laskuvarjolla

200 km:stä

Päätin hypätä laskuvarjolla 200 km:stä. MIllainen matkastani muodostuu? Pääsenkö kotiin?

12

859

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • käy

      mutta sinulla pitää olla alkuhidastusta varten lämpösuojalevy, koska ilmakehä tihenee niillä alkunopeulsilla aika äkkiä. Aikanaan on suunniteltu kiertoratapelastuslaitteita, joissa käyettiin apollo-tyyppistä lämpökilpeä ja laskuvarjoa. Alkunopeutesi ei tietysti ole kiertorataluokkaa, joten selviät helpommalla.

      • Jeesser

        Mikä muuten on ennätyshyppy laskojvarjolla? Siis kuinka korkealta on onnistunut hyppy hypätty?


      • ihmettelevä

      • skeptikko
        ihmettelevä kirjoitti:

        Taitaa vieläkin olla ennätys yli 45 vuoden takaa, vaikka aikomuksia ennätyksen rikkomiseksi onkin olemassa:

        http://www.space.com/news/060713_big_jump.html

        http://www.legrandsaut.org/

        Ei silloin vielä oltu noin korkealle nousevaa ilmapalloa tai kunnon laskuvarjoa keksitty. Koko tarina on Hollywoodissa runoiltu kylmän sodan kilpailua varten.


      • skeptikko kirjoitti:

        Ei silloin vielä oltu noin korkealle nousevaa ilmapalloa tai kunnon laskuvarjoa keksitty. Koko tarina on Hollywoodissa runoiltu kylmän sodan kilpailua varten.

        Kaveri ylitti äänenn nopeuden pudotessaan, ja entäs mihin tarvitaan "kunnon" laskuvarjo. Totta kait laskuvarjon pitää olla kunnollinen, mutta ei sen erikoisempi kun hypätessä tavallisesta lentokoneesta. Kaverin nopeus hidastuu ilmanvastuksen vuoksi normaaliksi, (noin kahteensataan) ala-ilmakehässä, näin kävisi myös 200km korkeudelta hyppäävän.


    • Jonsson.

      Miten olet päässyt sinne. Sukkulalla pitää olla ratanopeutta, jotta se pysyy jollain korkeudella. Jos hyppäät sukkulasta, niin sivuttaisnopeutesi on sama kuin sukkulalla aluksi. Näin ollen joudut aluksi jarruttamaan nopeuttasi jollain raketilla, jotta rupeat edes putoamaan. Muutoin jäät kyseiselle korkeudelle maapallon ikuiseksi kiertolaiseks. Jatko etenee kuten sukkulankin tapauksessa, eli nopeutesi hidastuu kun kohtaat ilmakehän yläosat ja ilma rupeaa jarruttamaan. Käytännön nopeuksilla ilmajarrutus lämmittää niin paljon, että paikat ovat todella kuumat. Ilmeisesti palat "poroksi" ilman lämpökilpiä. Ja siinähän se sitten olikin...

      ------

      Toinen vaihtoehto on, että sinulla ei ole ratanopeutta, vaan olet jonkin maapallon pisteen yläpuolella paikallasi (miten sitten ikinä oletkin päässyt sellaiseen pisteeseen, mahdollisesti sopivalla jarrutuksella rakettien avulla). Välittömästi maan vetovoima rupeaa vetämään sinua voimalla

      F = G m M / r^2

      Toisaalta

      F = m a

      Eli

      a(r) = G M / r(t)^2

      Kun tunnet kiihtyvyyden, niin loppu noudattaa seuraavaa laskentaa (taikka sitä soveltamalla).

      http://www.analyticcycling.com/DiffEqMotionFunctions_Page.html

      ja tästä saat ratkottua nopeudet yms. eri vaiheissa.

      Jossain vaiheessa pitää kaavaa hieman korjata, koska imanvastus rupeaa vaikuttamaan. Aluksi vain vähän, koska ilma on ohutta alhaalla enemmän, koska ilman vastus lisääntyy ilman tiheyden ja paineen kasvaessa. Eli lisäät kaavaan jarrutusvoiman

      Fj(r,v) = jotain, joka riippuu ilman
      tiheydestä ja kappaleen muodosta
      korkeudella r ja kappaleen nopeudesta
      v, katso kirjallisuudesta

      Em. jarrutusvoima siis vähennetään maapallon aiheuttamasta vetovoimakiihtyvyydestä, koska sen suunta on vastakkainen.

      Jne. jne....

      Seuraavassa on käsitelty avaruusaluksen liikkumista painovoimakentässä. Sitä soveltamalla ainakin...

      http://www-personal.engin.umich.edu/~scheeres/conferences/AASW00_C22norot.pdf

      • 200 km:stä

        Niin miten pääsin tuolle korkeudelle? Jos yksi ruotsalainen, niin miksen minäk..... Hih!
        Mutta vakavasti sanoen esittämäsi pohdinta on oikeanlaista ja innostaa varmasti muitakin pohtimaan tätä hyvinkin "aktuellia" ongelmaa.
        Mutta jospa laskuvarjo hidastaisi vauhtia niin, että en palaisi ilmakehään tultuani. Taitaa minusta sittenkin tulla tähdenlento?


      • Kaivelin tässä vanhoja keskusteluja ja löysin siltä linkin tietoihin ilmakehän paineen ja samalla sen tiheyden sekä korkeuden välisestä yhteydestä:

        http://www.aerospaceweb.org/question/atmosphere/q0090.shtml

        Kun toisaalta ilmakehässä putoamiseen pätee ainakin likimäärin differentiaaliyhtälö

        m*v' = m*g - k* v^2,

        missä m on kappaleen massa, v nopeus, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys sekä k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin, niin yhtälön ratkaisun raja-arvona rajanopeudeksi v0 saadaan

        v0 = (m*g/k)^(1/2),

        mikä on muutoin sama tulos kuin Wikipediassa

        http://en.wikipedia.org/wiki/Terminal_velocity

        Kun vielä otetaan huomioon, että kerroin k on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen, niin rajanopeudeksi jo 70 kilometrin korkeudessa saadaan 100-kertainen arvo merenpinnan arvoihin verrattuna. Kun hyppääjä pääsee normaalihyppykorkeuksissa vapaassa pudotuksessa lähes arvoon 200 km/h, niin 70 kilometrissä tämä nopeus olisi jo 20000 km/h. Vaikka noissa nopeuksissa esittämäni olettamukset eivät pitäisikään tarkasti paikkaansa, niin varmaa on, että hyppääjältä palaisivat hypyssä muutkin paikat kuin vain hihat.


      • Jonsson.
        200 km:stä kirjoitti:

        Niin miten pääsin tuolle korkeudelle? Jos yksi ruotsalainen, niin miksen minäk..... Hih!
        Mutta vakavasti sanoen esittämäsi pohdinta on oikeanlaista ja innostaa varmasti muitakin pohtimaan tätä hyvinkin "aktuellia" ongelmaa.
        Mutta jospa laskuvarjo hidastaisi vauhtia niin, että en palaisi ilmakehään tultuani. Taitaa minusta sittenkin tulla tähdenlento?

        Ruotsalainen oli sukkulalla liikkeellä. Kun sukkula on avaruudessa, niin se on radallaan ja se pysyy siellä ratanopeutensa ansiosta.

        http://hypertextbook.com/facts/2001/InnaSokolyanskaya1.shtml

        Edellisen lähteen mukaan sukkulan ratanopeus on noin 17460 mph = 7800 m/s = 28080 km/h

        Tämä lienee jarrutusvaiheen nopeus, koska pakonopeudeksi saan:

        v=sqrt(2*G*M/r)=11025 (??)

        Joka tapauksessa sukkulan ratanopeus on kymmeniä tuhansia km/h. Sopivasti jarruttamalla jarruraketeilla pääset pois radalta ja jossain vaiheessa saavut ilmakehän yläosaan. Nopeutesi on niin suuri, että mitkään pikkukonstit eivät auta, vaan on käytettävä jarruraketteja jotta edes pääset pois avaruudesta. Avaruuden katsotaan yleensä alkavan noin 100 km korkeudesta.

        Laskuvarjosi on jatkuvasti auki. Se ei kuitenkaan hyödytä paljoa, koska se on suunniteltu toimimaan tiheämmässä ilmassa (ilmakehän alaosissa). Eli sekin palaa "poroksi".

        Ja toisaalta sinulla on edelleen valtava kymmenien tuhansien km/h nopeus ja sen hidastaminen vaatii periaatteessa yhtä paljon energiaa kuin ylös pääseminen. Ylös tultaessa paloi suuri määrä rakettipolttoainetta. Alas tultaessa sama määrä energiaa täytyy jotenkin tuhota. Sukkula tuhoaa ko. energian lämmittämällä lämpökilpiään. Pelkällä laskuvarjohyppääjällä ei ole muuta kuin varjo, joten huonosti käy. Se palaa alkajaisiksi, siitä ei ole hyötyä ohuessa ilmassa esitetyllä nopeudella.

        Ainoa keino on käyttää pientä pelastuskapselia, jollaisia on myös suunniteltu. Niissä on myös jarruraketit. Myöhemmässä vaiheessa, kun nopeutesi on hidastunut ja olet tarpeeksi matalalla (esim. alle 10 km), niin voit hypätä pelastuskapselista ja käyttää laskuvarjoasi.

        Ohessa esitetty yksi suunnitelluista paluukelpoisista (??) laitteista pelastautua radalta:

        http://www.astronautix.com/craft/1crpsule.htm

        Tässä muita vastaavia suunnitelmia:

        http://www.astronautix.com/craftfam/rescue.htm

        Siis: Laskuvarjohyppy ilman apuvälineitä radallaan olevasta avaruusaluksesta johtaa siihen, että jäät ikuisesti ko. radalle maapallon satelliitiksi. Varjolla ei ole käyttöä ko. olosuhteissa. Tarvitset minimissään avaruuspuvun (ilmaa, painetta, tasalämpöä), jarruraketit ja suojakilven tai -kapselin (sekä sen laskuvarjonkin loppuvaiheeseen).

        [Unohtuiko jotain... ??]


      • 200 km:stä
        Jonsson. kirjoitti:

        Ruotsalainen oli sukkulalla liikkeellä. Kun sukkula on avaruudessa, niin se on radallaan ja se pysyy siellä ratanopeutensa ansiosta.

        http://hypertextbook.com/facts/2001/InnaSokolyanskaya1.shtml

        Edellisen lähteen mukaan sukkulan ratanopeus on noin 17460 mph = 7800 m/s = 28080 km/h

        Tämä lienee jarrutusvaiheen nopeus, koska pakonopeudeksi saan:

        v=sqrt(2*G*M/r)=11025 (??)

        Joka tapauksessa sukkulan ratanopeus on kymmeniä tuhansia km/h. Sopivasti jarruttamalla jarruraketeilla pääset pois radalta ja jossain vaiheessa saavut ilmakehän yläosaan. Nopeutesi on niin suuri, että mitkään pikkukonstit eivät auta, vaan on käytettävä jarruraketteja jotta edes pääset pois avaruudesta. Avaruuden katsotaan yleensä alkavan noin 100 km korkeudesta.

        Laskuvarjosi on jatkuvasti auki. Se ei kuitenkaan hyödytä paljoa, koska se on suunniteltu toimimaan tiheämmässä ilmassa (ilmakehän alaosissa). Eli sekin palaa "poroksi".

        Ja toisaalta sinulla on edelleen valtava kymmenien tuhansien km/h nopeus ja sen hidastaminen vaatii periaatteessa yhtä paljon energiaa kuin ylös pääseminen. Ylös tultaessa paloi suuri määrä rakettipolttoainetta. Alas tultaessa sama määrä energiaa täytyy jotenkin tuhota. Sukkula tuhoaa ko. energian lämmittämällä lämpökilpiään. Pelkällä laskuvarjohyppääjällä ei ole muuta kuin varjo, joten huonosti käy. Se palaa alkajaisiksi, siitä ei ole hyötyä ohuessa ilmassa esitetyllä nopeudella.

        Ainoa keino on käyttää pientä pelastuskapselia, jollaisia on myös suunniteltu. Niissä on myös jarruraketit. Myöhemmässä vaiheessa, kun nopeutesi on hidastunut ja olet tarpeeksi matalalla (esim. alle 10 km), niin voit hypätä pelastuskapselista ja käyttää laskuvarjoasi.

        Ohessa esitetty yksi suunnitelluista paluukelpoisista (??) laitteista pelastautua radalta:

        http://www.astronautix.com/craft/1crpsule.htm

        Tässä muita vastaavia suunnitelmia:

        http://www.astronautix.com/craftfam/rescue.htm

        Siis: Laskuvarjohyppy ilman apuvälineitä radallaan olevasta avaruusaluksesta johtaa siihen, että jäät ikuisesti ko. radalle maapallon satelliitiksi. Varjolla ei ole käyttöä ko. olosuhteissa. Tarvitset minimissään avaruuspuvun (ilmaa, painetta, tasalämpöä), jarruraketit ja suojakilven tai -kapselin (sekä sen laskuvarjonkin loppuvaiheeseen).

        [Unohtuiko jotain... ??]

        Kiinostukseni ko. aiheeseen heräsi jo yläasteella ja nyt lukion mekaniikan kurssilla valmistelen esseetä painovoimasta. Se vaan jotenkin tempas mukaansa. Pitää vaan pureskella nuo jutut ja selvittää annetut linkit. Lukion jälkeen menen teknilliseen korkeakouluun. :)


      • Jäärä kirjoitti:

        Kaivelin tässä vanhoja keskusteluja ja löysin siltä linkin tietoihin ilmakehän paineen ja samalla sen tiheyden sekä korkeuden välisestä yhteydestä:

        http://www.aerospaceweb.org/question/atmosphere/q0090.shtml

        Kun toisaalta ilmakehässä putoamiseen pätee ainakin likimäärin differentiaaliyhtälö

        m*v' = m*g - k* v^2,

        missä m on kappaleen massa, v nopeus, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys sekä k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin, niin yhtälön ratkaisun raja-arvona rajanopeudeksi v0 saadaan

        v0 = (m*g/k)^(1/2),

        mikä on muutoin sama tulos kuin Wikipediassa

        http://en.wikipedia.org/wiki/Terminal_velocity

        Kun vielä otetaan huomioon, että kerroin k on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen, niin rajanopeudeksi jo 70 kilometrin korkeudessa saadaan 100-kertainen arvo merenpinnan arvoihin verrattuna. Kun hyppääjä pääsee normaalihyppykorkeuksissa vapaassa pudotuksessa lähes arvoon 200 km/h, niin 70 kilometrissä tämä nopeus olisi jo 20000 km/h. Vaikka noissa nopeuksissa esittämäni olettamukset eivät pitäisikään tarkasti paikkaansa, niin varmaa on, että hyppääjältä palaisivat hypyssä muutkin paikat kuin vain hihat.

        Tuohon differentiaaliyhtälööni olisin voinut ottaa mukaan sekä g:n että tihyden korkeusriippuvuuden, mutta siitä olisi todennäköisesti seurannut se, että yhtälö olisi ollut vain numeerisesti ratkaistavissa.

        Lisäksi tuo käyttämäni ilmanvastuksen nopeusriippuvuus pätee vain äänennopeutta pienemmille nopeuksille. Näin suurelle nopeusalueelle olisi tarvittu myös mutkikkaampi vastuslaki.

        Mutta joka tapauksessa jo nuo tulokset osoittavat, että ilmakehän yläosissa vapaan putouksen nopeudet kasvavat niin suuriksi, että ilman lämpökilpiä pudottaessa palaminen on varmaa.


      • Jonsson.
        Jonsson. kirjoitti:

        Ruotsalainen oli sukkulalla liikkeellä. Kun sukkula on avaruudessa, niin se on radallaan ja se pysyy siellä ratanopeutensa ansiosta.

        http://hypertextbook.com/facts/2001/InnaSokolyanskaya1.shtml

        Edellisen lähteen mukaan sukkulan ratanopeus on noin 17460 mph = 7800 m/s = 28080 km/h

        Tämä lienee jarrutusvaiheen nopeus, koska pakonopeudeksi saan:

        v=sqrt(2*G*M/r)=11025 (??)

        Joka tapauksessa sukkulan ratanopeus on kymmeniä tuhansia km/h. Sopivasti jarruttamalla jarruraketeilla pääset pois radalta ja jossain vaiheessa saavut ilmakehän yläosaan. Nopeutesi on niin suuri, että mitkään pikkukonstit eivät auta, vaan on käytettävä jarruraketteja jotta edes pääset pois avaruudesta. Avaruuden katsotaan yleensä alkavan noin 100 km korkeudesta.

        Laskuvarjosi on jatkuvasti auki. Se ei kuitenkaan hyödytä paljoa, koska se on suunniteltu toimimaan tiheämmässä ilmassa (ilmakehän alaosissa). Eli sekin palaa "poroksi".

        Ja toisaalta sinulla on edelleen valtava kymmenien tuhansien km/h nopeus ja sen hidastaminen vaatii periaatteessa yhtä paljon energiaa kuin ylös pääseminen. Ylös tultaessa paloi suuri määrä rakettipolttoainetta. Alas tultaessa sama määrä energiaa täytyy jotenkin tuhota. Sukkula tuhoaa ko. energian lämmittämällä lämpökilpiään. Pelkällä laskuvarjohyppääjällä ei ole muuta kuin varjo, joten huonosti käy. Se palaa alkajaisiksi, siitä ei ole hyötyä ohuessa ilmassa esitetyllä nopeudella.

        Ainoa keino on käyttää pientä pelastuskapselia, jollaisia on myös suunniteltu. Niissä on myös jarruraketit. Myöhemmässä vaiheessa, kun nopeutesi on hidastunut ja olet tarpeeksi matalalla (esim. alle 10 km), niin voit hypätä pelastuskapselista ja käyttää laskuvarjoasi.

        Ohessa esitetty yksi suunnitelluista paluukelpoisista (??) laitteista pelastautua radalta:

        http://www.astronautix.com/craft/1crpsule.htm

        Tässä muita vastaavia suunnitelmia:

        http://www.astronautix.com/craftfam/rescue.htm

        Siis: Laskuvarjohyppy ilman apuvälineitä radallaan olevasta avaruusaluksesta johtaa siihen, että jäät ikuisesti ko. radalle maapallon satelliitiksi. Varjolla ei ole käyttöä ko. olosuhteissa. Tarvitset minimissään avaruuspuvun (ilmaa, painetta, tasalämpöä), jarruraketit ja suojakilven tai -kapselin (sekä sen laskuvarjonkin loppuvaiheeseen).

        [Unohtuiko jotain... ??]

        Siis tuo sukkulan esitetty nopeus 7800 m/s on tietenkin sukkulan nopeus jollain radalla.

        Ratanopeuden saa kaavasta

        v = sqrt(G*M/r)

        ja pakonopeuden kaavasta

        ve = sqrt(2*G*M/r)

        Josta nähdään, että pakeneminen (poistuminen) vaatii sqrt(2)- eli noin 1.4-kertaa suuremman nopeuden kuin radalla pysyminen.

        Seuraavassa linkissä on laskettu sukkulan ratanopeuksia n. 300 km korkeudessa.

        http://www.aerospaceweb.org/question/spacecraft/q0164.shtml


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      136
      3847
    2. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      12
      2596
    3. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      37
      2015
    4. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      21
      1751
    5. Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?

      Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?
      Ikävä
      31
      1556
    6. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      125
      1521
    7. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      10
      1331
    8. Se oli siinä sitten

      Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo
      NATO
      500
      1290
    9. Mikä sinua ja kaivattuasi

      Yhdistää?
      Ikävä
      84
      1289
    10. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      14
      1266
    Aihe