Miten rakentaa

jorojukka-kukka

Miten rakentaa naisten välistä yhteistyötä paremmaksi yhteiskunnassamme? Mitkä ovat suurimmat esteet ja kompastuskivet?

63

1828

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • enemmän

      tuoda esille ja saada periaatteeksi kaikille naisille se, että kannattaa pitää omiensa puolta.

    • on saatu

      uskomaan, että nainen on heikompi astia, niin tämä näkyy niin, että pitää muita naisia huonompina esim. työelämässä. Miehiä taas ei saa halventaa, vaan niitä pitää kehua ja kohdella kuin lellivauvoja.

    • Elastika

      Suurimpina esteinä näkisin naisten keskinäisen ihme kilpailun, ja erilaisuuden sietämättömyyden.

      Yhtenä mahdollisesti tilannetta parantavana tekijänä näen tulevien naispolvien kasvatuksen itsetuntoisiksi, reiluiksi, itseään rakastaviksi naisiksi, silloin heillä on voimaa ja mahdollisuus erilaisuuden ymmärtämiseen ja sen toteuttamiseen käytännössäkin. Lakata jankuttamasta naiseuteen liittyvää problematiikka tuutin täydeltä, vaan keskittyä myös vahvuuksiin ja hyviin puoliin, heikkouksien aktiiviseen voimistamiseen. Naiseus on nykyisin hyvin problematisoitunut lähinnä median rummutuksen seurauksena ja sillä on jonkinasteinen traumatisoiva vaikutus positiiviseen naisenergiaan.

      Nykyiselle naispolvelle tie parempaan yhteistoimintaa kulkee itsetutkiskelun kautta. Olenko minä valmis heittämään omat ennakkoluuloni ja -asenteeni romukoppaan ja katsomaan maailmaa ja kanssanaisiani tuoreemmin silmin.

    • mies<<

      ..Yksilön kunnioittamisen kautta. Sillä että arvostaa itseään ja lähimmäistään.

      Halveksimalla ja oman edun pönkittämisellä ei koskaan saavuteta muuta kuin epätasa-arvoa.

    • Nari_Säre

      ...on mielestäni kompastuskivien hakemalla hakeminen - ts. ennakko-oletus siitä, etteivät naiset ja miehet olisi samalla viivalla keskenään.

      Itselläni homma menee, että esim. töissä toimin suht samalla tavalla ammatillisesti, olipa kyseessä kumpi sukupuoli hyvänsä. En katso sukupuoleen, vaan ihmiseen.

      Kotona homma toimii siten, että kristillinen avioliitto on yhteistoimintaa a:sta o:hon, jossa ei sooloilla, vaan kunnioitetaan ja kuunnellaan toista. (Mielestäni sekulääri ja omaa itseä korostava hedonismi on parisuhteessa suurin este ihmisten yhdessä pysymiselle, mutta tähän ei varmasti auta kuin maailmankatsomuksen muuttuminen... tämä vaiva taas koskee niin miehiä kuin naisiakin nykyisin suht yhtä paljon, käsittääkseni).

    • P.e.p.e.

      Vahvin side/liitoutuma maailmassa on toimiva avioliitto/parisuhde. Valtaosa parisuhteista solmitaan naisen ja miehen välille (häviävä marginaali on homosuhteeita). Naisten välinen yhteistyö jää tästä syystä aina 2. sijalle. Naisen intressit ajavat toimivassa ja vähän huonomminkin toimivassa parisuhteessa aina kaveri- ja/tai ystäväsuhteen edelle.

      • jorojukka-kukka

        Naisten yhteiskunnallisen toiminnan sektoreista oli nyt tällä kertaa kyse.


      • P.e.p.e.
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Naisten yhteiskunnallisen toiminnan sektoreista oli nyt tällä kertaa kyse.

        Tavalliset naiset ja miehet eivät perusta liittoutumia sukupuolen perusteella. Ihmiset etsivät sopivia henkilöitä, joiden kanssa yhteistyö on molemmin puolin hedelmällistä. Tuntuuko sinun näkökulmasta kaukaiselta?


      • jorojukka-kukka
        P.e.p.e. kirjoitti:

        Tavalliset naiset ja miehet eivät perusta liittoutumia sukupuolen perusteella. Ihmiset etsivät sopivia henkilöitä, joiden kanssa yhteistyö on molemmin puolin hedelmällistä. Tuntuuko sinun näkökulmasta kaukaiselta?

        Ymmärrettävistä syistä naisten ja miesten yhteistyötä. Mutta JOS naiset aikovat pärjätä entistä paremmin ja saada äänensä kuuluville, heidän on aloitettava KESKINÄINEN TOISTENSA TUKEMINEN JA YHTEISTYÖ. Tätä on jo olemassa, mutta odottelen lisää.

        Odottelen myös keskustelua aiheesta aloitukseni teemaa noudattaen, enkä halua jäädä vänkäämään nais-mies-sektoria. Aivan kuin tässä maailmassa ei muuta olisikaan kuin MIES. :D
        Täytyy sanoa, että tuo ikuinen miestyrkytys alkaa riittämään minulle.


      • jorojukka-kukka
        P.e.p.e. kirjoitti:

        Tavalliset naiset ja miehet eivät perusta liittoutumia sukupuolen perusteella. Ihmiset etsivät sopivia henkilöitä, joiden kanssa yhteistyö on molemmin puolin hedelmällistä. Tuntuuko sinun näkökulmasta kaukaiselta?

        Sinähän oikeastaan vastasit kysymykseeni, mitkä ovat naisyhteistyön suurimmat kompastuskivet. Vastaus: Vänkäävät ja joka paikkaan tyrkyllä olevat miehet.


      • P.e.p.e.
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Ymmärrettävistä syistä naisten ja miesten yhteistyötä. Mutta JOS naiset aikovat pärjätä entistä paremmin ja saada äänensä kuuluville, heidän on aloitettava KESKINÄINEN TOISTENSA TUKEMINEN JA YHTEISTYÖ. Tätä on jo olemassa, mutta odottelen lisää.

        Odottelen myös keskustelua aiheesta aloitukseni teemaa noudattaen, enkä halua jäädä vänkäämään nais-mies-sektoria. Aivan kuin tässä maailmassa ei muuta olisikaan kuin MIES. :D
        Täytyy sanoa, että tuo ikuinen miestyrkytys alkaa riittämään minulle.

        Jokaiselle ihmiselle (pl. hurahtaneet ja hurahtaneet uskovaiset) oma ja läheisten "peppu" on lähempänä kuin esim. oman sukupuolen edun tavoitteleminen. Olisi täysin järjetöntä, jos sukupuoli nostettaisiin johonkin erityis-/ykkösasemaan. Yhteiskunnassa ja yhteisöissä on paljon tärkeämpiäkin asioita. Tässä suhteessa naisilla ja miehillä tuskin on suurtakaan eroa pl. asioiden painotukset. Tässä on se syy. Paljon tehokkaampi tapa ajaa omaa ja samoin ajattelevien etua on toimia aktiivisesti politiikassa, separoimatta sukupuolia. Sp-separatistin elämä on luullakseni aika ankeaa ja hedelmätöntä.


    • Karski

      miksi pitäisi JUURI naisten välistä yhteistyöta rakentaa paremmaksi? Eikö miehet kelpaa? Silloinhan se olisi todellista tasa-arvoa! Jos haluat todellista sp tasa-arvoa, niin miksi puhua tällaisissa asioissa MIEHISTÄ ja NAISISTA, sp tasa-arvoinen puhuu ihmisistä ja yksilöistä.

      Ajatustavassasi on se suurin kompastuskivi.

      • jorojukka-kukka

        Kirjoita sanottavasi tuohon "Miksi nainen on naiselle susi" aloitukseen. Niistä lähtökohdista on tämä aloitus rakentunut.


    • rusalka

      Siis miehille sekä naisille tulppa, ettei valeita juoruta. Peili siittä syystä, että tulisi joskus tarkasteltua omia hommia/sanomisia pikkasen.

      Vaikeeta?

    • Kyllä se varmaan on tyttöjen kasvatuksesta kiinni. Tytöt kasvatetaan edelleen näkymättömiksi ja vaatimattomiksi. Perinteisen naisen kasvatus on ollut sellaista, että tyttöjen itsenäistymistä ei tueta. On ajateltu ettei vahva nainen "saa miestä", riippuvuutta tuetaan. Naiseksi kasvaminen vaatii irrotautumista lapsuudenperheestä ja sen arvoista.

      Naiset vaativat toisiltaan enemmän saman kaltaisuutta, kuin miehet toisiltaan. Ryhmästä poikkeamista ei sallita. Sanlaisuuden vaatimus on läpi kulttuureiden jatkuva perinne. Naiset pitävät huolta tapojen siirtymisestä, siitä tämä luultavasti johtuu. Toisen naisen tukeminen voidaan nähdä tärkeänä, jos siitä ajatellaan olevan kaikille naisille hyötyä. Halosen vaaleissa tämä piirre oli hätkähdyttävän selvä. Ensimmäiselle kaudelle Halonen sai lähes kansanliikkeeksi nousevan kannattajajoukon nimenomaan naisista. Ensimmäinen naispresidentti nähtiin arvokkaana ja tavoiteltavana asiana. Toiselle kaudelle pyrkiessä asetelma oli ratkaisevasti muuttunut. Nainen oli jo ollut presidenttinä ja toinen vaalikausi toi siis lisäarvoa vain Haloselle. Osa aktiivisista naiskannattajista siirtyi Niinistön taakse. Halonen oli liiaksi erilaistunut presidentti-instituution kautta.

      Naisten kyky sietää erilaisuutta on erilainen, kuin miesten vastaava. Miehet näkevät erilaisuuden hankalasti sulatettavana, silloin kun erilaisuus on selkeä poikkeavuus esm. ihon väri, etninen ryhmä tms... Naiset kestävät tämän kaltaista erilaisuutta keskimäärin paremmin. Naiset eivät hyväksy poikkeavuutta oman ryhmänsä naisilta. Vaaditaan mielipiteiden samanlaisuutta, käytökseen liittyy selkeä normitus jne... Tämän tyyppiset asenteet, etenkin kun niitä ei tiedosteta, ovat mm. naisten keskinäisen yhteistyön tiellä.

      • jorojukka-kukka

        Olisin kysynyt tuosta mielipiteiden samanlaisuus vaatimuksesta, jonkin ryhmän sisällä, sen, että entäpä, jos juuri ryhmän sisällä on toisistaan poikkeavia ja päinvastaisia mielipiteitä, niin miten kummassa nämä on mahdollista yhteensovittaa rakentavaksi yhteistyöksi. Esim. toiset haluaa, että kyllä ja toiset että ei.


      • avecMaria

        "Naiset eivät hyväksy poikkeavuutta oman ryhmänsä naisilta. Vaaditaan mielipiteiden samanlaisuutta, käytökseen liittyy selkeä normitus jne... Tämän tyyppiset asenteet, etenkin kun niitä ei tiedosteta, ovat mm. naisten keskinäisen yhteistyön tiellä."

        Tiedätkö mitä noiden vaatimusten ja asenteiden takana on?


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        Olisin kysynyt tuosta mielipiteiden samanlaisuus vaatimuksesta, jonkin ryhmän sisällä, sen, että entäpä, jos juuri ryhmän sisällä on toisistaan poikkeavia ja päinvastaisia mielipiteitä, niin miten kummassa nämä on mahdollista yhteensovittaa rakentavaksi yhteistyöksi. Esim. toiset haluaa, että kyllä ja toiset että ei.

        Naisten ryhmissä erilaisuus aiheuttaa klikkiytymisen -hyvin helposti. Haetaan ryhmästä tukea ja äkkiä onkin vähintäänkin kaksi ryhmää jotka riitelevätkin keskenään. Yhteistyön edellytykset katoavat näin nopeasti.

        Naisten keskinäisen neuvotteluperinteen toivoisi nopeasti elpyvän. Naisten olisi myös hyvä hyväksyä keskinäinen erilaisuus, sen nousematta uhaksi. Erilaisuuden sietäminen myös itsessä olisi hyvä myös. Naisilla on taipumus helposti samaistua toisiin naisiin ja luopua rajoistaan. Tämä itseyden väheneminen on este sekä yhteistyölle, että uralla etenemiselle. Itsenäisyyden puute merkitsee helposti sitä, että odotetaan toisten toimivan samoin. Mikäli tämä odotusarvo on tiedostamaton, niin sitä suurempi se vaikutuksiltaan on.


      • avecMaria kirjoitti:

        "Naiset eivät hyväksy poikkeavuutta oman ryhmänsä naisilta. Vaaditaan mielipiteiden samanlaisuutta, käytökseen liittyy selkeä normitus jne... Tämän tyyppiset asenteet, etenkin kun niitä ei tiedosteta, ovat mm. naisten keskinäisen yhteistyön tiellä."

        Tiedätkö mitä noiden vaatimusten ja asenteiden takana on?

        Kasvatuksessa on varmaan osa syy. Kuitenkin kasvatus ei selitä sitä, että tämä on niin tyypillinen piirre lähes kaikissa kulttuureissa.

        Olen pohtinut jopa osittaista biologista selitystä. Naisryhmässä, jos se on riittävän tiivis, kuukautiset alkavat kaikilla lähes samaan aikaan. Hormonitoiminta siis samankaltaistuu. Miksi näin on olisi mielenkiintoista tietää?


      • Tittelityy kirjoitti:

        Naisten ryhmissä erilaisuus aiheuttaa klikkiytymisen -hyvin helposti. Haetaan ryhmästä tukea ja äkkiä onkin vähintäänkin kaksi ryhmää jotka riitelevätkin keskenään. Yhteistyön edellytykset katoavat näin nopeasti.

        Naisten keskinäisen neuvotteluperinteen toivoisi nopeasti elpyvän. Naisten olisi myös hyvä hyväksyä keskinäinen erilaisuus, sen nousematta uhaksi. Erilaisuuden sietäminen myös itsessä olisi hyvä myös. Naisilla on taipumus helposti samaistua toisiin naisiin ja luopua rajoistaan. Tämä itseyden väheneminen on este sekä yhteistyölle, että uralla etenemiselle. Itsenäisyyden puute merkitsee helposti sitä, että odotetaan toisten toimivan samoin. Mikäli tämä odotusarvo on tiedostamaton, niin sitä suurempi se vaikutuksiltaan on.

        Mainitsit naisten keskinäisen neuvotteluperinteen. Siitä mieleeni nousi jokin aika sitten lukemani kirja "Arjen islam".

        Siinä ääneen päässeet somalinaiset pitivät itseään syntysuomalaista naista itsenäisempänä. Heidän silmissään suomalainen nainen on henkisesti miehestään riippuvaisempi.

        Yksi sekä naisten että miesten välistä yhteisöllisyyttä hajottava tekijä on varmaan juuri tämä ajatus ydinperheestä, jonka mukaan asuminen ja muut ratkaisut on järjestetty. Naisten osalta tämä toisten tuen puute tulee ehkä enemmän esiin työelämässä ja miehillä taas sosiaalisessa elämässä?

        Somaliperheet ovat isompia, ja vaikka (tai ehkä juuri sen vuoksi) naisilla ja miehillä on selvästi toisistaan poikkeava tehtäväjako, heillä on suvereniteetti näissä toimintapiireissään.

        Naiset tekevät täysin itsenäisesti kotia koskevia taloudellisia päätöksiä ja ovat tottuneet pyörittämään kotia ilman miehen apua. Koska somalinaisilla on tiiviit kontaktit toisiinsa ja he laittavat esimerkiksi usein ruokaa suurella joukolla, kodin ja lasten hoitaminen ei käy liian raskaaksi.

        Mies on näin ollen aika tarpeeton naisen elämän kannalta, ellei tähän ole enää emotionaalista sidettä - toisin kuin suomalaisella naisella. Kirjassa kerrottiin naisista, jotka olivat, Sanelman sanoin, pistäneet miehensä ulkoruokintaan ja olivat elämäänsä hyvin tyytyväisiä. Tapa nähdä islamilaiset naiset yhtenä joukkona, kaikki alistettuina, ei vastaa todellisuutta.

        Muillakin valtaväestöstä etnisesti poikkeavilla taitaa olla melko tiiviit kontaktit toisiinsa, erityisesti naisilla. Oman ryhmän avulla yrittäjyys on mahdollista "lapsellisellekin" naiselle. Esimerkiksi thaimaalaisetkin naiset tukevat toisiaan voimakkaasti.

        Unelma omakotitalosta, mökistä ja pikku ydinperheestä vie meidät osittain harhaan, ainakin jos näiden tavoittelu saa unohtamaan naisten keskinäisen tuen tärkeyden kaikissa elämäntilanteissa.


      • Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

        Mainitsit naisten keskinäisen neuvotteluperinteen. Siitä mieleeni nousi jokin aika sitten lukemani kirja "Arjen islam".

        Siinä ääneen päässeet somalinaiset pitivät itseään syntysuomalaista naista itsenäisempänä. Heidän silmissään suomalainen nainen on henkisesti miehestään riippuvaisempi.

        Yksi sekä naisten että miesten välistä yhteisöllisyyttä hajottava tekijä on varmaan juuri tämä ajatus ydinperheestä, jonka mukaan asuminen ja muut ratkaisut on järjestetty. Naisten osalta tämä toisten tuen puute tulee ehkä enemmän esiin työelämässä ja miehillä taas sosiaalisessa elämässä?

        Somaliperheet ovat isompia, ja vaikka (tai ehkä juuri sen vuoksi) naisilla ja miehillä on selvästi toisistaan poikkeava tehtäväjako, heillä on suvereniteetti näissä toimintapiireissään.

        Naiset tekevät täysin itsenäisesti kotia koskevia taloudellisia päätöksiä ja ovat tottuneet pyörittämään kotia ilman miehen apua. Koska somalinaisilla on tiiviit kontaktit toisiinsa ja he laittavat esimerkiksi usein ruokaa suurella joukolla, kodin ja lasten hoitaminen ei käy liian raskaaksi.

        Mies on näin ollen aika tarpeeton naisen elämän kannalta, ellei tähän ole enää emotionaalista sidettä - toisin kuin suomalaisella naisella. Kirjassa kerrottiin naisista, jotka olivat, Sanelman sanoin, pistäneet miehensä ulkoruokintaan ja olivat elämäänsä hyvin tyytyväisiä. Tapa nähdä islamilaiset naiset yhtenä joukkona, kaikki alistettuina, ei vastaa todellisuutta.

        Muillakin valtaväestöstä etnisesti poikkeavilla taitaa olla melko tiiviit kontaktit toisiinsa, erityisesti naisilla. Oman ryhmän avulla yrittäjyys on mahdollista "lapsellisellekin" naiselle. Esimerkiksi thaimaalaisetkin naiset tukevat toisiaan voimakkaasti.

        Unelma omakotitalosta, mökistä ja pikku ydinperheestä vie meidät osittain harhaan, ainakin jos näiden tavoittelu saa unohtamaan naisten keskinäisen tuen tärkeyden kaikissa elämäntilanteissa.

        Myös suomalaiseen todellisuuteen on kuulunut naisten välinen yhteistoiminta. Tämän perinteen katkeaminen on ikävä ilmiö. Ydinperheen merkitys on noussut valtavan suureksi. Naiset eivät näe niin tarpeelliseksi tukea toisiaan, tilalle on -astunut varsin- usein keskinäinen kilpailu.

        Samanlainen mielikuva on myös minulla somaliperheen ihmissuhteista. Somaliassa nainen saa myös helposti avioeron. Sikäli se on tasa-arvoinen muslimimaa.

        Kuinka paljon vaikuttaa naisten keskinäisiin suhteisiin myös ajanpuute? Vaativuustaso on noussut kaikkialla niin korkeaksi, ettei ihmisillä ole aikaa "turhiksi" kokemilleen ihmissuhteille?


      • P.e.p.e.
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Olisin kysynyt tuosta mielipiteiden samanlaisuus vaatimuksesta, jonkin ryhmän sisällä, sen, että entäpä, jos juuri ryhmän sisällä on toisistaan poikkeavia ja päinvastaisia mielipiteitä, niin miten kummassa nämä on mahdollista yhteensovittaa rakentavaksi yhteistyöksi. Esim. toiset haluaa, että kyllä ja toiset että ei.

        Muut asiat yhdistävät ja toisaalta erottavat tehokkaammin kuin sukupuoli. Kyllä näin on!!! ;)


      • Soh-vi

        "Naiset eivät hyväksy poikkeavuutta oman ryhmänsä naisilta."

        Väittäisin, että sama koskee miehiä, eivät ne hyväksy yhtään paremmin oman porukan näkökannoista poikkeavaa ideologiaa ja toimintaa. Ajatellaan vaikka politiikkaa, ay-toimintaa, järjestöaktivisteja, saunaseuroja, metsästysporukoita ja vaikka mitä. Paras miestenkin pitää suu soukalla asioista, joista tietää syntyvän närää (tai tappelun kalja&kossuvaiheessa). Miehet voivat kaiken lisäksi olla toisilleen enemmän vaaraksi kuin naiset, mikäli joukossa on yksikin väkivaltaan taipuvainen.

        Muuten kyllä samaa mieltä, että naiset kasvatetaan kuuliaisiksi sopeutujiksi, vaikkei se sopisi henkilöiden temperamenttiin, pojille/miehille annetaan enemmän vapausasteita jo lapsuudesta lähtien. Kyseessä on käsittääkseni ikivanha perinne, joka juontaa juurensa tyttöjen/naisten naimakelpoisuuteen (ja ns. siveellisyyteen). Vasta emäntänä/valtiattarena voi näyttää kopeutensa, ei aiemmin, alemmissa asemissa on jatkuvasti pysyttäydyttävä nöyränä, se "kaunistaa".

        Pienryhmädynamiikka toimii universaalisti yhdenmukaistavasti, ja kyllä em. vaikutussuhteet nähdäkseni ilmenevät laajemmissakin viiteryhmissä.


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Naisten ryhmissä erilaisuus aiheuttaa klikkiytymisen -hyvin helposti. Haetaan ryhmästä tukea ja äkkiä onkin vähintäänkin kaksi ryhmää jotka riitelevätkin keskenään. Yhteistyön edellytykset katoavat näin nopeasti.

        Naisten keskinäisen neuvotteluperinteen toivoisi nopeasti elpyvän. Naisten olisi myös hyvä hyväksyä keskinäinen erilaisuus, sen nousematta uhaksi. Erilaisuuden sietäminen myös itsessä olisi hyvä myös. Naisilla on taipumus helposti samaistua toisiin naisiin ja luopua rajoistaan. Tämä itseyden väheneminen on este sekä yhteistyölle, että uralla etenemiselle. Itsenäisyyden puute merkitsee helposti sitä, että odotetaan toisten toimivan samoin. Mikäli tämä odotusarvo on tiedostamaton, niin sitä suurempi se vaikutuksiltaan on.

        En ihan tarkkaan ymmärrä, mitä tarkoitat, mutta yritän edelleen selventää. Tarkoitatko erilaisuudella vaikkapa sitä, että heteronaisten joukossa on yksi lesbo. (Tämä on siis vain esimerkki, joka tuli ensimmäiseksi mieleen.) Ja tämän naisen erilaisuus on syynä klikin syntymiseen ja että tästä tilanteesta syntyy kaksi ryhmittymää; erilaisuuden hyväksyjät ja toinen ryhmä ei-hyväksyjistä?


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Naisten ryhmissä erilaisuus aiheuttaa klikkiytymisen -hyvin helposti. Haetaan ryhmästä tukea ja äkkiä onkin vähintäänkin kaksi ryhmää jotka riitelevätkin keskenään. Yhteistyön edellytykset katoavat näin nopeasti.

        Naisten keskinäisen neuvotteluperinteen toivoisi nopeasti elpyvän. Naisten olisi myös hyvä hyväksyä keskinäinen erilaisuus, sen nousematta uhaksi. Erilaisuuden sietäminen myös itsessä olisi hyvä myös. Naisilla on taipumus helposti samaistua toisiin naisiin ja luopua rajoistaan. Tämä itseyden väheneminen on este sekä yhteistyölle, että uralla etenemiselle. Itsenäisyyden puute merkitsee helposti sitä, että odotetaan toisten toimivan samoin. Mikäli tämä odotusarvo on tiedostamaton, niin sitä suurempi se vaikutuksiltaan on.

        Vai tarkoitatko erimielisyyttä, joka syntyy kahden vahvan persoonan välillä ja siitä syntyy kaksi leiriä. Äh, minä taidan olla ihan hakoteillä nyt. No odottelen vastaustasi.


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        En ihan tarkkaan ymmärrä, mitä tarkoitat, mutta yritän edelleen selventää. Tarkoitatko erilaisuudella vaikkapa sitä, että heteronaisten joukossa on yksi lesbo. (Tämä on siis vain esimerkki, joka tuli ensimmäiseksi mieleen.) Ja tämän naisen erilaisuus on syynä klikin syntymiseen ja että tästä tilanteesta syntyy kaksi ryhmittymää; erilaisuuden hyväksyjät ja toinen ryhmä ei-hyväksyjistä?

        Miesmäinen erilaisuuden sietämättömyys koskee usein mm. homoseksuaalien syrjintää. Naiset voivat hyväksyä lesbon joukkoonsa, mutta he voivat karsastaa esim. miesmyöteistä naista. Miesmyönteisyydella tarkoitan naista, joka kohtelee esim. esimiesasemassa olevia ihmisiä sukupuolia erotellen. Miesten parissa paremmin pärjäävä, voidaan nopeastikin sulkea ryhmästä.

        Ristiriidat voivat liittyä myös johtamistavan arviointiin, toinen tykkää tietystä johtamis tavasta, tai jos kyseessä on perinteinen "kiltteys", nainen tykkää kaikista johtamisen tavoista. "Kiltit" naiset alistuvat auktoriteettien edessä ja aggressiivisuus kohdistetaan samassa asemassa oleviin ts toisiin naisiin. Kiltteys ei siis kohdistu samassa ryhmässä toimiviin, erilailla ajatteleviin, ja äkkiä ryhdytäänkin kerämään kannatusjoukkoja samallalailla ajattelevista. Riippuen ryhmän toimintatavoista, joko "pomon nuoleskelija" tai kritisoija, saa enemmän ihmisiä puolelleen. Tälläisten ihmisten on kuitenkin vaikeaa saada työyhteisöä toimimaan.

        Naisvaltaisia aloja tarkasteltaessa, näihin ongelmiin ei voi olla törmäämättä. Tietyllä tavalla nämä asenteet näkyvät jopa keskustelupalstallamme.


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Miesmäinen erilaisuuden sietämättömyys koskee usein mm. homoseksuaalien syrjintää. Naiset voivat hyväksyä lesbon joukkoonsa, mutta he voivat karsastaa esim. miesmyöteistä naista. Miesmyönteisyydella tarkoitan naista, joka kohtelee esim. esimiesasemassa olevia ihmisiä sukupuolia erotellen. Miesten parissa paremmin pärjäävä, voidaan nopeastikin sulkea ryhmästä.

        Ristiriidat voivat liittyä myös johtamistavan arviointiin, toinen tykkää tietystä johtamis tavasta, tai jos kyseessä on perinteinen "kiltteys", nainen tykkää kaikista johtamisen tavoista. "Kiltit" naiset alistuvat auktoriteettien edessä ja aggressiivisuus kohdistetaan samassa asemassa oleviin ts toisiin naisiin. Kiltteys ei siis kohdistu samassa ryhmässä toimiviin, erilailla ajatteleviin, ja äkkiä ryhdytäänkin kerämään kannatusjoukkoja samallalailla ajattelevista. Riippuen ryhmän toimintatavoista, joko "pomon nuoleskelija" tai kritisoija, saa enemmän ihmisiä puolelleen. Tälläisten ihmisten on kuitenkin vaikeaa saada työyhteisöä toimimaan.

        Naisvaltaisia aloja tarkasteltaessa, näihin ongelmiin ei voi olla törmäämättä. Tietyllä tavalla nämä asenteet näkyvät jopa keskustelupalstallamme.

        Naisten välinen yhteistyö on todella tärkeä feministinen keskustelun aihe. Mitkä kaikki olennaiset piirteet liittyvät juuri nimenomaan NAISTEN VÄLISEEN yhteistyöhön. No kuinka ollakaan, miehethän sieltä putkahtavat esiin tavalla tai toisella. Hetkeksi haluaisin unohtaa miehet kokonaan ja keskittyä pelkästään naisiin, mutta se näköjään on mahdotonta. Toisaalta hyvä, että tulee esiin naisten välisen yhteistyön todelliset esteet ja että niistä puhutaan avoimesti.

        Miesmyönteisyys olisi ensimmäiseksi aiheellista määritellä. Itse ymmärrän miesmyönteisyydellä sitä, että katsellaan asioita miesten näkökulmasta, asetetaan miesten etu ensisijaiseksi, nähdään miesten toiminta vaaleanpunaisten silmälasien läpi, eikä odotetakaan miesten toimivan oikeudenmukaisesti, vaan hyväksytään miehille erivapauksia. Nänä tulee nyt ensimmäiseksi mieleeen miesmyönteisyydestä.

        Miesmyönteinen feministi on mielestäni mahdoton yhtälö. Feminismi on syntynyt osaltaan juuri siitä syystä, että sekä naiset että miehet ovat olleet yleisellä tasolla miesmyönteisiä. Feminismi on siis vastavoima miesmyönteisyydelle. Se ei ole naismyönteisyyttä, vaan tasa-arvoa. Aivan selkeästi tasa-arvoisuuteen tähtäävää sp välillä, sitä se on todellisuudessa, vaikka siitä yritetään kaikkea muuta tehdä.

        ------------

        Kirjoitat, että miesten parissa paremmin pärjäävä nainen, suljetaan naisryhmästä helposti. Mielestäni tämä on ihan ymmärrettävää, jos miesten kanssa pärjäävä nainen käyttää pärjäämiseensä muita hyväkseen, valehtelee, mainipuloi, kehuu miehiä ja käyttää naisellisia avujaan saavuttaakseen asemaa itselleen. Joku nainen voi toimia myös niin, että on miesmyönteinen puheissaan ja hänet tavallaan siitä syystä "ylennetään" miesten joukkoon, koska hän on helppo tyyppi ja hänet asetetaan myös tavallaan muille naisille esimerkiksi siitä, miten NAISEN PITÄÄ KÄYTTÄYTYÄ. Tällainen nainen on siis alunalkaenkin irtisanoutunut naisten aseman parantamisen pyrkimyksistä työpaikallaan. Hän tavallaan ratsastaa yksin, käyttäen niin naisia kuin miehiäkin hyväkseen. Ei mikään ihme, jos naiset eivät ole kovin innokkaita ottamaan häntä joukkoonsa. Vai mitä sinä ajattelet juuri tästä esimerkistäni?

        Jatketaan lisää myöhemmin, mutta käsitellään asia kerrallaan. (Seuraavaksi käsittelen tuon "pomon nuoleskelija vs kritisoija" teeman.)


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        Naisten välinen yhteistyö on todella tärkeä feministinen keskustelun aihe. Mitkä kaikki olennaiset piirteet liittyvät juuri nimenomaan NAISTEN VÄLISEEN yhteistyöhön. No kuinka ollakaan, miehethän sieltä putkahtavat esiin tavalla tai toisella. Hetkeksi haluaisin unohtaa miehet kokonaan ja keskittyä pelkästään naisiin, mutta se näköjään on mahdotonta. Toisaalta hyvä, että tulee esiin naisten välisen yhteistyön todelliset esteet ja että niistä puhutaan avoimesti.

        Miesmyönteisyys olisi ensimmäiseksi aiheellista määritellä. Itse ymmärrän miesmyönteisyydellä sitä, että katsellaan asioita miesten näkökulmasta, asetetaan miesten etu ensisijaiseksi, nähdään miesten toiminta vaaleanpunaisten silmälasien läpi, eikä odotetakaan miesten toimivan oikeudenmukaisesti, vaan hyväksytään miehille erivapauksia. Nänä tulee nyt ensimmäiseksi mieleeen miesmyönteisyydestä.

        Miesmyönteinen feministi on mielestäni mahdoton yhtälö. Feminismi on syntynyt osaltaan juuri siitä syystä, että sekä naiset että miehet ovat olleet yleisellä tasolla miesmyönteisiä. Feminismi on siis vastavoima miesmyönteisyydelle. Se ei ole naismyönteisyyttä, vaan tasa-arvoa. Aivan selkeästi tasa-arvoisuuteen tähtäävää sp välillä, sitä se on todellisuudessa, vaikka siitä yritetään kaikkea muuta tehdä.

        ------------

        Kirjoitat, että miesten parissa paremmin pärjäävä nainen, suljetaan naisryhmästä helposti. Mielestäni tämä on ihan ymmärrettävää, jos miesten kanssa pärjäävä nainen käyttää pärjäämiseensä muita hyväkseen, valehtelee, mainipuloi, kehuu miehiä ja käyttää naisellisia avujaan saavuttaakseen asemaa itselleen. Joku nainen voi toimia myös niin, että on miesmyönteinen puheissaan ja hänet tavallaan siitä syystä "ylennetään" miesten joukkoon, koska hän on helppo tyyppi ja hänet asetetaan myös tavallaan muille naisille esimerkiksi siitä, miten NAISEN PITÄÄ KÄYTTÄYTYÄ. Tällainen nainen on siis alunalkaenkin irtisanoutunut naisten aseman parantamisen pyrkimyksistä työpaikallaan. Hän tavallaan ratsastaa yksin, käyttäen niin naisia kuin miehiäkin hyväkseen. Ei mikään ihme, jos naiset eivät ole kovin innokkaita ottamaan häntä joukkoonsa. Vai mitä sinä ajattelet juuri tästä esimerkistäni?

        Jatketaan lisää myöhemmin, mutta käsitellään asia kerrallaan. (Seuraavaksi käsittelen tuon "pomon nuoleskelija vs kritisoija" teeman.)

        Naisen välinen yhteistyö keskustelunaiheena ei voi olla sitä, ettemme ota huomioon yhteiskunnallista todellisuutta jossa elämme. En varsinaisesti puhunut feministeistä. Otin nämä kaksi esimerkkiä lähinnä siitä syystä, että nämä teemat pyörivät tälläkin palstalla jatkuvasti. Erilaisuuden sieto ja toistenlaisten mielipiteiden sietämäinen toisilta naisilta.

        Miesmyönteisyyden määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Ongelmana onkin, yhteistyön onnistumisen kannalta, kuinka saadaan nämä naisasenteet muuttumaan. Toivottavaa olisi, ettei naisten sanomisiin suhtauduttaisi erilailla, kuin miesten vastaaviin, painoarvo olisi molemmilla sama. Ryhmästä sulkeminen ei ole mitenkään hedelmällinen toimintamalli, siten katoaa yhteistyön mahdollisuudet.

        Tässä keskustelussa ei tarkoituksenani ollut lähteä kinastelemaan näistä esimerkeistä. Tarkoitukseni oli -aiheen mukaisesti- käsitellä naisten yhteistyön esteitä ja sitä, kuinka niistä olisi mahdollisuus päästä. Toisten naisten käytöksen tuomitseminen ei johda kovinkaan nopeasti tuloksiin. Ymmärtäminen olisi lähinnä se, mitä tarvittaisiin.

        Miksi näin toimitaan?
        Miksi osa naisista ei luota itseensä?
        Miksi on edelleen olemassa naisia, jotka hakevat hyväksyntää miesten kautta/avulla?
        Mitä feminismi voisi tehdä, näiden naisasenteiden muuttamiseksi siten, että tuloksiakin syntyisi?

        Nämä ovat niitä teemoja, johon voisi naistutkimuksen avulla saada valaistusta. Naistutkimuksen täytyisi silloin keskittyä naisten välisten suhteiden selvittämiseen ja saatuja tuloksia olisi myös hyvä tarkastella itsekriittisessä valossa.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Naisten välinen yhteistyö on todella tärkeä feministinen keskustelun aihe. Mitkä kaikki olennaiset piirteet liittyvät juuri nimenomaan NAISTEN VÄLISEEN yhteistyöhön. No kuinka ollakaan, miehethän sieltä putkahtavat esiin tavalla tai toisella. Hetkeksi haluaisin unohtaa miehet kokonaan ja keskittyä pelkästään naisiin, mutta se näköjään on mahdotonta. Toisaalta hyvä, että tulee esiin naisten välisen yhteistyön todelliset esteet ja että niistä puhutaan avoimesti.

        Miesmyönteisyys olisi ensimmäiseksi aiheellista määritellä. Itse ymmärrän miesmyönteisyydellä sitä, että katsellaan asioita miesten näkökulmasta, asetetaan miesten etu ensisijaiseksi, nähdään miesten toiminta vaaleanpunaisten silmälasien läpi, eikä odotetakaan miesten toimivan oikeudenmukaisesti, vaan hyväksytään miehille erivapauksia. Nänä tulee nyt ensimmäiseksi mieleeen miesmyönteisyydestä.

        Miesmyönteinen feministi on mielestäni mahdoton yhtälö. Feminismi on syntynyt osaltaan juuri siitä syystä, että sekä naiset että miehet ovat olleet yleisellä tasolla miesmyönteisiä. Feminismi on siis vastavoima miesmyönteisyydelle. Se ei ole naismyönteisyyttä, vaan tasa-arvoa. Aivan selkeästi tasa-arvoisuuteen tähtäävää sp välillä, sitä se on todellisuudessa, vaikka siitä yritetään kaikkea muuta tehdä.

        ------------

        Kirjoitat, että miesten parissa paremmin pärjäävä nainen, suljetaan naisryhmästä helposti. Mielestäni tämä on ihan ymmärrettävää, jos miesten kanssa pärjäävä nainen käyttää pärjäämiseensä muita hyväkseen, valehtelee, mainipuloi, kehuu miehiä ja käyttää naisellisia avujaan saavuttaakseen asemaa itselleen. Joku nainen voi toimia myös niin, että on miesmyönteinen puheissaan ja hänet tavallaan siitä syystä "ylennetään" miesten joukkoon, koska hän on helppo tyyppi ja hänet asetetaan myös tavallaan muille naisille esimerkiksi siitä, miten NAISEN PITÄÄ KÄYTTÄYTYÄ. Tällainen nainen on siis alunalkaenkin irtisanoutunut naisten aseman parantamisen pyrkimyksistä työpaikallaan. Hän tavallaan ratsastaa yksin, käyttäen niin naisia kuin miehiäkin hyväkseen. Ei mikään ihme, jos naiset eivät ole kovin innokkaita ottamaan häntä joukkoonsa. Vai mitä sinä ajattelet juuri tästä esimerkistäni?

        Jatketaan lisää myöhemmin, mutta käsitellään asia kerrallaan. (Seuraavaksi käsittelen tuon "pomon nuoleskelija vs kritisoija" teeman.)

        En vielä lukenut Tittelin vastausta sinulle, mutta aion sen kyllä lukea.

        Ensinnäkin ihmettelen millä tavoin naisen arvo NOUSEE, jos hänet hyväksytään miesten piirissä/keskuudessa?
        Mihin perustuu tämä täysin päätön väittämäsi?

        Miksi muka pitää valehdella, manipuloida yms. pärjätäkseen miesten kanssa? Miksi menestynyt nainen on edelleen se huora, joka pitää eliminoida mahdollismman aikaisessa vaiheessa pois työelämästä?
        Eikö nainen vieläkään pääse ylöspäin muuta kautta kuin reittä??


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Naisen välinen yhteistyö keskustelunaiheena ei voi olla sitä, ettemme ota huomioon yhteiskunnallista todellisuutta jossa elämme. En varsinaisesti puhunut feministeistä. Otin nämä kaksi esimerkkiä lähinnä siitä syystä, että nämä teemat pyörivät tälläkin palstalla jatkuvasti. Erilaisuuden sieto ja toistenlaisten mielipiteiden sietämäinen toisilta naisilta.

        Miesmyönteisyyden määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Ongelmana onkin, yhteistyön onnistumisen kannalta, kuinka saadaan nämä naisasenteet muuttumaan. Toivottavaa olisi, ettei naisten sanomisiin suhtauduttaisi erilailla, kuin miesten vastaaviin, painoarvo olisi molemmilla sama. Ryhmästä sulkeminen ei ole mitenkään hedelmällinen toimintamalli, siten katoaa yhteistyön mahdollisuudet.

        Tässä keskustelussa ei tarkoituksenani ollut lähteä kinastelemaan näistä esimerkeistä. Tarkoitukseni oli -aiheen mukaisesti- käsitellä naisten yhteistyön esteitä ja sitä, kuinka niistä olisi mahdollisuus päästä. Toisten naisten käytöksen tuomitseminen ei johda kovinkaan nopeasti tuloksiin. Ymmärtäminen olisi lähinnä se, mitä tarvittaisiin.

        Miksi näin toimitaan?
        Miksi osa naisista ei luota itseensä?
        Miksi on edelleen olemassa naisia, jotka hakevat hyväksyntää miesten kautta/avulla?
        Mitä feminismi voisi tehdä, näiden naisasenteiden muuttamiseksi siten, että tuloksiakin syntyisi?

        Nämä ovat niitä teemoja, johon voisi naistutkimuksen avulla saada valaistusta. Naistutkimuksen täytyisi silloin keskittyä naisten välisten suhteiden selvittämiseen ja saatuja tuloksia olisi myös hyvä tarkastella itsekriittisessä valossa.

        Ikävää jos koet keskustelumme nytkin kinasteluksi, sillä tässähän nyt sitten todentuu tuo ajatuksesi, ettei toisenlaisia ajatuksia kyetä hyväksymään - ei edes pienen pieniä näkemyseroja - kuten meillä ehkä tässä tulee jossain vaiheessa olemaan. (Vielä toistaiseksihan niitä ei ole.) Itse en koe tätä keskustelua kinasteluksi ja olen aika ihmeissäni, että viittaat mihinkään sellaiseen.

        Mutta se siitä.

        Ei-feministisillä naisilla pääsääntöisesti esiintyy meismyönteisyyttä. Feministeillä en ole juurikaan sitä huomannut, onneksi. Mitä voisikaan olla naisen erilaisuus muuhun ryhmään nähden. Hiljainen hiirulainen, hössöttäjä, ylikriittinen, jyräävä, manipuloiva, itsevarma, omasta erinomaisuudestaaan vakuuttunut tyyppi jne. Persoonallisuustyyppejä.(?) Toisenlaisten mielipiteiden esiintuoja: Ryhmähengen vastainen ihminen, joka tuo aina eriävää mielipidettä esiin. Tai konkreettisempi esimerkki naisesta, joka tulee naisasialiikkeeseen kertomaan, että meillä on jo kaikessa tasa-arvo, eikä liikettä enää tarvita.

        Jaapa jaa. Sanot, että erilaisuutta pitäisi sietää, eikä sulkea ryhmän ulkopuolelle. Ymmärrän tämän hyvätahtoisen ajatuksen, mutta entäs kun tilanne äityy sellaiseksi, että yksi ihminen on sotkea koko ryhmän tavoitteet? Eikö yhteistyötä pidä tehdä niiden kanssa, jotka ovat samanhenkisiä, eikä niiden kanssa, jotka ovat automaattisesti päinvastaista mieltä? Vaaditaanko tässä taas naisryhmältä aivan mahdottomia?

        Kysymyksesi on hyviä ja vastaan niihin, kunhan vähän hengähdän.


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        En vielä lukenut Tittelin vastausta sinulle, mutta aion sen kyllä lukea.

        Ensinnäkin ihmettelen millä tavoin naisen arvo NOUSEE, jos hänet hyväksytään miesten piirissä/keskuudessa?
        Mihin perustuu tämä täysin päätön väittämäsi?

        Miksi muka pitää valehdella, manipuloida yms. pärjätäkseen miesten kanssa? Miksi menestynyt nainen on edelleen se huora, joka pitää eliminoida mahdollismman aikaisessa vaiheessa pois työelämästä?
        Eikö nainen vieläkään pääse ylöspäin muuta kautta kuin reittä??

        Keskustelen kanssasi sen jälkeen, kun keskustelumme on saatettu TT'n kanssa päätökseen. (Pieni hommeleita tässä samalla meneillään.)


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        Ikävää jos koet keskustelumme nytkin kinasteluksi, sillä tässähän nyt sitten todentuu tuo ajatuksesi, ettei toisenlaisia ajatuksia kyetä hyväksymään - ei edes pienen pieniä näkemyseroja - kuten meillä ehkä tässä tulee jossain vaiheessa olemaan. (Vielä toistaiseksihan niitä ei ole.) Itse en koe tätä keskustelua kinasteluksi ja olen aika ihmeissäni, että viittaat mihinkään sellaiseen.

        Mutta se siitä.

        Ei-feministisillä naisilla pääsääntöisesti esiintyy meismyönteisyyttä. Feministeillä en ole juurikaan sitä huomannut, onneksi. Mitä voisikaan olla naisen erilaisuus muuhun ryhmään nähden. Hiljainen hiirulainen, hössöttäjä, ylikriittinen, jyräävä, manipuloiva, itsevarma, omasta erinomaisuudestaaan vakuuttunut tyyppi jne. Persoonallisuustyyppejä.(?) Toisenlaisten mielipiteiden esiintuoja: Ryhmähengen vastainen ihminen, joka tuo aina eriävää mielipidettä esiin. Tai konkreettisempi esimerkki naisesta, joka tulee naisasialiikkeeseen kertomaan, että meillä on jo kaikessa tasa-arvo, eikä liikettä enää tarvita.

        Jaapa jaa. Sanot, että erilaisuutta pitäisi sietää, eikä sulkea ryhmän ulkopuolelle. Ymmärrän tämän hyvätahtoisen ajatuksen, mutta entäs kun tilanne äityy sellaiseksi, että yksi ihminen on sotkea koko ryhmän tavoitteet? Eikö yhteistyötä pidä tehdä niiden kanssa, jotka ovat samanhenkisiä, eikä niiden kanssa, jotka ovat automaattisesti päinvastaista mieltä? Vaaditaanko tässä taas naisryhmältä aivan mahdottomia?

        Kysymyksesi on hyviä ja vastaan niihin, kunhan vähän hengähdän.

        Kinastelulla tarkoitin lähinnä, näitä lillukanvarsia, joihin ei kannata juuttua. Nämä esittämäni esimerkit ovat niitä, esimerkeistäni ei sinänsä kannata kovinkaan laajaa analyysiä tehdä. Pyysit selventämään teoriaani ja sen sitten tein. Tarkoitukseni ei ollut johtaa keskustelua muualle esitetystä aiheesta.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Ikävää jos koet keskustelumme nytkin kinasteluksi, sillä tässähän nyt sitten todentuu tuo ajatuksesi, ettei toisenlaisia ajatuksia kyetä hyväksymään - ei edes pienen pieniä näkemyseroja - kuten meillä ehkä tässä tulee jossain vaiheessa olemaan. (Vielä toistaiseksihan niitä ei ole.) Itse en koe tätä keskustelua kinasteluksi ja olen aika ihmeissäni, että viittaat mihinkään sellaiseen.

        Mutta se siitä.

        Ei-feministisillä naisilla pääsääntöisesti esiintyy meismyönteisyyttä. Feministeillä en ole juurikaan sitä huomannut, onneksi. Mitä voisikaan olla naisen erilaisuus muuhun ryhmään nähden. Hiljainen hiirulainen, hössöttäjä, ylikriittinen, jyräävä, manipuloiva, itsevarma, omasta erinomaisuudestaaan vakuuttunut tyyppi jne. Persoonallisuustyyppejä.(?) Toisenlaisten mielipiteiden esiintuoja: Ryhmähengen vastainen ihminen, joka tuo aina eriävää mielipidettä esiin. Tai konkreettisempi esimerkki naisesta, joka tulee naisasialiikkeeseen kertomaan, että meillä on jo kaikessa tasa-arvo, eikä liikettä enää tarvita.

        Jaapa jaa. Sanot, että erilaisuutta pitäisi sietää, eikä sulkea ryhmän ulkopuolelle. Ymmärrän tämän hyvätahtoisen ajatuksen, mutta entäs kun tilanne äityy sellaiseksi, että yksi ihminen on sotkea koko ryhmän tavoitteet? Eikö yhteistyötä pidä tehdä niiden kanssa, jotka ovat samanhenkisiä, eikä niiden kanssa, jotka ovat automaattisesti päinvastaista mieltä? Vaaditaanko tässä taas naisryhmältä aivan mahdottomia?

        Kysymyksesi on hyviä ja vastaan niihin, kunhan vähän hengähdän.

        Vastavoimia? Jos suljet yhden/useamman pois yhteisestä tavoitteesta, miten se enää voisi olla yhteinen?

        Mielestäni väittämäsi ovat melkoista partiaalisuutta.

        Jos viha ja kapinointi auttaisi tässä asiassa, se olisi sitten jo auttanut...


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Miesmäinen erilaisuuden sietämättömyys koskee usein mm. homoseksuaalien syrjintää. Naiset voivat hyväksyä lesbon joukkoonsa, mutta he voivat karsastaa esim. miesmyöteistä naista. Miesmyönteisyydella tarkoitan naista, joka kohtelee esim. esimiesasemassa olevia ihmisiä sukupuolia erotellen. Miesten parissa paremmin pärjäävä, voidaan nopeastikin sulkea ryhmästä.

        Ristiriidat voivat liittyä myös johtamistavan arviointiin, toinen tykkää tietystä johtamis tavasta, tai jos kyseessä on perinteinen "kiltteys", nainen tykkää kaikista johtamisen tavoista. "Kiltit" naiset alistuvat auktoriteettien edessä ja aggressiivisuus kohdistetaan samassa asemassa oleviin ts toisiin naisiin. Kiltteys ei siis kohdistu samassa ryhmässä toimiviin, erilailla ajatteleviin, ja äkkiä ryhdytäänkin kerämään kannatusjoukkoja samallalailla ajattelevista. Riippuen ryhmän toimintatavoista, joko "pomon nuoleskelija" tai kritisoija, saa enemmän ihmisiä puolelleen. Tälläisten ihmisten on kuitenkin vaikeaa saada työyhteisöä toimimaan.

        Naisvaltaisia aloja tarkasteltaessa, näihin ongelmiin ei voi olla törmäämättä. Tietyllä tavalla nämä asenteet näkyvät jopa keskustelupalstallamme.

        Eli tässä esimerkissäsi otat esiin naiset, joista toiset alistuvat auktoriteettien edessä, ovat heille suosiollisia, mutta eivät samanarvoisille naisille, vaan heille ollaan jopa aggressiivisia. Toiset taas purnaavat auktoriteettia vastaaan. Nyt tulee mieleen tuo Sohvin esiintuoma ryhmädynamiikka. Näen tämän esimerkkisi ryhmädynamiikan valossa, enkä niinkään erityisesti naisten piirteenä. Toki tällainen tilanne on erittäin haastava ja yhteistyöhön lähtökohtaisesti vaikea. Näissä tilanteissa pitäisi löytyä ulkopuolinen sovittelija, jossa kummankin näkökulman omaavat ihmiset saisivat äänensä kuuluville ja yhteistyö syntyisi siltä keskitien lähtökohdalta.

        Jotenkin itselleni tulee mieleen myös sellainen seikka, joka mielestäni on naisille aika tyypillinen, että ei olla näiden kahden eri kannan puolella, vaan ollaan kolmannen, neljännen ja viidennen version kannalla, jolloin ryhmä hajoaa ja kaikki ovat tyytymättömiä. Onko tämä sinulle yhtään tuttua?


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        Ikävää jos koet keskustelumme nytkin kinasteluksi, sillä tässähän nyt sitten todentuu tuo ajatuksesi, ettei toisenlaisia ajatuksia kyetä hyväksymään - ei edes pienen pieniä näkemyseroja - kuten meillä ehkä tässä tulee jossain vaiheessa olemaan. (Vielä toistaiseksihan niitä ei ole.) Itse en koe tätä keskustelua kinasteluksi ja olen aika ihmeissäni, että viittaat mihinkään sellaiseen.

        Mutta se siitä.

        Ei-feministisillä naisilla pääsääntöisesti esiintyy meismyönteisyyttä. Feministeillä en ole juurikaan sitä huomannut, onneksi. Mitä voisikaan olla naisen erilaisuus muuhun ryhmään nähden. Hiljainen hiirulainen, hössöttäjä, ylikriittinen, jyräävä, manipuloiva, itsevarma, omasta erinomaisuudestaaan vakuuttunut tyyppi jne. Persoonallisuustyyppejä.(?) Toisenlaisten mielipiteiden esiintuoja: Ryhmähengen vastainen ihminen, joka tuo aina eriävää mielipidettä esiin. Tai konkreettisempi esimerkki naisesta, joka tulee naisasialiikkeeseen kertomaan, että meillä on jo kaikessa tasa-arvo, eikä liikettä enää tarvita.

        Jaapa jaa. Sanot, että erilaisuutta pitäisi sietää, eikä sulkea ryhmän ulkopuolelle. Ymmärrän tämän hyvätahtoisen ajatuksen, mutta entäs kun tilanne äityy sellaiseksi, että yksi ihminen on sotkea koko ryhmän tavoitteet? Eikö yhteistyötä pidä tehdä niiden kanssa, jotka ovat samanhenkisiä, eikä niiden kanssa, jotka ovat automaattisesti päinvastaista mieltä? Vaaditaanko tässä taas naisryhmältä aivan mahdottomia?

        Kysymyksesi on hyviä ja vastaan niihin, kunhan vähän hengähdän.

        Erilaisuusden sieto tarkoittaa lähinnä, tässä keskustelussa (minulla) erilaisten mielipiteiden esiintuojaa.

        Yhteistyö onnistuu, mikäli tavotteisiin sitoudutaan -vaikka erimielisiä oltaisikin. Erilaisten mielipiteiden esiintuonti on rikkautta ja myös naisilla täytyy olla mahdollisuus olla itsensä, myös mielipiteidensä esiintuomisessa. Värikkäätkään erilaiset mielpiteet eivät sinänsä ole pahasta.

        Feminismisi on aatesuuntana sellainen, että on varsin vaikeaa sulkea jokin ajatus täysin ko. aatemaailman ulkopuolelle. Hyvinkin merkillisiä ajatuksia on esitetty feminismin nimissä ja niitä edelleen tullaan esittämään. Feminismi kestää sekä ulkoisen, että sisäisen kritiikin ja sitä ei tule pelätä, päinvastoin.

        Yhteistyötä tehdään heidän kanssaan, joiden kanssa tavotteisiin pääseminen on mahdollista. Naisten välistä yhteistyötä kehittettäessä on otettava huomioon, myös erilaiset tavat hahmottaa todellisuutta ja myös suhteet miehiin on otettava huomioon. Naisten maailmaa ei tässä yhteiskunnassa ole.


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Naisen välinen yhteistyö keskustelunaiheena ei voi olla sitä, ettemme ota huomioon yhteiskunnallista todellisuutta jossa elämme. En varsinaisesti puhunut feministeistä. Otin nämä kaksi esimerkkiä lähinnä siitä syystä, että nämä teemat pyörivät tälläkin palstalla jatkuvasti. Erilaisuuden sieto ja toistenlaisten mielipiteiden sietämäinen toisilta naisilta.

        Miesmyönteisyyden määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Ongelmana onkin, yhteistyön onnistumisen kannalta, kuinka saadaan nämä naisasenteet muuttumaan. Toivottavaa olisi, ettei naisten sanomisiin suhtauduttaisi erilailla, kuin miesten vastaaviin, painoarvo olisi molemmilla sama. Ryhmästä sulkeminen ei ole mitenkään hedelmällinen toimintamalli, siten katoaa yhteistyön mahdollisuudet.

        Tässä keskustelussa ei tarkoituksenani ollut lähteä kinastelemaan näistä esimerkeistä. Tarkoitukseni oli -aiheen mukaisesti- käsitellä naisten yhteistyön esteitä ja sitä, kuinka niistä olisi mahdollisuus päästä. Toisten naisten käytöksen tuomitseminen ei johda kovinkaan nopeasti tuloksiin. Ymmärtäminen olisi lähinnä se, mitä tarvittaisiin.

        Miksi näin toimitaan?
        Miksi osa naisista ei luota itseensä?
        Miksi on edelleen olemassa naisia, jotka hakevat hyväksyntää miesten kautta/avulla?
        Mitä feminismi voisi tehdä, näiden naisasenteiden muuttamiseksi siten, että tuloksiakin syntyisi?

        Nämä ovat niitä teemoja, johon voisi naistutkimuksen avulla saada valaistusta. Naistutkimuksen täytyisi silloin keskittyä naisten välisten suhteiden selvittämiseen ja saatuja tuloksia olisi myös hyvä tarkastella itsekriittisessä valossa.

        a) Tämä on erittäin tärkeä kysymys, miksi naiset hakevat miesten hyväksyntää. b) Ja mitä feminismi voisi tehdä näiden naisasenteiden muuttamiseksi.


        a) Olisiko helppo tie saavuttaa miesten hyväksyntää käyttämällä naisellista viehätysvoimaa. Mies lähtökohtaisesti suhtautuu naiseen usein pehmeämmin kuin toinen nainen (jos ei nyt satu olemaan tiedostanut nainen). Itselläni on parikin esimerkkiä viime päiviltä, joissa mies/miehet ovat olleet erittäin myötämielisiä minua kohtaan ja taas naiset rakennelleet suorastaan esteitä minulle ja suhtautuneet kylmän viileästi. Olisi helppo alkaa hehkuttamaan miesten puolesta! Mutta en ala, koska tiedän, että esim. oman työyhteisöni naiset ovat erittäin oikeudenmukaisia ja myötämielisiä minua kohtaan ja miehet eivät niinkään. Eli feministinä näen kokonaisuuden, enkä ala käyttäytymään siten, että saan miehiltä lämmintä vastakaikua. Olen oma itseni kaikki tilanteet läpi, hyväksyttiin sitten minut tai ei. Minussa ei ole tippaakaan kameleontin vikaa. :)

        Eli siis vastauskeni on kohtaan a) helppous.

        b) Feministiliikkeet pitää opettaa naisille arvoja, joilla he arvostavat ja pärjäävät ilman miehen avustusta. Naisia pitää opettaa tukemaan toisiaan, eikä kilpailemaan keskenään. (Sen me osaamme jo.) Naisunioni pitää esim. kursseja naisille laidasta laitaan. Kaikkialla maailmassa naiset käyvät keskinäistä keskustelua ja alkavat lyhyin askelin lähentymään toisiaan. Tällä hetkellä on olemassa paljon naisen pelkoa. Tunnen että esim. minua pelätään jopa tällä palstalla naisten keskuudessa ja se ihmetyttää minua suuresti. Pelko aiheuttaa vihaa ja katkeruutta. Ei uskalleta suoraan kommunikaatioon, vaan aina on vähän jyrsästävä jostakin kulmasta. No joo.


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        Eli tässä esimerkissäsi otat esiin naiset, joista toiset alistuvat auktoriteettien edessä, ovat heille suosiollisia, mutta eivät samanarvoisille naisille, vaan heille ollaan jopa aggressiivisia. Toiset taas purnaavat auktoriteettia vastaaan. Nyt tulee mieleen tuo Sohvin esiintuoma ryhmädynamiikka. Näen tämän esimerkkisi ryhmädynamiikan valossa, enkä niinkään erityisesti naisten piirteenä. Toki tällainen tilanne on erittäin haastava ja yhteistyöhön lähtökohtaisesti vaikea. Näissä tilanteissa pitäisi löytyä ulkopuolinen sovittelija, jossa kummankin näkökulman omaavat ihmiset saisivat äänensä kuuluville ja yhteistyö syntyisi siltä keskitien lähtökohdalta.

        Jotenkin itselleni tulee mieleen myös sellainen seikka, joka mielestäni on naisille aika tyypillinen, että ei olla näiden kahden eri kannan puolella, vaan ollaan kolmannen, neljännen ja viidennen version kannalla, jolloin ryhmä hajoaa ja kaikki ovat tyytymättömiä. Onko tämä sinulle yhtään tuttua?

        Naisten "kiltteys" jota tässä tarkoitin on hieman erilaista, kun ryhmädynamiikkaan liittyvä auktoriteettimyönteisyys. Kiltteys on alistumista lähes mahdolltomiin työolosuhteisiin esim. hoitoaloilla -varsin tyypillinen piirre. Työoloja kritisoiva ja niiden muuttamiseen pyrkivä, voidaan nähdä uhkana työyhteisölle. Aktiivisesti esimiehille ongelmakohtia esittävä jää yksin, vaikka kaikki sinänsä pulmat oikeaksi myöntäisivät. Hankala ihminen siiretään helposti syrjään ryhmästä ja ongelmia edelleen "korjataan" vain taukohuoneessa.


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Erilaisuusden sieto tarkoittaa lähinnä, tässä keskustelussa (minulla) erilaisten mielipiteiden esiintuojaa.

        Yhteistyö onnistuu, mikäli tavotteisiin sitoudutaan -vaikka erimielisiä oltaisikin. Erilaisten mielipiteiden esiintuonti on rikkautta ja myös naisilla täytyy olla mahdollisuus olla itsensä, myös mielipiteidensä esiintuomisessa. Värikkäätkään erilaiset mielpiteet eivät sinänsä ole pahasta.

        Feminismisi on aatesuuntana sellainen, että on varsin vaikeaa sulkea jokin ajatus täysin ko. aatemaailman ulkopuolelle. Hyvinkin merkillisiä ajatuksia on esitetty feminismin nimissä ja niitä edelleen tullaan esittämään. Feminismi kestää sekä ulkoisen, että sisäisen kritiikin ja sitä ei tule pelätä, päinvastoin.

        Yhteistyötä tehdään heidän kanssaan, joiden kanssa tavotteisiin pääseminen on mahdollista. Naisten välistä yhteistyötä kehittettäessä on otettava huomioon, myös erilaiset tavat hahmottaa todellisuutta ja myös suhteet miehiin on otettava huomioon. Naisten maailmaa ei tässä yhteiskunnassa ole.

        Vaikka hyväksyminen naisten erilaisia (esim. feminismivastaiset), värikkäitä ajatuksista kohtaan on kaunis, niin eikä ole käytännön sanelemaa, että niihin on pakko esittää poikkeavat vastakommentit.(?) Jos tämä sitten koetaan erilaisuuden sietämättömyytenä, en ymmärrä. Mutta taidat tarkoittaa taas jotakin muuta.

        Toisaalta tavoitteisiin on vaikea sitoutua silloin, jos osa naisista näkee, että jotain on tehtävä tilanteen X korjaamiseksi ja osa naisista ei näe tilannetta X olevan olemassakaan.

        Tottaikai feminismiä saa kritisoida, mutta eikö kritisointi mene jo vähän yli ja mauttomuuksiin, jos esim. tutkimustulokset leimataan vääjäämättä vääriksi ja paikkansapitämättömiksi. Eikö kritiikki ole hienosäätöä, eikä koko feminismin laimaamista huuhaaksi?

        Naisten maailmaa ei ole, mutta naisten välinen yhteistyö on olemassa tässä maailmassa. :)


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Naisten "kiltteys" jota tässä tarkoitin on hieman erilaista, kun ryhmädynamiikkaan liittyvä auktoriteettimyönteisyys. Kiltteys on alistumista lähes mahdolltomiin työolosuhteisiin esim. hoitoaloilla -varsin tyypillinen piirre. Työoloja kritisoiva ja niiden muuttamiseen pyrkivä, voidaan nähdä uhkana työyhteisölle. Aktiivisesti esimiehille ongelmakohtia esittävä jää yksin, vaikka kaikki sinänsä pulmat oikeaksi myöntäisivät. Hankala ihminen siiretään helposti syrjään ryhmästä ja ongelmia edelleen "korjataan" vain taukohuoneessa.

        Näinhän se on. Alistuvat naiset pelkäävät todellakin työpaikkansa puolesta ja leimaavat sen, joka pyrkii parantamaan oloja.

        Päinvastainen tilanne saattaisi olla se, että naiset ryhmänä haluaisivat korjata työolojaan ja yksi heistä oli vastaan ja olisi tyytyvinään vallitsevaan tilanteeseen tietäen, että juuri hänelle yksilönä on siitä hyötyä, koska hänet saatettaisiin nostaa kapinoivien naisten esimieheksi tai ryhmän vanhimmaksi ja näin olisi auktoriteettina kapinoiville.

        Tai sitten muuten vain tämä yksinäinen vastaanhangoittelija haluaisi miellyttää auktoriteettaja ja sinällään olisi rikkomassa yhteisiä tavoitteita.

        Se miten itse suhtaudun näihin "yksinäisiin ratsastajiin" riippuu tietenkin aiheesta. Joskus he ovat hyvällä asialla ja joskus ei. Huonolla asialla oleva "yksinäinen ratsastaja" on syytäkin sysätä syrjään, koska hän seisoo edistyksen tukkona. Mielestäni tämä ei ole yhteistyökyvyttömyyttä, vaan järkevää toimintaa, koska en ainakaan keksi muita vaihtoehtoja tämän tyyppisille tilanteille.


      • jorojukka-kukka kirjoitti:

        Vaikka hyväksyminen naisten erilaisia (esim. feminismivastaiset), värikkäitä ajatuksista kohtaan on kaunis, niin eikä ole käytännön sanelemaa, että niihin on pakko esittää poikkeavat vastakommentit.(?) Jos tämä sitten koetaan erilaisuuden sietämättömyytenä, en ymmärrä. Mutta taidat tarkoittaa taas jotakin muuta.

        Toisaalta tavoitteisiin on vaikea sitoutua silloin, jos osa naisista näkee, että jotain on tehtävä tilanteen X korjaamiseksi ja osa naisista ei näe tilannetta X olevan olemassakaan.

        Tottaikai feminismiä saa kritisoida, mutta eikö kritisointi mene jo vähän yli ja mauttomuuksiin, jos esim. tutkimustulokset leimataan vääjäämättä vääriksi ja paikkansapitämättömiksi. Eikö kritiikki ole hienosäätöä, eikä koko feminismin laimaamista huuhaaksi?

        Naisten maailmaa ei ole, mutta naisten välinen yhteistyö on olemassa tässä maailmassa. :)

        Hyväksyminen ei -tietenkään- ole sitä, että asioista täytyisi olla samaa mieltä. Vastaväitteitä voidaan ja niitä täytyykin esittää, näin keskustelu etenee. Minun on vaikea ajatella ihmistä, joka olisi kanssani täysin samanmielinen. Epäilisin heti ko. ihmistä, koska jokaisen ihmisen tapa hahmottaa todellisuutta on erilainen. Erilaisuuden sitäminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että hyväksytään toisenlaisuus ja siitä huolimatta oivalletaan, että jotain yhteistä löytyy. Yhteistyön perusteet eivät vaadi täydellistä samanmielisyyttä, vain tavoitteista olisi hyvä yksimielisyys löytyä. Erilailla ajattelevaa naistakaan ei pitäisi tuomita, vaan yrittää löytää jostakin se sävel jonka varassa voidaan projektia jatkaa. Ihminen ei ole kokonaisuudessaan kelvoton mielipiteissäänkään, vaikka kaikkien teesien allekirjoittaminen olisikin mahdotonta.

        Feminismin leimaaminen huuhaaksi on toki äärimäistä kritiikkiä ja silloin yhteistyön perusteita on (feminismin nimissä) vaikeaa löytää, naisten asemasta ja naisesta yhteiskunnasta, voisi silloinkin jotain yhteistä kokemuspohjaa löytyä. Kysehän on siitä, halutaanko yhteistyön edellytyksiä luoda.


      • avecMaria
        Tittelityy kirjoitti:

        Hyväksyminen ei -tietenkään- ole sitä, että asioista täytyisi olla samaa mieltä. Vastaväitteitä voidaan ja niitä täytyykin esittää, näin keskustelu etenee. Minun on vaikea ajatella ihmistä, joka olisi kanssani täysin samanmielinen. Epäilisin heti ko. ihmistä, koska jokaisen ihmisen tapa hahmottaa todellisuutta on erilainen. Erilaisuuden sitäminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että hyväksytään toisenlaisuus ja siitä huolimatta oivalletaan, että jotain yhteistä löytyy. Yhteistyön perusteet eivät vaadi täydellistä samanmielisyyttä, vain tavoitteista olisi hyvä yksimielisyys löytyä. Erilailla ajattelevaa naistakaan ei pitäisi tuomita, vaan yrittää löytää jostakin se sävel jonka varassa voidaan projektia jatkaa. Ihminen ei ole kokonaisuudessaan kelvoton mielipiteissäänkään, vaikka kaikkien teesien allekirjoittaminen olisikin mahdotonta.

        Feminismin leimaaminen huuhaaksi on toki äärimäistä kritiikkiä ja silloin yhteistyön perusteita on (feminismin nimissä) vaikeaa löytää, naisten asemasta ja naisesta yhteiskunnasta, voisi silloinkin jotain yhteistä kokemuspohjaa löytyä. Kysehän on siitä, halutaanko yhteistyön edellytyksiä luoda.

        Olen nimittäin täsmälleen samaa mieltä. Taas kerran.


      • avecMaria kirjoitti:

        Olen nimittäin täsmälleen samaa mieltä. Taas kerran.

        Emmeköhän ole olleet erimielisiä riittävän monissa asioissa.

        Arvostan sinua, sekä kanssakeskustelijana, että vastaväittelijänä.


      • avecMaria
        Tittelityy kirjoitti:

        Emmeköhän ole olleet erimielisiä riittävän monissa asioissa.

        Arvostan sinua, sekä kanssakeskustelijana, että vastaväittelijänä.

        Olen täysin samaa meiltä. ;))

        Oletko muuten kuullut, että suvaitsevaisuus on tehokkain keino väkivaltaa vastaan? Ymmärrän, että se koskee myöskin henkistä väkivaltaa.


      • jorojukka-kukka
        Tittelityy kirjoitti:

        Hyväksyminen ei -tietenkään- ole sitä, että asioista täytyisi olla samaa mieltä. Vastaväitteitä voidaan ja niitä täytyykin esittää, näin keskustelu etenee. Minun on vaikea ajatella ihmistä, joka olisi kanssani täysin samanmielinen. Epäilisin heti ko. ihmistä, koska jokaisen ihmisen tapa hahmottaa todellisuutta on erilainen. Erilaisuuden sitäminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että hyväksytään toisenlaisuus ja siitä huolimatta oivalletaan, että jotain yhteistä löytyy. Yhteistyön perusteet eivät vaadi täydellistä samanmielisyyttä, vain tavoitteista olisi hyvä yksimielisyys löytyä. Erilailla ajattelevaa naistakaan ei pitäisi tuomita, vaan yrittää löytää jostakin se sävel jonka varassa voidaan projektia jatkaa. Ihminen ei ole kokonaisuudessaan kelvoton mielipiteissäänkään, vaikka kaikkien teesien allekirjoittaminen olisikin mahdotonta.

        Feminismin leimaaminen huuhaaksi on toki äärimäistä kritiikkiä ja silloin yhteistyön perusteita on (feminismin nimissä) vaikeaa löytää, naisten asemasta ja naisesta yhteiskunnasta, voisi silloinkin jotain yhteistä kokemuspohjaa löytyä. Kysehän on siitä, halutaanko yhteistyön edellytyksiä luoda.

        Valitettavasti kuitenkin epäilen suuresti, että voimakkaat erimielisyydet ajavat tavoitteita metsikköön siinä mielessä, että kaikki aika kuluu perustuksien laatimiseen, eikä varsinaiselle projektille jää aikaa. Tavallaan tullaan niihin lillukanvarsiin takaisin.

        Periaatteessa kyllä ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa ja olen pitkälti samaa mieltä.

        Eikä tokikaan erimielisyys jossain asiassa tee ihmistä kelvottomaksi. Voi tulla uusia haasteita, joissa löytyy se yhteinen sävel. Toisaalta diskaan vain epärehelliset ihmiset. Heille ei löydy minulta sympatiaa.


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Olen täysin samaa meiltä. ;))

        Oletko muuten kuullut, että suvaitsevaisuus on tehokkain keino väkivaltaa vastaan? Ymmärrän, että se koskee myöskin henkistä väkivaltaa.

        Se on kuitenkin molemminpuoleista, muuten se ei toimi.


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        En vielä lukenut Tittelin vastausta sinulle, mutta aion sen kyllä lukea.

        Ensinnäkin ihmettelen millä tavoin naisen arvo NOUSEE, jos hänet hyväksytään miesten piirissä/keskuudessa?
        Mihin perustuu tämä täysin päätön väittämäsi?

        Miksi muka pitää valehdella, manipuloida yms. pärjätäkseen miesten kanssa? Miksi menestynyt nainen on edelleen se huora, joka pitää eliminoida mahdollismman aikaisessa vaiheessa pois työelämästä?
        Eikö nainen vieläkään pääse ylöspäin muuta kautta kuin reittä??

        Miesten joukkoon ylentämisellä tarkoitan esim. nousua esimiesasemaan tms. Miehet nostavat naisen ikäänkuin kiitokseksi miesmyönteisyydestä johtoon. Miesmyönteinen nainen on helppo tyyppi miehille. Hän ei kyseenalaista miesten johtoasemaa, eikä puhu naisten puolesta.

        Ne naiset, jotka nousevat rehellisin keinoin, ovatkin täysin eri juttu kuin nuo manipulaattorit tuossa esimerkissäni. Menestynyt nainen ei välttämättä ole huora, mutta voi olla sellainen. Naisellisen keinon käyttäminen ei ole aina leväperäisyyttä sinänsä.

        Nainen pääsee ylöspäin myös rehellisesti, mutta vain silloin, jos hän on yhteisössä, jossa hänet nostetaan ko asemaan. Jokainen yritys toimii omalla etiikallaan ja sitä on muidenkin noudatettava, jos meinaa kavuta menestyksen portaita. Miestä suosiva, vanhoillinen yritys ei palkkaa naista, jos siihen ei ole erityisperusteita (=miesmyönteisyys riittää).


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Vastavoimia? Jos suljet yhden/useamman pois yhteisestä tavoitteesta, miten se enää voisi olla yhteinen?

        Mielestäni väittämäsi ovat melkoista partiaalisuutta.

        Jos viha ja kapinointi auttaisi tässä asiassa, se olisi sitten jo auttanut...

        Yhteinen tavoita onkin juuri se juttu, jonka ympärille ryhmä sitoutuu. Jos siihen tulee yksi, joka haluaa hajoittaa koko ryhmän tavoitteet, niin en näe mitään syytä sietää sellaista.

        Vallitsevat tilanteet esim. työpaikoilla muuttuvat vain, jos niitä vastaan kapinoi. Vihasta en puhunut mitään.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Miesten joukkoon ylentämisellä tarkoitan esim. nousua esimiesasemaan tms. Miehet nostavat naisen ikäänkuin kiitokseksi miesmyönteisyydestä johtoon. Miesmyönteinen nainen on helppo tyyppi miehille. Hän ei kyseenalaista miesten johtoasemaa, eikä puhu naisten puolesta.

        Ne naiset, jotka nousevat rehellisin keinoin, ovatkin täysin eri juttu kuin nuo manipulaattorit tuossa esimerkissäni. Menestynyt nainen ei välttämättä ole huora, mutta voi olla sellainen. Naisellisen keinon käyttäminen ei ole aina leväperäisyyttä sinänsä.

        Nainen pääsee ylöspäin myös rehellisesti, mutta vain silloin, jos hän on yhteisössä, jossa hänet nostetaan ko asemaan. Jokainen yritys toimii omalla etiikallaan ja sitä on muidenkin noudatettava, jos meinaa kavuta menestyksen portaita. Miestä suosiva, vanhoillinen yritys ei palkkaa naista, jos siihen ei ole erityisperusteita (=miesmyönteisyys riittää).

        Reaalissa pidä lainkaan paikkaansa. Jos nainen mielii miesten tasolle johtamaan (jos miesjohto on), siinä JOUTUU tekemään erään kerrankin töitä ennen kuin se onnistuu.

        Minusta on älyllistä epärehellisyyttä molempia sukupuolia kohtaan kuvitella, että yleneminen tapahtuu naisellisin avuin!! Voi olla että saa paremman työtilan johtajalta jos vähän antaa hieroa hellistä paikoista, voi olla että saa pitemmän kesäloman tai ylimääräisen palkankorotuksen yhdestä seksituokiosta, mutta valitettavasti nämä koskevat myös asetelmaa, jossa nainen on johtaja ja mies alainen.

        Juuri naiset kuvittelevat usein, että pomon paikalla oleva nainen on joutunut maksamaan paikkansa seksillä. Nainen ei ymmärrä muuta miehen hallinnan muotoa kuin oman ruumiinsa kautta. Totuus on kuitenkin sellainen, että jos kehollaan lähtee yrittämään valtaa, se jää hyvin lyhyeksi. Kestää yleensä juuri sen aikaa, jolloin pomo löytää nuoremman ja anteliaamman.

        Olen ollut kolmessa suomalaisessa yrityksessä pomon paikalla, enkä koskaan ole käyttänyt miesalaisia hyväkseni seksuaalisesti. En myöskään ole joutunut ahdistelun kohteeksi, en koskaan.

        Olen edennyt koko ajan ylemmäs, päästen lopulta huipulle, jonne halusinkin, mutta sen jouduin valitettavasti tekemään työn ja ansioitumisen kautta. Naisellisuudella siinä ei ollut mitään tekoa, eikä se ollut koskaan rasitekaan.

        Uskomaton väite, että miesmyönteisyys olisi riittänyt!!


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Se on kuitenkin molemminpuoleista, muuten se ei toimi.

        Mietihän vielä. Jos toinen edes on suvaitsevainen, miten luulet riidan syntyvän?


      • avecMaria kirjoitti:

        Olen täysin samaa meiltä. ;))

        Oletko muuten kuullut, että suvaitsevaisuus on tehokkain keino väkivaltaa vastaan? Ymmärrän, että se koskee myöskin henkistä väkivaltaa.

        Suvaitsevaisuus ehkäisee aggressioiden syntymistä, tottakai. Ääliömäinen, kaiken suvaitseminen, on taas eräs välinpitämättömyyden muoto, mutta tässä välissä, on varmaan se mitä haen. Suvaitsevaisuus siten, että hyväksytään erilaiset mielipiteet ja poikkeavuudet normistosta, niiden ei anneta olla uhkana itseydelle. Vaatimus samanmielisyydestä on jo sinänsä henkistä väkivaltaa. Ihmisillä on oikeus luoda oma todellisuutensa ja täysin oikeita mielipiteitä ei ole kenelläkään. Mielipiteet ovat henkilökohtaiseen pohdintaan perustuvia ja niiltä on turha vaatia faktisuutta.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Yhteinen tavoita onkin juuri se juttu, jonka ympärille ryhmä sitoutuu. Jos siihen tulee yksi, joka haluaa hajoittaa koko ryhmän tavoitteet, niin en näe mitään syytä sietää sellaista.

        Vallitsevat tilanteet esim. työpaikoilla muuttuvat vain, jos niitä vastaan kapinoi. Vihasta en puhunut mitään.

        Ovat keskinäisen kahinnoinnin kehtoja. Pahanpuhuminen on naisille hyvin ominainen piirre. En ymmärrä sitä pahuutta joka nauttii toisen ihmisen elämän tuhoutumisesta. Siksi naisten kanssa työskentely on ollut minulle kaikkein raskain kokemus koskaan.

        Joka viikko, vähintään, kävi eräs henkilö valittamasta toiseta työntekijästä jotain. Usein taustalla oli pelkkä pahantahtoinen juoruilu asioista, jotka eivät olleet edes tottakaan. Osiassa oli siteeksi tottakin, mutta ei mitään johdolle kuuluvaan kuitenkaan. Kyllä kummastelin nuorena naisena tuollaista käytöstä, mutta ääneen en siitä voinut heti puhua.

        Pidimme kyllä sitten erään palaverin työpaikkakiusaamisesta, mitä siellä selvästi harrastettiin. Esimiehenä minulla oli velvollisuus siihen puuttua. Kiusa väheni huomattavasti, mutta ei loppunut.

        Minkälainen henkilö sinun mielestäsi tuntee iloa muitten murtamisesta ja kiusaamisesta?


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Ovat keskinäisen kahinnoinnin kehtoja. Pahanpuhuminen on naisille hyvin ominainen piirre. En ymmärrä sitä pahuutta joka nauttii toisen ihmisen elämän tuhoutumisesta. Siksi naisten kanssa työskentely on ollut minulle kaikkein raskain kokemus koskaan.

        Joka viikko, vähintään, kävi eräs henkilö valittamasta toiseta työntekijästä jotain. Usein taustalla oli pelkkä pahantahtoinen juoruilu asioista, jotka eivät olleet edes tottakaan. Osiassa oli siteeksi tottakin, mutta ei mitään johdolle kuuluvaan kuitenkaan. Kyllä kummastelin nuorena naisena tuollaista käytöstä, mutta ääneen en siitä voinut heti puhua.

        Pidimme kyllä sitten erään palaverin työpaikkakiusaamisesta, mitä siellä selvästi harrastettiin. Esimiehenä minulla oli velvollisuus siihen puuttua. Kiusa väheni huomattavasti, mutta ei loppunut.

        Minkälainen henkilö sinun mielestäsi tuntee iloa muitten murtamisesta ja kiusaamisesta?

        Erittäin stereotyyppinen käsitys, että juuri naistyöpaikat ovat kaikkein pahimpia ja että juuri naiset ovat pahansuopia toisilleen jne. Itse kieltäydyn järjestelmällisesti uskomasta moiseen. Eikä minulla ole mitään näyttöäkään, että näin olisi. Työpaikat yleensä ovat erilaisia ja joissain työilmapiiri on tulehtunut.

        Me vaikutamme paljolti todellisuuteen omilla uskomuksillamme. Annamme tilaa niille liikaa elämässämme ja huomioimme tietyt tilanteet, jolloin ne ikäänkuin suurenevat, laajenevat ja niiden merkitys kasvaa. Me naiset voimme vaikuttaa keskinäisiin väleihimme luopumalla uskosta, että nainen on paha.

        Toisten kiusaamisen taustalla voivat olla mitä moninaisemmat syyt, mutta yksi yleisempi tulee mieleen, eli itsensä vahvaksi tunteminen. Mutta toisaalta en oikein usko sellaisen ihmisen mielenrauhaan, vaan hän vaatii aina uutta ja uutta pönkitystä ja vahvaksi tulemisen tunnetta. Syyllisyys on huono seuralainen.


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Mietihän vielä. Jos toinen edes on suvaitsevainen, miten luulet riidan syntyvän?

        Mutta ei siihen voi lähteä, että VAIN TOINEN on suvaitsevainen.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Erittäin stereotyyppinen käsitys, että juuri naistyöpaikat ovat kaikkein pahimpia ja että juuri naiset ovat pahansuopia toisilleen jne. Itse kieltäydyn järjestelmällisesti uskomasta moiseen. Eikä minulla ole mitään näyttöäkään, että näin olisi. Työpaikat yleensä ovat erilaisia ja joissain työilmapiiri on tulehtunut.

        Me vaikutamme paljolti todellisuuteen omilla uskomuksillamme. Annamme tilaa niille liikaa elämässämme ja huomioimme tietyt tilanteet, jolloin ne ikäänkuin suurenevat, laajenevat ja niiden merkitys kasvaa. Me naiset voimme vaikuttaa keskinäisiin väleihimme luopumalla uskosta, että nainen on paha.

        Toisten kiusaamisen taustalla voivat olla mitä moninaisemmat syyt, mutta yksi yleisempi tulee mieleen, eli itsensä vahvaksi tunteminen. Mutta toisaalta en oikein usko sellaisen ihmisen mielenrauhaan, vaan hän vaatii aina uutta ja uutta pönkitystä ja vahvaksi tulemisen tunnetta. Syyllisyys on huono seuralainen.

        Minun puoleltani ole pelkkä uskomus. Minua on koulutettu ja minua kurssitettu johtamisessa ja nämä erot ovat monta kertaa tulleet esille näissä tilanteissa, eri luennoitsijoiden kertomina.


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Reaalissa pidä lainkaan paikkaansa. Jos nainen mielii miesten tasolle johtamaan (jos miesjohto on), siinä JOUTUU tekemään erään kerrankin töitä ennen kuin se onnistuu.

        Minusta on älyllistä epärehellisyyttä molempia sukupuolia kohtaan kuvitella, että yleneminen tapahtuu naisellisin avuin!! Voi olla että saa paremman työtilan johtajalta jos vähän antaa hieroa hellistä paikoista, voi olla että saa pitemmän kesäloman tai ylimääräisen palkankorotuksen yhdestä seksituokiosta, mutta valitettavasti nämä koskevat myös asetelmaa, jossa nainen on johtaja ja mies alainen.

        Juuri naiset kuvittelevat usein, että pomon paikalla oleva nainen on joutunut maksamaan paikkansa seksillä. Nainen ei ymmärrä muuta miehen hallinnan muotoa kuin oman ruumiinsa kautta. Totuus on kuitenkin sellainen, että jos kehollaan lähtee yrittämään valtaa, se jää hyvin lyhyeksi. Kestää yleensä juuri sen aikaa, jolloin pomo löytää nuoremman ja anteliaamman.

        Olen ollut kolmessa suomalaisessa yrityksessä pomon paikalla, enkä koskaan ole käyttänyt miesalaisia hyväkseni seksuaalisesti. En myöskään ole joutunut ahdistelun kohteeksi, en koskaan.

        Olen edennyt koko ajan ylemmäs, päästen lopulta huipulle, jonne halusinkin, mutta sen jouduin valitettavasti tekemään työn ja ansioitumisen kautta. Naisellisuudella siinä ei ollut mitään tekoa, eikä se ollut koskaan rasitekaan.

        Uskomaton väite, että miesmyönteisyys olisi riittänyt!!

        Naiselliset keinot eivät välttämättä tokikaan ole seksiä, eikä mitään sinne päinkään.

        Eikä tietenkään kaikki naiset ole päässeet ylenemään miesmyönteisyytensä avulla, mutta varmaa on, jos valittavana on kaksi hyvää naistyöntekijää, toinen on naisasianainen ja toinen miesmyönteinen, niin miesmyönteinen vie paikan, jos miehet ovat valitsijoita ja jos talossa on vanhakantainen asenneilmasto vallalla.

        Enkä missään kohtaa väitä, etteikö ammattitaitoa tarvita, ainakin useimmiten. :)

        Monta tietä huipulle, monta tarinaa.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Mutta ei siihen voi lähteä, että VAIN TOINEN on suvaitsevainen.

        Ymmärsi aisian ihan kybällä, lue sieltä, minä en jaksa enää sitä kirjoittaa...


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Minun puoleltani ole pelkkä uskomus. Minua on koulutettu ja minua kurssitettu johtamisessa ja nämä erot ovat monta kertaa tulleet esille näissä tilanteissa, eri luennoitsijoiden kertomina.

        Se onkin ikävää, jos auktoriteetit levittävät uskomuksiaan totuutena.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Se onkin ikävää, jos auktoriteetit levittävät uskomuksiaan totuutena.

        Että ei ole naiselle tyypillistä puhua pahaa toisten selän takana?


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        Että ei ole naiselle tyypillistä puhua pahaa toisten selän takana?

        Ei sen tyypillisempää kuin ihmiselle yleensä.


      • avecMaria
        jorojukka-kukka kirjoitti:

        Ei sen tyypillisempää kuin ihmiselle yleensä.

        "Valitettavasti on myönnettävä, että valtaosa naisista kadehtii aivan kaikkea. Lisäksi he eivät edes ole tietoisia siitä - mikä vain pahentaa tilannetta.
        Työpaikalla on aina joku juoruava nainen. Sama koskee kotia, sukua, kerhoa, ystäväpiiriä, koulua ja yliopistoa. Jos katsot ympärillesi, havaitset, että noissa paikoissa kerääntyy naistenhuoneeseen aina pieni joukko naisia juoruamaan jostakusta. Pahan puhuminen on ehdottomasti naisille ominainen piirre - siinä määrin, että naisten lisäksi vain joillakin äitejään matkivilla homoseksuaaleilla on myös myrkyllinen kieli ja he nauttivat nähdessään toisten kuvan tuhoutuvan."

        Tämä on psykoanalyytikko Claudia Bernhardt Pachero*n kirjasta, Naisia divaanilla - naisen psykopatologian analyysi. (Pohjoismaiden Analyyttinen Trilogia Instituutti, Stockholmsvägen 22, Sverige)


      • jorojukka-kukka
        avecMaria kirjoitti:

        "Valitettavasti on myönnettävä, että valtaosa naisista kadehtii aivan kaikkea. Lisäksi he eivät edes ole tietoisia siitä - mikä vain pahentaa tilannetta.
        Työpaikalla on aina joku juoruava nainen. Sama koskee kotia, sukua, kerhoa, ystäväpiiriä, koulua ja yliopistoa. Jos katsot ympärillesi, havaitset, että noissa paikoissa kerääntyy naistenhuoneeseen aina pieni joukko naisia juoruamaan jostakusta. Pahan puhuminen on ehdottomasti naisille ominainen piirre - siinä määrin, että naisten lisäksi vain joillakin äitejään matkivilla homoseksuaaleilla on myös myrkyllinen kieli ja he nauttivat nähdessään toisten kuvan tuhoutuvan."

        Tämä on psykoanalyytikko Claudia Bernhardt Pachero*n kirjasta, Naisia divaanilla - naisen psykopatologian analyysi. (Pohjoismaiden Analyyttinen Trilogia Instituutti, Stockholmsvägen 22, Sverige)

        Mutta jos joku haluaa tuon uskoa, niin eihän sitä järkipuheella muuksi muuta. Ihminen etsii yleensäkin omille ajatuksilleen vahvistusta ja nappaa vahvistuksen vaikkapa ohikiitavistä pölyhiukkasista. :)

        "Myrkyllinen kieli", paskaa sanon minä.


    • ehdoittaa

      Mitä jos lisättäisiin miesten ja naisten välistä yhteistyötä? Kuulostais mun mielestä terveemmältä!

      • jorojukka-kukka

        Kauhea hätä, jos naiset ovat keskenään jotakin puuhaamassa. Minua suorastaan naurattaa.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1528
    2. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1389
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1335
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      339
      1291
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1245
    6. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      978
    7. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      7
      921
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      919
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      861
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      71
      796
    Aihe