Mä olen sitä mieltä, että

Ihmetyskummitus

..todella kateellinen ihminen on sellainen, joka ei ainakaan missään nimessä kykene ääneen koskaan lausumaan olevansa kateellinen. Näin ollen siis sellainen ihminen, joka voi leikkimielisesti myöntää olevansa jostakin asiasta jollekin kateellinen, ei vastaavasti todellisuudessa olekaan kovin kateellinen henkilö, vaikka toisinkin luullaan.

Todella kateellinen ihminen ei myöskään yleensä kykene nauramaan itselleen, muille kylläkin. Lisäksi hänellä on jatkuvasti jonkinlainen kilpailu päällä sukulaistensa, ystäviensä ja tuttaviensa kanssa. Hän ei osaa iloita, jos toiselle tapahtuu jotakin positiivista, vaan se on aina ikäänkuin "häneltä itseltään pois".

Kateus on tunne, josta ihmisen pitäisi sitä itsessään tiedostaessaan aina pyrkiä pois. Kateudessa ei ole mitään uutta ja hyvää luovaa, ei sitä tuntevalle itselleen, eikä missään nimessä ainakaan kateuden kohteille. Uskon, että loppujen lopuksi ihmiset ovat kuitenkin paljon vähemmän kateellisia toisilleen, kuin joskus kuulee väitettävän. Kateuden kokemisessakin on varmasti usein kysymys ihmisen vääränlaisesta narsismista: Suuren Kateuden Kohteena oleva ihminen kuvittelee usein olevansa jotenkin "spesiaalimpi" tai "ainutlaatuisempi" ihmisenä, kuin todellisuudessa onkaan...

Mitä muut mieltä?

6

1220

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ajatukset**

      Niin se on, että ne kateellisimmat ihmiset (onko jokin narsismihäiriö) eivät pysty nauramaan itselleen (oikeasti), mutta toisia kohtaan tuntee suunnatonta vahingoniloa. Tätä vanhingoniloa yrittävät kuitenkin hieman peittää, koska eivät halua kateellisuuttaan kokonaismittakaavassa paljastaa.

      Surullinen ihmislajikehan se on. Kaikki on kilpailua, ja toisille tapahtuneet onnistumiset ovat itseltään pois, koska ne heikentävät omaa kilpailutilannetta.

      Tällainen ihminen on hyvinvoiva vain silloin, kun tuntee olevansa kaikkien muiden yläpuolella. Niinpä he hakeutuvat usein seuraan, jossa muut ovat "huonompia". Ja jos joku osoittaa "paremmuuden" merkkejä, yltiökateellisen rauha taas järkkyy.

      Tällaisen ihmisen toimintamalleja ovat sitten niiden "uhkaavien" ihmisten mustamaalaaminen toisille, jotta he vajoaisivat taas alemmalle tasolle ja kateellinen korottaisi näin omaa asemaansa.

      Tällainen ihminen ei valitettavasti koskaan ole tyytyväinen, sillä aina löytyy "menestyvämpiä" ihmisiä, kuka milläkin elämän saralla.

      • Ihmetyskummitus

        Kuten sanoit, todella kateelisessa ihmisessä on pakostikin jotain säälittävää... On varmaan aika vaikeaa sellaisen ihmisen elämä, jolle elämä pääsääntöisesti on aina vain kilpailua, ja jopa oman lähipiirinsäkin kanssa. Tosi kateellisella kyllä varmaan se ystäväpiirikin on loppujen lopuksi kyllä aika pieni, koska hänenhän on koko ajan kaikin voimin yritettävä salata kateellisuutensa.

        Kateuteen liittyykin varmasti paljonkin kaikenlaista salamyhkäisyyttä. Todella kateellinen tuskin voi koskaan edes tuntea kovin suurta läheisyyttä muiden ihmisten kanssa, koska hän eittämättä varmaan kuvittelee muidenkin olevan yhtä kateellisia, kuin hän itse on.;-) Kun kateelliselle elämä itsesään on lähinnä kilpailun kenttä, ei hän tietysti luonnollisestikaan voi ja uskalla paljastaa omista tunnoistaan muille paljoakaan: hän luulee, että muut toimisivat heti jotenkin samoin kuin hän itse, eli käyttäisivät hänen luottamustaan hyväkseen negatiivisessa mielessä.

        Olis aika kamalaa, jos jatkuvasti tarvitsis kadehtia muita.;-)


    • Miki74

      Suomalaisethan on ollut ja tulee olemaankin aina kateellisia toisilleen, mutta miksi ei? Kateellisuushan johtaa tietenkin jonkinlaiseen kilpailutilanteeseen joka taas johtaa kehitykseen, jota ilman ei periaatteessa mitäään tapahtuisi....
      Ja kilpailuhan pitäisi olla tietenkin tervettä jota kaikki ei ole...
      Josta voimme taas puhua vaikka kuinka ja päädymme taas lähtöpisteeseen, KATEUS!!!

      • kizuli68**

        suomalaista kansan perinettä,son tosi...olen kokennut sen monta kertaa.En tosiaankaan ymmärrä heitä. Miksi? Miettipää sitä Miki. Onneks sä et ole :D. Ollaan niitä terveitä suomalaisia,heh.
        Kateus on kait muotii suomessa*reps*.Nyt joku varmaan ottaa nokkiinsa kun lukee tämän...mut sou...mitä niistä.T.Kizu

        Jeps kateus jutut ei lopu koskaan suomessa.


      • kizuli68** kirjoitti:

        suomalaista kansan perinettä,son tosi...olen kokennut sen monta kertaa.En tosiaankaan ymmärrä heitä. Miksi? Miettipää sitä Miki. Onneks sä et ole :D. Ollaan niitä terveitä suomalaisia,heh.
        Kateus on kait muotii suomessa*reps*.Nyt joku varmaan ottaa nokkiinsa kun lukee tämän...mut sou...mitä niistä.T.Kizu

        Jeps kateus jutut ei lopu koskaan suomessa.

        siinä, että kateus on suomalaisten perisynti. Jokainen on kuitenkin ollut elämänsä aikana
        jollekulle toiselle jostakin kateellinen, hetken aikaa. Tällainen nopeasti ohimenevä kateudenpistos on ihan normaalia.

        Jos taas puhutaan ihmistyypistä, joka on peruskateellinen jatkuvasti, eikä pysty iloitsemaan mistään toisen/toisten puolesta, koska krooninen kateuden tunne estää sen, on sellainen ihminen mielestäni lievästi häiriintynyt ja tarvitsisi mielenterveysammattilaisen apua.

        Kateus on katkeruuden pikkusisko ja ihmisestä, joka potee jatkuvaa kateuden tunnetta tulee pikkuhiljaa katkeroitunut ja rasittava, alati valittava ja kaikesta ruikuttava, onneton ihminen. Tunnen yhden tällaisen tyypin ja hän on sietämätön.


      • .......................
        H-KBlau kirjoitti:

        siinä, että kateus on suomalaisten perisynti. Jokainen on kuitenkin ollut elämänsä aikana
        jollekulle toiselle jostakin kateellinen, hetken aikaa. Tällainen nopeasti ohimenevä kateudenpistos on ihan normaalia.

        Jos taas puhutaan ihmistyypistä, joka on peruskateellinen jatkuvasti, eikä pysty iloitsemaan mistään toisen/toisten puolesta, koska krooninen kateuden tunne estää sen, on sellainen ihminen mielestäni lievästi häiriintynyt ja tarvitsisi mielenterveysammattilaisen apua.

        Kateus on katkeruuden pikkusisko ja ihmisestä, joka potee jatkuvaa kateuden tunnetta tulee pikkuhiljaa katkeroitunut ja rasittava, alati valittava ja kaikesta ruikuttava, onneton ihminen. Tunnen yhden tällaisen tyypin ja hän on sietämätön.

        Itse valitan aika paljon. Se on oman oloni kevennystä. Se on vain tapa, jonka teen aika usein... Siihen lisättäköön, että mielummin tosiaan haukun itseäni kuin muita!

        Taisin varmaan ymmärtää viestisi hiukan väärin?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      68
      2590
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      62
      2552
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1752
    4. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1577
    5. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1490
    6. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      9
      1430
    7. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      15
      1352
    8. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1213
    9. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      8
      1157
    10. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      25
      1076
    Aihe