Vastatkaas te jotka olette lähteneet opiskelemaan sähköinsinööriksi ammattikoulupohjalta, että onko mitään järkeä lähteä edes kokeilemaan?
Sähköinsinööri
22
15615
Vastaukset
- Jysky24/7
Heipä Hei. Jos olet käynyt sähkölinjan amiksessa niin olet oikeutettu hakemaan myös ammattikorkeakouluun. Ei sinne mitään kokeilemaan mennä vaan sinne mennään opiskelemaan. Homman nimi on sellainen, että ammattikoulupohjaiset opiskelijat käyvät matematiikkaa ja fysiikka ekana vuotena kohtuullisen paljon. No sitäkään ei tartte pelätä, kyllä niistä selviää kunhan vaan jaksaa tehdä hommia sen eteen. Ja jos meet sähköalalle amk:hon niin sun sähköamiksen tiedoilla on paljon apuja tulevassa: esim sähkötekniikan teoriaopinnot lähtevät sujumaan todella hyvin verrattuna niihin joilla tätä pohjatetoa ei ole.
Ammattikorkeisiin on pääsykoe, jossa kysytään matikkaa, fysiikkaa ja luetunymmärtämistä. Vanhoja kokeita saa joidenkin ammattikorkeiden nettisivuilta ja kirjastoista. Pääsykokeet ovat tasoltaan sitä mitä sulla on ollut amiksessa. Eli ei muuta kun hakemaan.- abcdefghijlkmn
Joutuuko kuinka paljon lukemaan kieliä. Opiskellaanko kielissä pelkkää ammaatisanastoa, vai kuinka sujuvasti täytyisi kieliä osata?
Onko totta että jos et ole pitkää matikkaa opiskellut, joudut sen amk:ssa suorittamaan? - tokaa vuotta
abcdefghijlkmn kirjoitti:
Joutuuko kuinka paljon lukemaan kieliä. Opiskellaanko kielissä pelkkää ammaatisanastoa, vai kuinka sujuvasti täytyisi kieliä osata?
Onko totta että jos et ole pitkää matikkaa opiskellut, joudut sen amk:ssa suorittamaan?Olen amiksen käyny ja voin sanoa että ennemmin amiksesta kuin lukiosta, jos et ole laiska ja helposti periksiantava. Meillä on lukio ja ammattikoululuokat erikseen ja hieman erilaiset kurssit matikassa ja kenties kielissä.
Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. Kielissä on lähtötasotestit ja niiden perusteella nähdään mille kaikille perustekurssille joutuu. Perusteet alkaa suunnilleen siitä mihin yläasteella jäätiin.
Mulla oli esim ruotsi todella heikko ennen amk:ta ja jouduinkin kaikille perustekursseille siinä.
Jos kielet on suht hyvin hallussa, eikä joudu perusteisiin, ei niitä montaa kurssia tule olemaan. Mulla tulee varmaan tuplamäärä kielikursseja yhteensä noitten perusteiden takia.
Ja kyllä sielä käydään paljon muutakin kuin ammattisanastoa. Siis kielioppia jonkun verran ja muuta. - Jysky24/7
abcdefghijlkmn kirjoitti:
Joutuuko kuinka paljon lukemaan kieliä. Opiskellaanko kielissä pelkkää ammaatisanastoa, vai kuinka sujuvasti täytyisi kieliä osata?
Onko totta että jos et ole pitkää matikkaa opiskellut, joudut sen amk:ssa suorittamaan?Joo eli homman nimi on sellanen, että siellä on kielikursseja ainakin ruotsia ja enkkua. Joku muutama opintoviikko kumpaistakin. Niistäkin selviää siis ihan kun vaan opiskelee, ei oo sen kummallisempaa. Jos muistelen oikein, niin meillä oli ekana vuonna ruotsia sillai että oli jotain tietoliikenne- ja sähköjuttuja mitä piti sitten kääntää. Eli se menee kyllä siihen ammattipuolelle aika nopeesti. Eli ei tartte osata mitenkään erikoisesti kieliä.
Matikasta sen verran, että sitä kyllä siellä väännetään aika tavalla. Se voi tuntua aika hurjalta että sitä on joka päivä kaks tuntia, mutta ei se oo paha kun ottaa homman alusta asti haltuun ja keskittyy kunnolla. Ja niistä matikan taidoista on hyötyä sitten kun siirrytän ammattiaineisiin, esim. sähkötekniikkaan, tiedonsiirtotekniikkaan, niitä on monia.
Ja ammattikoulupohjaisille on ohjelmassa ekana vuonna matikkaa sen verran että osaa lukion pitkän oppimäärän. Ei se noudata välttättä samaa järjestystä, kun lukion kirjoissa mutta samaa asiaa on. Lukiopohjaiset taas käyvät ammattiopinnot, mitä sinä olet amiksessa jo oppinut. Eli ihan sama homma molemmilla linjoilla.
Ja näillä linjilla tarkoitin sitä, että ammattikoulupohjaiset ja lukiopohjaiset opiskelevat yleensä eri ryhmissä ekan vuoden juuri edellämainitun asian vuoksi. Sitten ekan vuoden jälkeen onkin linjojen valinnan vuoro ja ryhmät sekoittuvat. - keksuball
tokaa vuotta kirjoitti:
Olen amiksen käyny ja voin sanoa että ennemmin amiksesta kuin lukiosta, jos et ole laiska ja helposti periksiantava. Meillä on lukio ja ammattikoululuokat erikseen ja hieman erilaiset kurssit matikassa ja kenties kielissä.
Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. Kielissä on lähtötasotestit ja niiden perusteella nähdään mille kaikille perustekurssille joutuu. Perusteet alkaa suunnilleen siitä mihin yläasteella jäätiin.
Mulla oli esim ruotsi todella heikko ennen amk:ta ja jouduinkin kaikille perustekursseille siinä.
Jos kielet on suht hyvin hallussa, eikä joudu perusteisiin, ei niitä montaa kurssia tule olemaan. Mulla tulee varmaan tuplamäärä kielikursseja yhteensä noitten perusteiden takia.
Ja kyllä sielä käydään paljon muutakin kuin ammattisanastoa. Siis kielioppia jonkun verran ja muuta."Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "
No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin. - amis/inssi
keksuball kirjoitti:
"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "
No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.kyllä varmasti on amiksen sähköpuolella kirchoffin lait käyty ja perusteellisesti, luokalles on vaan sattunut niitä jotka on nukkunu tunnit tai puhuneet pillusta
molemmat pärjää amk:ssa, lukiopelle ja amisjuntti, kunhan vaan jaksaa opiskella - tokaa vuotta
keksuball kirjoitti:
"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "
No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.En tiedä onko meidän lukiopuoli jokin poikkeus, mutta esimerkiksi sähkötekniikan kokeessa alle neljäsosa lukiopuolen opiskelijoista pääsi edes läpi. Oli hylsyjä amispuolellakin mutta ei montaa.
Ja kuten sanoin, on sielä lukiopuolellakin fiksuja ja sähköstä(jopa yllättävän paljon) tietäviä opiskelijoita. - teekkari-x
tokaa vuotta kirjoitti:
En tiedä onko meidän lukiopuoli jokin poikkeus, mutta esimerkiksi sähkötekniikan kokeessa alle neljäsosa lukiopuolen opiskelijoista pääsi edes läpi. Oli hylsyjä amispuolellakin mutta ei montaa.
Ja kuten sanoin, on sielä lukiopuolellakin fiksuja ja sähköstä(jopa yllättävän paljon) tietäviä opiskelijoita.Taitaa olla nykyisin melko pitkälti niin, että lukion pitkän matematiikan ja fysiikan käyneet tekniista kiinnostuneet opiskelijat menevät teknillisiin yliopistoihin.
Sitten matemaattisesti lahjattomammat tekniikasta kiinnostuneet menevät AMK:hon. Yliopistoonkin tosin tuntuu pääsevän nykyään suoraan jo melkein sillä, että on suorittanut pitkän matematiikan, toki lopettamisprosentit ovat joillain aloilla luokkaa 50-60.
Onhan se melko todennäköistä, että amiskan kerma on lahjakkaampaa kuin lukion keskitasoinen massa. - Anonyymi
Juuri näin, rohkeasti hakemaan- moni insinööri ei tiedä hevonvittua sähköstä, on ryypännyt kaikki tietonsa- kyllä työtä tekevä on se kuka tietää eikä mikään espoolainen insinööripelle.
Jos sähkö kiinnostaa ni opiskelet rauhassa, ja älä ota espoolaisilta käskyjä- ne on pellejä kaikki - Anonyymi
Jysky24/7 kirjoitti:
Joo eli homman nimi on sellanen, että siellä on kielikursseja ainakin ruotsia ja enkkua. Joku muutama opintoviikko kumpaistakin. Niistäkin selviää siis ihan kun vaan opiskelee, ei oo sen kummallisempaa. Jos muistelen oikein, niin meillä oli ekana vuonna ruotsia sillai että oli jotain tietoliikenne- ja sähköjuttuja mitä piti sitten kääntää. Eli se menee kyllä siihen ammattipuolelle aika nopeesti. Eli ei tartte osata mitenkään erikoisesti kieliä.
Matikasta sen verran, että sitä kyllä siellä väännetään aika tavalla. Se voi tuntua aika hurjalta että sitä on joka päivä kaks tuntia, mutta ei se oo paha kun ottaa homman alusta asti haltuun ja keskittyy kunnolla. Ja niistä matikan taidoista on hyötyä sitten kun siirrytän ammattiaineisiin, esim. sähkötekniikkaan, tiedonsiirtotekniikkaan, niitä on monia.
Ja ammattikoulupohjaisille on ohjelmassa ekana vuonna matikkaa sen verran että osaa lukion pitkän oppimäärän. Ei se noudata välttättä samaa järjestystä, kun lukion kirjoissa mutta samaa asiaa on. Lukiopohjaiset taas käyvät ammattiopinnot, mitä sinä olet amiksessa jo oppinut. Eli ihan sama homma molemmilla linjoilla.
Ja näillä linjilla tarkoitin sitä, että ammattikoulupohjaiset ja lukiopohjaiset opiskelevat yleensä eri ryhmissä ekan vuoden juuri edellämainitun asian vuoksi. Sitten ekan vuoden jälkeen onkin linjojen valinnan vuoro ja ryhmät sekoittuvat.Voi teitä Espoon pellejä….
- Anonyymi
keksuball kirjoitti:
"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "
No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.Tapa itsesi vitun pelle, mä tapan sun perheen ja kidutan ne hengiltä saatanan apina
- Anonyymi
amis/inssi kirjoitti:
kyllä varmasti on amiksen sähköpuolella kirchoffin lait käyty ja perusteellisesti, luokalles on vaan sattunut niitä jotka on nukkunu tunnit tai puhuneet pillusta
molemmat pärjää amk:ssa, lukiopelle ja amisjuntti, kunhan vaan jaksaa opiskellaPillu on tärkeempi ku joku saatanan apinan virta laki
- abcdefghijlkmn
Voiko työtä jotenkin yhdistää tuohon kouluun? Eli voiko käydä samalla töissä sekä koulussa, jolloin koulu kestäisi hieman pidempään? Ei varmasti kauhean viisasta vaikka voisisikin?
Joku kertoi että vain neljännes pääsi kokeista läpi. Kuinka kauan tuolla koulussa voi sitten olla, jos noita kokeita joutuu uusimaan? Eli kuinka paljon saa tulla hylsyjä ennen kuin koulu potkii pois? :D- eräs amk-opiskelija
Neljä vuotta on insinöörin suunniteltu valmistumisaika, viiden vuoden jälkeen koulusta "potkitaan pihalle". Joitain poikkeuksia voidaan (hyvällä tuurilla) tehdä jos on esim. pari kurssia tai työharjoittelu suorittamatta.
Voit vetää hylsyt joka kokeesta, tai olla osallistumatta koko kokeisiin tai kursseihin. Käsittääkseni pakko on ainoastaan ilmoittautua läsnäolevaksi (ja sekin hoidetaan nykyisin netin välityksellä) jos haluaa koulun kirjoilla pysyä.
Insinööreillä nyt onnistuu edes jotenkin töiden tekeminen opiskelujen ohessa, kun vaikka sairaanhoitajille se on puolimahdotonta. Esim. läsnäolopakkoja ei ole juuri ollenkaan. Jos saat työnantajan kanssa sovittua työajoista niin että pääset välillä tunneilla käymään ja kokeet tekemässä, niin se on jo hyvä alku. Jos saat työharjoittelun ja opinnäytetyön tehtyä kesäisin, ja suoritat koulun 5 vuodessa, niin ei lukujärjestys tule ainakaan liian tiukka olemaan... - ei pääse
eräs amk-opiskelija kirjoitti:
Neljä vuotta on insinöörin suunniteltu valmistumisaika, viiden vuoden jälkeen koulusta "potkitaan pihalle". Joitain poikkeuksia voidaan (hyvällä tuurilla) tehdä jos on esim. pari kurssia tai työharjoittelu suorittamatta.
Voit vetää hylsyt joka kokeesta, tai olla osallistumatta koko kokeisiin tai kursseihin. Käsittääkseni pakko on ainoastaan ilmoittautua läsnäolevaksi (ja sekin hoidetaan nykyisin netin välityksellä) jos haluaa koulun kirjoilla pysyä.
Insinööreillä nyt onnistuu edes jotenkin töiden tekeminen opiskelujen ohessa, kun vaikka sairaanhoitajille se on puolimahdotonta. Esim. läsnäolopakkoja ei ole juuri ollenkaan. Jos saat työnantajan kanssa sovittua työajoista niin että pääset välillä tunneilla käymään ja kokeet tekemässä, niin se on jo hyvä alku. Jos saat työharjoittelun ja opinnäytetyön tehtyä kesäisin, ja suoritat koulun 5 vuodessa, niin ei lukujärjestys tule ainakaan liian tiukka olemaan...5 vuodessa läpi niin oletko silloin opiskellut 5 turhaan?
- eräs amk-opiskelija
ei pääse kirjoitti:
5 vuodessa läpi niin oletko silloin opiskellut 5 turhaan?
Sitten on odoteltava seuraavaa yhteishakua, ja haettava kouluun uudestaan. Jos pääsee sisään, niin suurimman osan aiemmista opinnoistaan saa hyväksiluettua, mutta kun opintosuunnitelmat ja kurssien sisällöt vaihtuvat, uudet kurssit korvaavat vanhoja jne., niin tiedossa on aikamoista häsläystä ja lisäopiskelua tiedossa.
Kannattaa myös muistaa, että enimmäisopintotukiaika on insinööriopiskelijalle 50kk, joten voi sen puoleen alkaa tekemään aika tiukkaa jos menee yli sen viiden vuoden se opiskelu. Tosin tuo nyt ei varmaan ole suuri ongelma jos se valmistuminen on työnteon takia viivästynyt... - Anonyymi
ei pääse kirjoitti:
5 vuodessa läpi niin oletko silloin opiskellut 5 turhaan?
Espoon insinööripelle vauhdissa…
- Anonyymi
Kyllä paistaa nuoren sohvaperunan laiskuus läpi.
" Onko mitään järkeä Edes lähteä kokeilemaan" pateetista. - Anonyymi
Sähkoinsinöörin työ on aika pientä, jos vertaa rakennusinsinööriin, suorastaan näpertelyä.
- Anonyymi
Raksainssit saa sentään aikaan homehtuvia taloja...
- Anonyymi
Ei kannata, ihan turhaa paskaa.
Sähkärinä kytket mitä tarvii ja annat Espoon insinööri apinoiden keksiä muut pulmat, pyydät vaan palkankorotusta tasaisin ajoin ja vittuilet insinööreille ja vedät turpaan jos vittuilee- ne on ihan perseestä————— koko Espoo pitää räjäyttää
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih476027Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6192429Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens821191Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3441060- 771043
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä551020Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.62975- 61915
- 228844
Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58789