Sisko murrosiässä

Ehkä kannattaa vaan yrittää kestää sitä sun siskoos. Luultavasti jos oot vähä välinpitämättömämpi ja annat siskos olla omissa oloissaan se rauhottuu.

mutta me siskot ollaankin ylivertoja ja sulosia mussuja :D kyllä sä kestät ne seuraavat 2 vuotta voi olla tiukkoja :DD

Olen kokenut saman kohtalon kun isoveljeni oli murrosiässä! Yritä olla mahdollisimman rauhallinen ja poissaoleva. Tee hänelle joskus pieni palvelus se auttaa ainakin välienne suhdetta.

on 15v. pikkusisko. oon ite 17v. tyttönen ja kyl on ollu lähel ettei oo sisko lentäny ikkunasta ulos. se ärsyttää kaikkia ihan tahallaa.

mua vituttaa nii paljo et tekis mieli vaik hakata omat nyrkit verille etten sille tee mitää. se raivostuttaa kaikkii ihmisii nii paljo. mul on pikkuveli ja isoveliki, mut ne on iha normaaleja. mul ja isoveljel menee ain siskon kaa hermot.

mä muutin marraskuus iskän luo ja on helpottanu kyllä aivan helvetisti ku oon päässy rakkahasta siskosestani eroo. Mä haluisin olla ihan ainoo tyttönen meijän perheessä. En nyt sen takii et mua lellittäis (iskä lellii jo xP) :D ihania nuo siskot. minkähänlaine itte olen? jokaiselle turpii. ;P no ehkei nyt iha.

on Täsmälleen sama tilanne! Täälläkin on itseäni 3v. nuorempi sisko joka on nyt tullut siihen murrosiän alkuun. Niin raivostuttavaa se välillä on että £#@kj?}=&%#@@!!!!!

Oi voi :C

Mulla itselläni on puoltoista vuotta nuorempi sisko, jonka murrosikä oli ja on aivan järkyttävä. =) Mulla itelläni ei niin erityisesti murrosikää ollut, olin vaan tavallista hiljaisempi ja ujompi niihin aikoihin.

Minen tiiä, mut mulla ei ole koskaan siskon kanssa palanut pinna. Se käyttäytyi mua kohtaan tosi herttasesti, mutta aina se sanokin että olin meidän perheessä ainoa, jonka se ties tukevan sitä . Saatettiin systerin kanssa valvoa pitkäänkin öitä ihan vaan jutellen sen ongelmista, tai sitten se tuli herättään mut keskellä yötä ja höpötti jotain suhdesotkujaan. Oli se rankkaa joskus, mutta kyllä sen jaksaa =).
Vanhemmille tää mun sisko oli tosi rankka tapaus. Se aina huus, haasto riitaa ja vanhemmat teki muka aina väärin kaikessa. Elämä oli niin julmaa systeriä kohtaan, ettei mitään rajaa.
Nyt se on hieman rauhottunu, mutta vieläkin sillä on kovasti ongelmia aina välillä. Ja edelleen se tulee herättämään keskellä yötä, jos sillä on asiaa. Tosin minen enää asu kotona vaan kouluni asuntolassa, ja sillon kun olen kotona ni poikakaveri on mukana, että ei se enää niin herkästi tule yöllä herättämään.

Murrosikä menee ajan kanssa kuitenkin ohitse, jos oot ihan kohtelias siskolles ja puhut nätisti vaikka se kuinka raivoais, niin eiköhän se hiljalleen hiffaa, ettei kaikki olekaan sitä vastaan =)

Nefru