeard kirjoitti:
Kylmän pohjoistuulen puhaltaessa
on nautinto omistaa lämmin takki.
Mutta entäpä jos kylmä pohjoistuuli paljastaakin
että koko takki, jota olen pitänyt ylläni
kuvitellen että kylmien tuulten tullessa se auttaa minua
pysymään lämpimänä, on valhetta
tai ainakin riittämätön?
Voisiko olla niin, että toinen ihminen on
toiselle takki, johon hän
tahtoisi kääriytyä pysyäkseen lämpimänä ja elävänä
maailman pohjoistuulissa?
Kun elämän karu todellisuus riistää
takin yltäni, kiitänkö naama ruvella Luojaani:
kiitos Herra?
Miksi en kiittäisi kuitenkin?
Että minulle paljastui tämä tilanne.
Ja polvillani maassa vuolaiden itkujeni kanssa
löytäisin vihdoinkin suloisen Kristuksen,
kauan sitten kadottamani,
joka kietoisi käsivarteni ympärille ja sanoisi:
Tule, lähdetään yhdessä.
Eikä minun koskaan enää tarvitsisi palella!
Vai juoksenko oikopäätä,
kun takki on yltäni revitty, etsimään
uutta takkia?
Asiaa tai ihmistä joka lämmittäisi
palelevaa minua.
Kääriydynkö itsesääliin,
oikeutettuihin loukatuksitulemisen tunteisiini -
lämmitän kohmeisia käsiäni katkeruuden rakovalkealla
Saatanan kutoessani ylleni takkia
jonka rintapielessä lukee suurin kirjaimin
Hyljätty.
Se tarkoittaa:
Mitätöity, arvottomaksi havaittu,
ei edes roskan arvoinen.
Kuinka teen?
Yhdellä tavalla vai toisin?
Jospa jättäisin tekemisen.
Olisin vain tuulen puhaltaessa,
löytäisin käteni, joita en ennen ole oikeastaan
huomannutkaan, kun olen niitä työntänyt
toisten taskuihin ja heidän elämäänsä, aidon persoonallisuuteni
kadottaen sen sekoittuessa toisiin - rajojen hämärtyessä.
Oh!
Antaisin rajojen selkeytyä!
Tulisin itsekseni kipujeni kanssa!
Kasvot pohjoistuulta vasten.
Ilman tuulta en tuntisi mitä on olla minä -
Ilman tuulta en olisi havainnut
petollisen takkini riittämättömyyttä -
Niin, ja suurinta kaikessa:
Ilman tätä kipeästi puhaltavaa, raatelevaa pohjoistuulta
en olisi nyt polvillani maassa
ja löytäisi Kristusta - minun Vapahtajaani.
Häntä joka vuodattaa sanansa ylleni
kuin kaiken kattavan viitan:
Arvokas, ikuisesti hyväksytty, kelvollinen
ja riittävä.
- - -
"Pukekaa yllenne Jeesus Kristus --- "en heitä vielä
en kokonaan enkä edes tiedä miksi?
mutta menen - takki auki tuulta päin- Kopuli
runotytto1 kirjoitti:
Olet myös ihana sisko :=)
et siksi että kehuit runojani,
vaan siksi että sinulla on lämmin sydän.
runiskiitos :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422224- 241780
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.271435- 1091264
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!151229- 181035
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.71944Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut107864Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva333853Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad74846