Sähköinsinööri

Joutuuko kuinka paljon lukemaan kieliä. Opiskellaanko kielissä pelkkää ammaatisanastoa, vai kuinka sujuvasti täytyisi kieliä osata?

Onko totta että jos et ole pitkää matikkaa opiskellut, joudut sen amk:ssa suorittamaan?

abcdefghijlkmn kirjoitti:

Joutuuko kuinka paljon lukemaan kieliä. Opiskellaanko kielissä pelkkää ammaatisanastoa, vai kuinka sujuvasti täytyisi kieliä osata?

Onko totta että jos et ole pitkää matikkaa opiskellut, joudut sen amk:ssa suorittamaan?

Lue lisää

Olen amiksen käyny ja voin sanoa että ennemmin amiksesta kuin lukiosta, jos et ole laiska ja helposti periksiantava. Meillä on lukio ja ammattikoululuokat erikseen ja hieman erilaiset kurssit matikassa ja kenties kielissä.

Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. Kielissä on lähtötasotestit ja niiden perusteella nähdään mille kaikille perustekurssille joutuu. Perusteet alkaa suunnilleen siitä mihin yläasteella jäätiin.

Mulla oli esim ruotsi todella heikko ennen amk:ta ja jouduinkin kaikille perustekursseille siinä.

Jos kielet on suht hyvin hallussa, eikä joudu perusteisiin, ei niitä montaa kurssia tule olemaan. Mulla tulee varmaan tuplamäärä kielikursseja yhteensä noitten perusteiden takia.

Ja kyllä sielä käydään paljon muutakin kuin ammattisanastoa. Siis kielioppia jonkun verran ja muuta.

abcdefghijlkmn kirjoitti:

Joutuuko kuinka paljon lukemaan kieliä. Opiskellaanko kielissä pelkkää ammaatisanastoa, vai kuinka sujuvasti täytyisi kieliä osata?

Onko totta että jos et ole pitkää matikkaa opiskellut, joudut sen amk:ssa suorittamaan?

Lue lisää

Joo eli homman nimi on sellanen, että siellä on kielikursseja ainakin ruotsia ja enkkua. Joku muutama opintoviikko kumpaistakin. Niistäkin selviää siis ihan kun vaan opiskelee, ei oo sen kummallisempaa. Jos muistelen oikein, niin meillä oli ekana vuonna ruotsia sillai että oli jotain tietoliikenne- ja sähköjuttuja mitä piti sitten kääntää. Eli se menee kyllä siihen ammattipuolelle aika nopeesti. Eli ei tartte osata mitenkään erikoisesti kieliä.

Matikasta sen verran, että sitä kyllä siellä väännetään aika tavalla. Se voi tuntua aika hurjalta että sitä on joka päivä kaks tuntia, mutta ei se oo paha kun ottaa homman alusta asti haltuun ja keskittyy kunnolla. Ja niistä matikan taidoista on hyötyä sitten kun siirrytän ammattiaineisiin, esim. sähkötekniikkaan, tiedonsiirtotekniikkaan, niitä on monia.

Ja ammattikoulupohjaisille on ohjelmassa ekana vuonna matikkaa sen verran että osaa lukion pitkän oppimäärän. Ei se noudata välttättä samaa järjestystä, kun lukion kirjoissa mutta samaa asiaa on. Lukiopohjaiset taas käyvät ammattiopinnot, mitä sinä olet amiksessa jo oppinut. Eli ihan sama homma molemmilla linjoilla.

Ja näillä linjilla tarkoitin sitä, että ammattikoulupohjaiset ja lukiopohjaiset opiskelevat yleensä eri ryhmissä ekan vuoden juuri edellämainitun asian vuoksi. Sitten ekan vuoden jälkeen onkin linjojen valinnan vuoro ja ryhmät sekoittuvat.

tokaa vuotta kirjoitti:

Olen amiksen käyny ja voin sanoa että ennemmin amiksesta kuin lukiosta, jos et ole laiska ja helposti periksiantava. Meillä on lukio ja ammattikoululuokat erikseen ja hieman erilaiset kurssit matikassa ja kenties kielissä.

Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. Kielissä on lähtötasotestit ja niiden perusteella nähdään mille kaikille perustekurssille joutuu. Perusteet alkaa suunnilleen siitä mihin yläasteella jäätiin.

Mulla oli esim ruotsi todella heikko ennen amk:ta ja jouduinkin kaikille perustekursseille siinä.

Jos kielet on suht hyvin hallussa, eikä joudu perusteisiin, ei niitä montaa kurssia tule olemaan. Mulla tulee varmaan tuplamäärä kielikursseja yhteensä noitten perusteiden takia.

Ja kyllä sielä käydään paljon muutakin kuin ammattisanastoa. Siis kielioppia jonkun verran ja muuta.

Lue lisää

"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "

No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.

keksuball kirjoitti:

"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "

No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.

Lue lisää

kyllä varmasti on amiksen sähköpuolella kirchoffin lait käyty ja perusteellisesti, luokalles on vaan sattunut niitä jotka on nukkunu tunnit tai puhuneet pillusta

molemmat pärjää amk:ssa, lukiopelle ja amisjuntti, kunhan vaan jaksaa opiskella

keksuball kirjoitti:

"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "

No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.

Lue lisää

En tiedä onko meidän lukiopuoli jokin poikkeus, mutta esimerkiksi sähkötekniikan kokeessa alle neljäsosa lukiopuolen opiskelijoista pääsi edes läpi. Oli hylsyjä amispuolellakin mutta ei montaa.

Ja kuten sanoin, on sielä lukiopuolellakin fiksuja ja sähköstä(jopa yllättävän paljon) tietäviä opiskelijoita.

tokaa vuotta kirjoitti:

En tiedä onko meidän lukiopuoli jokin poikkeus, mutta esimerkiksi sähkötekniikan kokeessa alle neljäsosa lukiopuolen opiskelijoista pääsi edes läpi. Oli hylsyjä amispuolellakin mutta ei montaa.

Ja kuten sanoin, on sielä lukiopuolellakin fiksuja ja sähköstä(jopa yllättävän paljon) tietäviä opiskelijoita.

Lue lisää

Taitaa olla nykyisin melko pitkälti niin, että lukion pitkän matematiikan ja fysiikan käyneet tekniista kiinnostuneet opiskelijat menevät teknillisiin yliopistoihin.
Sitten matemaattisesti lahjattomammat tekniikasta kiinnostuneet menevät AMK:hon. Yliopistoonkin tosin tuntuu pääsevän nykyään suoraan jo melkein sillä, että on suorittanut pitkän matematiikan, toki lopettamisprosentit ovat joillain aloilla luokkaa 50-60.
Onhan se melko todennäköistä, että amiskan kerma on lahjakkaampaa kuin lukion keskitasoinen massa.

Juuri näin, rohkeasti hakemaan- moni insinööri ei tiedä hevonvittua sähköstä, on ryypännyt kaikki tietonsa- kyllä työtä tekevä on se kuka tietää eikä mikään espoolainen insinööripelle.
Jos sähkö kiinnostaa ni opiskelet rauhassa, ja älä ota espoolaisilta käskyjä- ne on pellejä kaikki

Jysky24/7 kirjoitti:

Joo eli homman nimi on sellanen, että siellä on kielikursseja ainakin ruotsia ja enkkua. Joku muutama opintoviikko kumpaistakin. Niistäkin selviää siis ihan kun vaan opiskelee, ei oo sen kummallisempaa. Jos muistelen oikein, niin meillä oli ekana vuonna ruotsia sillai että oli jotain tietoliikenne- ja sähköjuttuja mitä piti sitten kääntää. Eli se menee kyllä siihen ammattipuolelle aika nopeesti. Eli ei tartte osata mitenkään erikoisesti kieliä.

Matikasta sen verran, että sitä kyllä siellä väännetään aika tavalla. Se voi tuntua aika hurjalta että sitä on joka päivä kaks tuntia, mutta ei se oo paha kun ottaa homman alusta asti haltuun ja keskittyy kunnolla. Ja niistä matikan taidoista on hyötyä sitten kun siirrytän ammattiaineisiin, esim. sähkötekniikkaan, tiedonsiirtotekniikkaan, niitä on monia.

Ja ammattikoulupohjaisille on ohjelmassa ekana vuonna matikkaa sen verran että osaa lukion pitkän oppimäärän. Ei se noudata välttättä samaa järjestystä, kun lukion kirjoissa mutta samaa asiaa on. Lukiopohjaiset taas käyvät ammattiopinnot, mitä sinä olet amiksessa jo oppinut. Eli ihan sama homma molemmilla linjoilla.

Ja näillä linjilla tarkoitin sitä, että ammattikoulupohjaiset ja lukiopohjaiset opiskelevat yleensä eri ryhmissä ekan vuoden juuri edellämainitun asian vuoksi. Sitten ekan vuoden jälkeen onkin linjojen valinnan vuoro ja ryhmät sekoittuvat.

Lue lisää

Voi teitä Espoon pellejä….

keksuball kirjoitti:

"Lukiopuolen tyypit ei oikeen pärjää ammattiaineissa, toki on poikkeuksiakin. "

No henk.koht. olen sitä mieltä, että pitkän matematiikan ja fysiikan käyneenä lukiolaisena on huomattavasti helpompaa valmistua sähköinsinööriksi hyvillä papereilla kuin ammattikoululaisen.
Ammattikoulun käyneet toki osaavat ammattiaineet alussa paremmin, mutta kun insinööriopinnoissa ainakin sähköpuolella lähes kaikki on kaavoja ja matematiikkaa niin pitkän matematiikan käyneille ne ovat itsestään selvyyksiä, ammattikoululainen tuskailee kun vielä tuskailee derivaattojen kanssa.
En usko että ammattikoulussa mitään kovin monimutkaista on opetettu, eivät ainakaan Kirchoffin-lakia (aika oleellinen sähköpuolella) osanneet, joka kuitenkin lukion fysiikan kurssilla opetettiin.

Lue lisää

Tapa itsesi vitun pelle, mä tapan sun perheen ja kidutan ne hengiltä saatanan apina

amis/inssi kirjoitti:

kyllä varmasti on amiksen sähköpuolella kirchoffin lait käyty ja perusteellisesti, luokalles on vaan sattunut niitä jotka on nukkunu tunnit tai puhuneet pillusta

molemmat pärjää amk:ssa, lukiopelle ja amisjuntti, kunhan vaan jaksaa opiskella

Lue lisää

Pillu on tärkeempi ku joku saatanan apinan virta laki

Neljä vuotta on insinöörin suunniteltu valmistumisaika, viiden vuoden jälkeen koulusta "potkitaan pihalle". Joitain poikkeuksia voidaan (hyvällä tuurilla) tehdä jos on esim. pari kurssia tai työharjoittelu suorittamatta.

Voit vetää hylsyt joka kokeesta, tai olla osallistumatta koko kokeisiin tai kursseihin. Käsittääkseni pakko on ainoastaan ilmoittautua läsnäolevaksi (ja sekin hoidetaan nykyisin netin välityksellä) jos haluaa koulun kirjoilla pysyä.

Insinööreillä nyt onnistuu edes jotenkin töiden tekeminen opiskelujen ohessa, kun vaikka sairaanhoitajille se on puolimahdotonta. Esim. läsnäolopakkoja ei ole juuri ollenkaan. Jos saat työnantajan kanssa sovittua työajoista niin että pääset välillä tunneilla käymään ja kokeet tekemässä, niin se on jo hyvä alku. Jos saat työharjoittelun ja opinnäytetyön tehtyä kesäisin, ja suoritat koulun 5 vuodessa, niin ei lukujärjestys tule ainakaan liian tiukka olemaan...

eräs amk-opiskelija kirjoitti:

Neljä vuotta on insinöörin suunniteltu valmistumisaika, viiden vuoden jälkeen koulusta "potkitaan pihalle". Joitain poikkeuksia voidaan (hyvällä tuurilla) tehdä jos on esim. pari kurssia tai työharjoittelu suorittamatta.

Voit vetää hylsyt joka kokeesta, tai olla osallistumatta koko kokeisiin tai kursseihin. Käsittääkseni pakko on ainoastaan ilmoittautua läsnäolevaksi (ja sekin hoidetaan nykyisin netin välityksellä) jos haluaa koulun kirjoilla pysyä.

Insinööreillä nyt onnistuu edes jotenkin töiden tekeminen opiskelujen ohessa, kun vaikka sairaanhoitajille se on puolimahdotonta. Esim. läsnäolopakkoja ei ole juuri ollenkaan. Jos saat työnantajan kanssa sovittua työajoista niin että pääset välillä tunneilla käymään ja kokeet tekemässä, niin se on jo hyvä alku. Jos saat työharjoittelun ja opinnäytetyön tehtyä kesäisin, ja suoritat koulun 5 vuodessa, niin ei lukujärjestys tule ainakaan liian tiukka olemaan...

Lue lisää

5 vuodessa läpi niin oletko silloin opiskellut 5 turhaan?

ei pääse kirjoitti:

5 vuodessa läpi niin oletko silloin opiskellut 5 turhaan?

Sitten on odoteltava seuraavaa yhteishakua, ja haettava kouluun uudestaan. Jos pääsee sisään, niin suurimman osan aiemmista opinnoistaan saa hyväksiluettua, mutta kun opintosuunnitelmat ja kurssien sisällöt vaihtuvat, uudet kurssit korvaavat vanhoja jne., niin tiedossa on aikamoista häsläystä ja lisäopiskelua tiedossa.

Kannattaa myös muistaa, että enimmäisopintotukiaika on insinööriopiskelijalle 50kk, joten voi sen puoleen alkaa tekemään aika tiukkaa jos menee yli sen viiden vuoden se opiskelu. Tosin tuo nyt ei varmaan ole suuri ongelma jos se valmistuminen on työnteon takia viivästynyt...

ei pääse kirjoitti:

5 vuodessa läpi niin oletko silloin opiskellut 5 turhaan?

Espoon insinööripelle vauhdissa…

Miksi?