Huu-haa-hankkeita

No tuo se vasta varsinaista jälkiviisautta on, kun Saimaan kanava rakennettiin alunperin jo 1800-luvun puolivälissä. Vaikka sitä sitten 1900-luvulla pariinkin otteeseen paranneltiin, niin perusratkaisu on tuo alkuperäinen.

Niin, ei tuosta Porvoonjoen kanavoinnista hyvällä tahdollakaan saa realistista hanketta. Sen sijaan Heinola-Kuusankoski -väylästä kyllä, mutta se olisi myös perusteltava realistisesti eikä kuten nyt.

Kyllä sisävesiväyläverkosto kehittämistä tarvitsee, mutta silloin olisi ajateltava hiukan laajemmalla perspektiivillä. Ajatteluun tulisi ottaa mukaan koko Järvi-Suomi, joka pitää sisällään niin Vuoksen, Kymijoen kuin Kokemäenjoenkin vesistöt. Pitäisi miettiä, mihin tarkoitukseen vesireittejå tarvitaan, kuinka ne palvelevat parhaiten kokonaisuutta, mikä on tärkeysjärjestys ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Yksi oleellinen seikka on myös suunnitellun reitin lähipotentiaali, koska kaikissa tapauksissa matkailun peruskäyttäjäkunta löytyy lähipotentiaalista.

Kannatan lämpimästi vesikuljetuksia, koska ne on yhtä pitävästi niin idässä kuin lännessäkin todistettu edullisimmaksi, ympäristöystävällisimmäksi ja turvallisimmaksi kuljetusmuodoksi. EU patistaa voimakkaasti kehittämään sisävesikuljetuksia. Kanavoinnin mitoitus olisi silloin jäissä kulkevalle DAS-mallialukselle, jonka pituus on 90 metriä, leveys 13,5 metriä ja syväys 3,5 metriä. Alikulkukorkeudeksi tarvittaneen 10-12 metriä.

Vesikuljetusväylästön tulisi kattaa kuitenkin kaikki vesistöjen varrella olevat potentiaaliset talousalueet. Tässä mielessä maan toiseksi suurimman talousalueen Pirkanmaan jättäminen vesiteiden ulkopuolelle olisi aika merkillistä.

Itse asiassa reitillä Päijänteeltä Pohjanlahdelle tarvitaan vähemmän kaivettua maakanavaa kuin suunnitellulla Kymijoen reitillä! Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta.

Ihan oma lukunsa on sitten matkailu- ja veneilymitoituksen kanavointi. Valtio kerää tuloja veneilystä 100 miljoonaa euroa vuosittain ja valtion menot veneilystä ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuosta 70 miljoonan vuosittaisesta nettohyödystä käytettäisiin vaikkapa 20 % vuosittain 10 vuoden ajan matkailu- ja veneilykanavien rakentamiseen, olisi kaikki matkailun ja veneilyn kannalta tärkeät reitit kanavoitu. Tuolla rahalla nimittäin saataisiin yli 40 kappaletta noin puolen kilometrin mittaista sululla varustettua kanavaa matkailumitoituksella.

Kaikki tällaiset ajatukset kuitenkin tyrmätään liikenneministeriössä, jonka liikennehankkeille kehittämä yhteiskuntataloudellisen hyödyn laskentamalli ei anna mitään toivoa näille vesitieinvestoinneille. Sehän ei ole mikän ihme, koska laskentamalli on kehitetty maaliikenteen - erityisesti tieliikenteen - lähtökohdista. Se ei ota lainkaan huomioon sellaista arvostuseriä, jotka nimenomaan vesiväyläinvestoinneissa ovat merkittäviä ja korostavat niitä arvostuseriä, jotka tieliikenteessä ovat merkittäviä.

Olisihan tästä aiheesta enemmänkin kirjoitettavaa, mutta naputellaan lisää sitten, jos asiallista keskustelu jatkuu.

McLeod kirjoitti:

Niin, ei tuosta Porvoonjoen kanavoinnista hyvällä tahdollakaan saa realistista hanketta. Sen sijaan Heinola-Kuusankoski -väylästä kyllä, mutta se olisi myös perusteltava realistisesti eikä kuten nyt.

Kyllä sisävesiväyläverkosto kehittämistä tarvitsee, mutta silloin olisi ajateltava hiukan laajemmalla perspektiivillä. Ajatteluun tulisi ottaa mukaan koko Järvi-Suomi, joka pitää sisällään niin Vuoksen, Kymijoen kuin Kokemäenjoenkin vesistöt. Pitäisi miettiä, mihin tarkoitukseen vesireittejå tarvitaan, kuinka ne palvelevat parhaiten kokonaisuutta, mikä on tärkeysjärjestys ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Yksi oleellinen seikka on myös suunnitellun reitin lähipotentiaali, koska kaikissa tapauksissa matkailun peruskäyttäjäkunta löytyy lähipotentiaalista.

Kannatan lämpimästi vesikuljetuksia, koska ne on yhtä pitävästi niin idässä kuin lännessäkin todistettu edullisimmaksi, ympäristöystävällisimmäksi ja turvallisimmaksi kuljetusmuodoksi. EU patistaa voimakkaasti kehittämään sisävesikuljetuksia. Kanavoinnin mitoitus olisi silloin jäissä kulkevalle DAS-mallialukselle, jonka pituus on 90 metriä, leveys 13,5 metriä ja syväys 3,5 metriä. Alikulkukorkeudeksi tarvittaneen 10-12 metriä.

Vesikuljetusväylästön tulisi kattaa kuitenkin kaikki vesistöjen varrella olevat potentiaaliset talousalueet. Tässä mielessä maan toiseksi suurimman talousalueen Pirkanmaan jättäminen vesiteiden ulkopuolelle olisi aika merkillistä.

Itse asiassa reitillä Päijänteeltä Pohjanlahdelle tarvitaan vähemmän kaivettua maakanavaa kuin suunnitellulla Kymijoen reitillä! Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta.

Ihan oma lukunsa on sitten matkailu- ja veneilymitoituksen kanavointi. Valtio kerää tuloja veneilystä 100 miljoonaa euroa vuosittain ja valtion menot veneilystä ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuosta 70 miljoonan vuosittaisesta nettohyödystä käytettäisiin vaikkapa 20 % vuosittain 10 vuoden ajan matkailu- ja veneilykanavien rakentamiseen, olisi kaikki matkailun ja veneilyn kannalta tärkeät reitit kanavoitu. Tuolla rahalla nimittäin saataisiin yli 40 kappaletta noin puolen kilometrin mittaista sululla varustettua kanavaa matkailumitoituksella.

Kaikki tällaiset ajatukset kuitenkin tyrmätään liikenneministeriössä, jonka liikennehankkeille kehittämä yhteiskuntataloudellisen hyödyn laskentamalli ei anna mitään toivoa näille vesitieinvestoinneille. Sehän ei ole mikän ihme, koska laskentamalli on kehitetty maaliikenteen - erityisesti tieliikenteen - lähtökohdista. Se ei ota lainkaan huomioon sellaista arvostuseriä, jotka nimenomaan vesiväyläinvestoinneissa ovat merkittäviä ja korostavat niitä arvostuseriä, jotka tieliikenteessä ovat merkittäviä.

Olisihan tästä aiheesta enemmänkin kirjoitettavaa, mutta naputellaan lisää sitten, jos asiallista keskustelu jatkuu.

Lue lisää

Kannatan myös rekkaliliikenteen siirtämistä meri ja rautateteihin. Sisävesikanavat olisivat ihan hyvä vaihtoehto, hillitsemään kasvavaa raskasta liikennettä. Tänäpäivänä taitaa suurin osa suomen sisäisestä liikenteestä mennä rekoilla? Kemistä ajetaan paperia jätkänsaareen rekoilla todella ihmeellistä. Olisiko noista sisävesi väylillä mittän käyttöä kun rannikkokaupungeistakin ajetaan rannikkokaupunkiin rekoilla. Ulkomaankauppaa näillä sisävesikäyttöön tarkoitetuilla laivoilla ei ehkä kannattaisi ajaa? Tietysti poikkeuksiakin varmasti olisi.

McLeod kirjoitti:

Niin, ei tuosta Porvoonjoen kanavoinnista hyvällä tahdollakaan saa realistista hanketta. Sen sijaan Heinola-Kuusankoski -väylästä kyllä, mutta se olisi myös perusteltava realistisesti eikä kuten nyt.

Kyllä sisävesiväyläverkosto kehittämistä tarvitsee, mutta silloin olisi ajateltava hiukan laajemmalla perspektiivillä. Ajatteluun tulisi ottaa mukaan koko Järvi-Suomi, joka pitää sisällään niin Vuoksen, Kymijoen kuin Kokemäenjoenkin vesistöt. Pitäisi miettiä, mihin tarkoitukseen vesireittejå tarvitaan, kuinka ne palvelevat parhaiten kokonaisuutta, mikä on tärkeysjärjestys ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Yksi oleellinen seikka on myös suunnitellun reitin lähipotentiaali, koska kaikissa tapauksissa matkailun peruskäyttäjäkunta löytyy lähipotentiaalista.

Kannatan lämpimästi vesikuljetuksia, koska ne on yhtä pitävästi niin idässä kuin lännessäkin todistettu edullisimmaksi, ympäristöystävällisimmäksi ja turvallisimmaksi kuljetusmuodoksi. EU patistaa voimakkaasti kehittämään sisävesikuljetuksia. Kanavoinnin mitoitus olisi silloin jäissä kulkevalle DAS-mallialukselle, jonka pituus on 90 metriä, leveys 13,5 metriä ja syväys 3,5 metriä. Alikulkukorkeudeksi tarvittaneen 10-12 metriä.

Vesikuljetusväylästön tulisi kattaa kuitenkin kaikki vesistöjen varrella olevat potentiaaliset talousalueet. Tässä mielessä maan toiseksi suurimman talousalueen Pirkanmaan jättäminen vesiteiden ulkopuolelle olisi aika merkillistä.

Itse asiassa reitillä Päijänteeltä Pohjanlahdelle tarvitaan vähemmän kaivettua maakanavaa kuin suunnitellulla Kymijoen reitillä! Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta.

Ihan oma lukunsa on sitten matkailu- ja veneilymitoituksen kanavointi. Valtio kerää tuloja veneilystä 100 miljoonaa euroa vuosittain ja valtion menot veneilystä ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuosta 70 miljoonan vuosittaisesta nettohyödystä käytettäisiin vaikkapa 20 % vuosittain 10 vuoden ajan matkailu- ja veneilykanavien rakentamiseen, olisi kaikki matkailun ja veneilyn kannalta tärkeät reitit kanavoitu. Tuolla rahalla nimittäin saataisiin yli 40 kappaletta noin puolen kilometrin mittaista sululla varustettua kanavaa matkailumitoituksella.

Kaikki tällaiset ajatukset kuitenkin tyrmätään liikenneministeriössä, jonka liikennehankkeille kehittämä yhteiskuntataloudellisen hyödyn laskentamalli ei anna mitään toivoa näille vesitieinvestoinneille. Sehän ei ole mikän ihme, koska laskentamalli on kehitetty maaliikenteen - erityisesti tieliikenteen - lähtökohdista. Se ei ota lainkaan huomioon sellaista arvostuseriä, jotka nimenomaan vesiväyläinvestoinneissa ovat merkittäviä ja korostavat niitä arvostuseriä, jotka tieliikenteessä ovat merkittäviä.

Olisihan tästä aiheesta enemmänkin kirjoitettavaa, mutta naputellaan lisää sitten, jos asiallista keskustelu jatkuu.

Lue lisää

"Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta."

Juuri näin. Suomen halki pitäisi päästä vesitse.

Harmi vain ettei meillä ole riittävän valveutuneita politikkoja, jotka ymmärtäisivät laittaa kanavahankkeet vireille.

"Fakta: ei ole uskottavaa, että yhtään kanavaa rakennettaisiin puhtaasti matkailu-/veneilytarkoituksiin."

Uusimmat kanavat,Juankosken ja Karjalankosken kanavat, rakennettiin juuri matkailukäyttöön.

"Yhtään "uutta" työpaikkaa nämä kanavahankkeet ei tuo. Sen voi jokainen todeta kiertämällä näitä, jo tehtyjä kanavia."

Satamakaupungit hyötyy kun yöpyvät veneilijät tuhlaa rahojaan kaupungilla. Tottakai työpaikkoja syntyy.