Painovoima

just kertoi, mutta vastaväittäjä meinas että tulevat yhtäaikaa maahan ja että Galileo jo tämän todisti. Mä olin sitä mieltä että tyhjiössä tulevat, mutta ei reaalimaalimassa. Olin siis oikeassa?

Leenu kirjoitti:

just kertoi, mutta vastaväittäjä meinas että tulevat yhtäaikaa maahan ja että Galileo jo tämän todisti. Mä olin sitä mieltä että tyhjiössä tulevat, mutta ei reaalimaalimassa. Olin siis oikeassa?

Lue lisää

Juu, noinhan se menee. Kuussa on muuten tehtykin näytösluonteisesti tuo koe. Ei sillä, etteikö sitä olisi tehty jo tyhjiössä maan pinnallakin, mutta höyhenen ja rautakuulan yhtäaikainen tipauttaminen oli ihan näyttävä temppu.

Edes putoamisen alussa pallojen kiihtyvyys ei ole sama. Tämä johtuu ilmakehan palloihin aiheuttamasta nosteesta. Eli yhtenä koepallona voisi olla vielä heliumilla täytetty vappupallo, joka ei tipu ollenkaan, vaan lähtee ylöspäin.

edes alussa kirjoitti:

Edes putoamisen alussa pallojen kiihtyvyys ei ole sama. Tämä johtuu ilmakehan palloihin aiheuttamasta nosteesta. Eli yhtenä koepallona voisi olla vielä heliumilla täytetty vappupallo, joka ei tipu ollenkaan, vaan lähtee ylöspäin.

Lue lisää

Juu, pitää paikkaansa. Eipä tullut mieleen.

rantanplan1 kirjoitti:

Juu, pitää paikkaansa. Eipä tullut mieleen.

Luulisin kyllä,että nosteen vaikutus sisältyy ilmanvastuskertoimeen ilmaa raskaammilla kappaleilla.
Sehän on yleensä kokeellisesti määrätty.

painovirhepaholainen kirjoitti:

Luulisin kyllä,että nosteen vaikutus sisältyy ilmanvastuskertoimeen ilmaa raskaammilla kappaleilla.
Sehän on yleensä kokeellisesti määrätty.

Ei sitä kokeellista määritysstä välttämättä tehdä pudotuskokeilla, vaan tuulitunnelit on yksi keino, jolloin noste ei vaikuta.

Sitäpaitsi ilmanvastus on nopeudesta riippuvainen, jolloin jos sisällytettäisiin se noste ilmanvastuskertoimeen, niin sen pitäisi olla ääretön paikallaan ollessa. Lisäksi se kerroin on skalaari, jolloin siihen ei voi sisällyttää tietoa siitä nosteen suunnasta.

rantanplan1 kirjoitti:

Ei sitä kokeellista määritysstä välttämättä tehdä pudotuskokeilla, vaan tuulitunnelit on yksi keino, jolloin noste ei vaikuta.

Sitäpaitsi ilmanvastus on nopeudesta riippuvainen, jolloin jos sisällytettäisiin se noste ilmanvastuskertoimeen, niin sen pitäisi olla ääretön paikallaan ollessa. Lisäksi se kerroin on skalaari, jolloin siihen ei voi sisällyttää tietoa siitä nosteen suunnasta.

Lue lisää

F-N=W-D

N=noste
W=paino
D=ilmanvastus

Merkitään: F-N=F(tod)=ma(tod) ,eli

ma(tod)=W-D

putoamisen rajanopeudessa

W-D=0 eli W=D

W=mg
D=c*ilman tiheys*v*v*A*0.5 eli

mg=c*ilmantiheys*v*v*A*0.5

putoamisnopeus v=SQRT(2*m*g/(c*ilmantiheys*A))

c on ilmanvastuskerroin ja A on poikkipinta-ala

sitten näin kirjoitti:

F-N=W-D

N=noste
W=paino
D=ilmanvastus

Merkitään: F-N=F(tod)=ma(tod) ,eli

ma(tod)=W-D

putoamisen rajanopeudessa

W-D=0 eli W=D

W=mg
D=c*ilman tiheys*v*v*A*0.5 eli

mg=c*ilmantiheys*v*v*A*0.5

putoamisnopeus v=SQRT(2*m*g/(c*ilmantiheys*A))

c on ilmanvastuskerroin ja A on poikkipinta-ala

Lue lisää

Pitää olla:
F N D-W=0 ,(F on hitausvoima ), eli

F N=W-D
ja
F N=F(tod)=ma(tod)
eli
ma(tod)=W-D jne...

Noste todellakin vaikuttaa kiihtyvyyteen.

Ilmanvastus ei merkitse mitään,kun kerran muoto ja poikkipinta-ala ovat samoja.
Massa on se mikä ratkaisee ,on sitten tyhjiö tai ei.Ensin rauta ,sitten puu ja sitten styroksi.

+90090 kirjoitti:

Ilmanvastus ei merkitse mitään,kun kerran muoto ja poikkipinta-ala ovat samoja.
Massa on se mikä ratkaisee ,on sitten tyhjiö tai ei.Ensin rauta ,sitten puu ja sitten styroksi.

Lue lisää

Mitkä massat näillä muuten on?
Jos rauta- ja puupallot ovat onttoja ja näillä on kaikilla on sama massa,niin silloin tulevat yhtaikaa maahan,muuten aina painavuusjärjestyksessä.

+90090 kirjoitti:

Ilmanvastus ei merkitse mitään,kun kerran muoto ja poikkipinta-ala ovat samoja.
Massa on se mikä ratkaisee ,on sitten tyhjiö tai ei.Ensin rauta ,sitten puu ja sitten styroksi.

Lue lisää

Pimeellä keskiajalla uskottiin, että painavammat esineet putoo nopeemmin. Usko oli luja. Sitten Galilei meni kokeili. Ja usko oli väärä. Mutta uskovat näkyvät uskovan vielä tänäänkin.

Simppelton kirjoitti:

Pimeellä keskiajalla uskottiin, että painavammat esineet putoo nopeemmin. Usko oli luja. Sitten Galilei meni kokeili. Ja usko oli väärä. Mutta uskovat näkyvät uskovan vielä tänäänkin.

Lue lisää

ei usko ilmanvastuksen merkitykseen.
Se on kuitenkin hyvin merkittävä asia tällä planeetalla.
Varsinkin lentämisessä.

Tarkkaan mitattuna massaltaan suurin tulisi aina ensin maahan, ainakin jos ilmanvastus otettaisiin huomioon.

Syy tähän on se, että tiheydeltään samanlaisten kappaleiden massa on verrannollinen dimension kuutioon, poikkipinta-ala (ja vastuskerroin) vain dimension neliöön.

Putoamisessa pallojen loppunopeus on teoriassa
SQRT(mgh/(0,5m c)),c on kaikille samanmuotoisille palloille sama ilmanvastuksesta johtuva vakio.
Tuo nopeus tietysti kasvaa,jos m kasvaa ja pallojen pitäisi tulla painavuusjärjestyksessä maahan.Näin siis teoriassa.
Olen kuitenkin jostain lukenut,että pallon nopeus ei kuitenkaan kasvaisi jotain määrättyä nopeutta suuremmaksi vaan tulee lopun matkaa samaa nopeutta.
Joku varmaan tietää.

Jäärä kirjoitti:

Tarkkaan mitattuna massaltaan suurin tulisi aina ensin maahan, ainakin jos ilmanvastus otettaisiin huomioon.

Syy tähän on se, että tiheydeltään samanlaisten kappaleiden massa on verrannollinen dimension kuutioon, poikkipinta-ala (ja vastuskerroin) vain dimension neliöön.

Lue lisää

lähinnä, että käytettäessä suuritiheyksistä materiaalia ei ilmanvastuksen vaikutus ole kovin suuri noin pienillä nopeuksilla mitä parinkymmenen metrin aikana ehtii muodostua kuulalle . (eli ilmanvastusvoiman suhde painovoimaan on pieni)

Jäärä kirjoitti:

Tarkkaan mitattuna massaltaan suurin tulisi aina ensin maahan, ainakin jos ilmanvastus otettaisiin huomioon.

Syy tähän on se, että tiheydeltään samanlaisten kappaleiden massa on verrannollinen dimension kuutioon, poikkipinta-ala (ja vastuskerroin) vain dimension neliöön.

Lue lisää

Jos oletetaan, että pudotuskorkeus lasketaan kyseisen kappaleen maanpintaa lähimmästä pisteestä, niin hyvin lyhyitä matkoja pudottaessa pienempi massainen tulee ensin alas.

Tämä johtuu siitä, että samasta aineesta valmistettujen pallojen halkaisija kasvaa massan myötä. Niinpä isomman pallon massakeskipisteen etäisyys on kauempana maasta, ja niin siihen vaikuttaa keskimäärin pienempi kiihtyvyys kuin pieneen palloon. Näin pienempi massainen pallo tuleekin ensin alas. Myöhemmin kasvava ilmanvastus toki kääntää tilanteen toisin päin.

Maapallon kokoisessa systeemissä tätä voi olla vaikea mieltää, mutta jos käytetäänkin maan vetovoiman sijasta magneettia, ja isoa ja pientä rautakuulaa (vaikka laakeria), niin ero tulee ihan käsinkosketeltavaksi.

painopisteiden ... kirjoitti:

Jos oletetaan, että pudotuskorkeus lasketaan kyseisen kappaleen maanpintaa lähimmästä pisteestä, niin hyvin lyhyitä matkoja pudottaessa pienempi massainen tulee ensin alas.

Tämä johtuu siitä, että samasta aineesta valmistettujen pallojen halkaisija kasvaa massan myötä. Niinpä isomman pallon massakeskipisteen etäisyys on kauempana maasta, ja niin siihen vaikuttaa keskimäärin pienempi kiihtyvyys kuin pieneen palloon. Näin pienempi massainen pallo tuleekin ensin alas. Myöhemmin kasvava ilmanvastus toki kääntää tilanteen toisin päin.

Maapallon kokoisessa systeemissä tätä voi olla vaikea mieltää, mutta jos käytetäänkin maan vetovoiman sijasta magneettia, ja isoa ja pientä rautakuulaa (vaikka laakeria), niin ero tulee ihan käsinkosketeltavaksi.

Lue lisää

pitäiskö käyttää käsin kosketellen pyöreetä vai litteetä makneetteja siinä kokeesa ?

909+00 kirjoitti:

Putoamisessa pallojen loppunopeus on teoriassa
SQRT(mgh/(0,5m c)),c on kaikille samanmuotoisille palloille sama ilmanvastuksesta johtuva vakio.
Tuo nopeus tietysti kasvaa,jos m kasvaa ja pallojen pitäisi tulla painavuusjärjestyksessä maahan.Näin siis teoriassa.
Olen kuitenkin jostain lukenut,että pallon nopeus ei kuitenkaan kasvaisi jotain määrättyä nopeutta suuremmaksi vaan tulee lopun matkaa samaa nopeutta.
Joku varmaan tietää.

Lue lisää

http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/termv.html
Putoamisen rajanopeus on siis suoraan verrannollinen massaan.

Vinkkaappas miten sait näppäiltyä tuon myyn,saatko peräti piinkin?

painovirhepaholainen kirjoitti:

Vinkkaappas miten sait näppäiltyä tuon myyn,saatko peräti piinkin?

ΑΒΓΔΕΖΗΘΙΚΛΜΝΞΟΠΡΣΤΥΦΧΨΩ αβγδεζηθικλμνξοπρςστυφχψω

Kirjoittelen tekstin Wordissä ja siirrän sen sitten tänne.

Jäärä kirjoitti:

ΑΒΓΔΕΖΗΘΙΚΛΜΝΞΟΠΡΣΤΥΦΧΨΩ αβγδεζηθικλμνξοπρςστυφχψω

Kirjoittelen tekstin Wordissä ja siirrän sen sitten tänne.

SEn kuin kopioi halutun merkin Windowsin merkistöstä.
(Start -> Programs -> Accessories -> System Tools -> Character Map)
tai
(Käynnistä -> Ohjelmat -> Apuohjelmat -> Järjestelmätyökalut -> Merkistö)

Itse olen lisännyt linkin merkistöön tohon Start napi viereiseen "Quick Launch"-valikkoo, josta se on aina nopeasti saataville. Sun pitää siitä siis ensin valita haluamasi merkki/merkit, ja sitten painaa Copy jolloin ne kopioidaan "leikepöydälle". Sitten saat liittää ne tekstiisi normaaliin tapaan (ctrl v). Myös laskinta, sekä muistiota on hyvä pitää siinä hollilla.

Nämä merkit mitä tässä foorumilla näkyvät ovat Arial-fonttia, voit lisätä tähän minkä tahansa Arial-fontin merkin. Esim. tässä satunnainen merkkijono ×ŋύПףس٦№↕≡≈™∫▓שׁ∞∂⅜℅ﺝ ﻷ

tyiyu kirjoitti:

SEn kuin kopioi halutun merkin Windowsin merkistöstä.
(Start -> Programs -> Accessories -> System Tools -> Character Map)
tai
(Käynnistä -> Ohjelmat -> Apuohjelmat -> Järjestelmätyökalut -> Merkistö)

Itse olen lisännyt linkin merkistöön tohon Start napi viereiseen "Quick Launch"-valikkoo, josta se on aina nopeasti saataville. Sun pitää siitä siis ensin valita haluamasi merkki/merkit, ja sitten painaa Copy jolloin ne kopioidaan "leikepöydälle". Sitten saat liittää ne tekstiisi normaaliin tapaan (ctrl v). Myös laskinta, sekä muistiota on hyvä pitää siinä hollilla.

Nämä merkit mitä tässä foorumilla näkyvät ovat Arial-fonttia, voit lisätä tähän minkä tahansa Arial-fontin merkin. Esim. tässä satunnainen merkkijono ×ŋύПףس٦№↕≡≈™∫▓שׁ∞∂⅜℅ﺝ ﻷ

Lue lisää

Оннисмүи ПпцЦ

Nyt onnistui, kiitos vihjeistä!

Viestistäsi löytyy totuus.

kaikki perustuu paineen vaihteluun ja jutussasi esiinty ilmanpaineen vaihtelu.

Ja paineen vaihtelu perustuu siihen, että kaikki atomit räjähtävät koko ajan, jolloin ne peittävät jo olemassa olevasta tilasta, joka ei laajene tai kaareudu, koko ajan enemmän ja enemmän.


Tämän voit kertoa lasten lapsillesi, koska minä muutan ihmiskunnan maailmankuvan suhteellisesti vähintään yhtä totaalisesti kuin kopernikus mullisti sen ajan ihmisten maailmankuvan.

Mukava tarina kerrottavaksi lasten lapsille.


Savor

:);):)

Savor kirjoitti:

Viestistäsi löytyy totuus.

kaikki perustuu paineen vaihteluun ja jutussasi esiinty ilmanpaineen vaihtelu.

Ja paineen vaihtelu perustuu siihen, että kaikki atomit räjähtävät koko ajan, jolloin ne peittävät jo olemassa olevasta tilasta, joka ei laajene tai kaareudu, koko ajan enemmän ja enemmän.


Tämän voit kertoa lasten lapsillesi, koska minä muutan ihmiskunnan maailmankuvan suhteellisesti vähintään yhtä totaalisesti kuin kopernikus mullisti sen ajan ihmisten maailmankuvan.

Mukava tarina kerrottavaksi lasten lapsille.


Savor

:);):)

Lue lisää

Kumpi on paremman näkönen Uhura vai Lola Odusoga?

Savor kirjoitti:

Viestistäsi löytyy totuus.

kaikki perustuu paineen vaihteluun ja jutussasi esiinty ilmanpaineen vaihtelu.

Ja paineen vaihtelu perustuu siihen, että kaikki atomit räjähtävät koko ajan, jolloin ne peittävät jo olemassa olevasta tilasta, joka ei laajene tai kaareudu, koko ajan enemmän ja enemmän.


Tämän voit kertoa lasten lapsillesi, koska minä muutan ihmiskunnan maailmankuvan suhteellisesti vähintään yhtä totaalisesti kuin kopernikus mullisti sen ajan ihmisten maailmankuvan.

Mukava tarina kerrottavaksi lasten lapsille.


Savor

:);):)

Lue lisää

On ilmeisesti Castanedaa tullut "luettua" on sen lajin levotonta.

"Ja paineen vaihtelu perustuu siihen, että kaikki atomit räjähtävät koko ajan, jolloin ne peittävät jo olemassa olevasta tilasta, joka ei laajene tai kaareudu, koko ajan enemmän ja enemmän."

sic!

huodu kirjoitti:

Kumpi on paremman näkönen Uhura vai Lola Odusoga?

Janina!

Jenni 6v,jonsson rantaplan,koulainen ja kaikki muutkin ,samaa ,Tui tui!
Pistän maate

uskovat vanhaa valhetta että kaikki pallot putoaisivat tyhjiössä yhtäaikaa.
uskomus on todistettu ja kumottu ajat sitten.

tietenkin massallisin rautapallo, puu, tyroksi järjestyksessä.
eikös kappaleiden vetovoima riipu massasta, mitä hä?

jotkut kirjoitti:

uskovat vanhaa valhetta että kaikki pallot putoaisivat tyhjiössä yhtäaikaa.
uskomus on todistettu ja kumottu ajat sitten.

tietenkin massallisin rautapallo, puu, tyroksi järjestyksessä.
eikös kappaleiden vetovoima riipu massasta, mitä hä?

Lue lisää

perusteella rautapallo putoaa ensin??
Ja kuinka paljon aiemmin?HÄ?

jotkut kirjoitti:

uskovat vanhaa valhetta että kaikki pallot putoaisivat tyhjiössä yhtäaikaa.
uskomus on todistettu ja kumottu ajat sitten.

tietenkin massallisin rautapallo, puu, tyroksi järjestyksessä.
eikös kappaleiden vetovoima riipu massasta, mitä hä?

Lue lisää

Tarkoitat varmaan Newtonin kaavaa

F GMm/r^2

On huomattava kuitenkin, että sen aiheuttama kiihtyvyys g kappaleelle saadaan voiman kaavasta

F = mg

Esitetään kaava muodossa

mg = GMm/r^2

tällöin huomataan, että m supistuu pois.