On totta, että sotilas- ja avaruussovelluksissa käytettävä elektroniikka on infernaalisen, hillittömän ja tajunnan räjäyttävän kallista.
Se ei ole mikään luonnon laki. Se on vielä vähemmän laki kuin Mooren laki.
Katsotaanpa yksitellen niitä syitä millä sitä tajunnan räjäyttävää hintaa perustellaan.
1.EMP eli iso hyöky mikro/radioaaltoja mikro- tai nanosekuntien aikaskaalassa.
No, jos lautasantennin pinta heijastaa niitä, niin ympäröidään tietokone samalla metallilla(joka on kai alumiinia) Samoin jos lentokone näkyy tutkassa, se heijastaa niitä. Grafiitti taasen imee niitä.
Tarpeeksi vanha(lue iso) elektroniikka puolestaan kestää EMP:n ihan itsestään. Eli osa radioista voi olla tehty romuosista, kun laite selviää takaisin ilman suuren kaistanleveyden herkkää nykyelektroniikkaa.
Valokaapeli ei ota EMP:tä.
2.Lämmön ja kylmyyden kesto, lämpötilanvaihtelujen kesto.
Minijääkaappeja on myytävänä. Lentolaitteessa ja veneessä lämmönvaihtimelle on erityisen hyvä tuuletus ja jäähdytys tarjolla. Jääkaapit tapaavat toimia vuosia tai vuosikymmeniä.
Kaupan Pentium kestää ylärajalla 40-60c ja kännykän prosessori alarajalla, -30...-60, en tiedä tarkkaan. Mutta lämpöä tulee vähän liikaakin ja etälänmaissa voi olla vesi- tai öljyjäähdytys muun jäähdytyksen kanssa. Se on pientä moottorin jäähdytyksen rinnalla.
Joissain avaruuslaitteissa (kuten Mars-mönkijöissä) on radioaktiivisuuslämmittimiä, vaikka muuten olisi aurinkopaneelit. Lienevätkö AKKUJA varten?
1-10 litraa nestettä(mielellään sähköä johtamatonta) ympärillä tasoittaa lämpötilanvaihteluja.
Ihmisen lämmön pitää olla 37 -0,5 ja silti kelpaa hävittäjän ohjaamoon...
3.Säteily
Olette ehkä nähneet ihmisten käyttävän läppäreitään lentokoneessa 10 kilometrissä.
Luotettavuutta voi parantaa piirin logiikan ja jopa pelkän ohjelmiston muutoksilla, ei vain kemiallisfyysisellä erikoisuudella. Ja logiikkakeinolla virrankulutus voi olla pienempikin kuin kemia-fysiikka-keinolla.
Ja tehoa tarvitsevin laskenta ei yleensä ole kriittistä, eli siinä voi tulla virheitä laitteen vaarantumatta. Virhe ilmakuvien tulkinnassa ei tiputa lentolaitetta, ja vääriä tunnistuksia syntyy väistämättä - ohjelmistolle JA ihmiselle.
4.alipaine/tyhjiö
Kun kahvipaketin, TV:n, termospullon ja renkaan seinä pitää painetta aika hyvin, niin kyllä sitä sota/avaruuslaitteeseenkin saa paineastian halvalla tehtyä. Eikä tarvitse olla edes täysi 1bar, varsinkin jos valitsee kaasun hyvin. (mitä pitäisi? CO2, argon, jäähdytysnesteen höyry...?)
5. 0g --> huono lämmön virtaus
Mikäs se siellä tietokoneen sisällä hurisee?!!
mm.tuuletin! Sama malli Marsiin vaan!
6.Akselit tyhjiössä
Kaikki ovet eivät kitise, vaikka niitä ei olisikaan rasvattu. Metallit pitää valita hyvin tai sitten paistinpannun pinta-ainetta väliin.
Taitaa olla laillista huijausta se sotaelektroniikan kalleus. Ehkä myös avaruuselektroniikan kalleus. Jos tietyt laitteet tehtäisiin järkevällä tavalla, niin tietyt yhtiöt eivät olisi suuryhtiöitä, vaan keskisuuria firmoja, ja pomot omistajat vain keskirikkaita tai keskituloisia, eikä superrikkaita kuten nykyään.
Kyseessä voi olla eräänlainen laillinen kartelli. Laillinen vain siksi, koska laki ei voi kattaa kaikkea riistoa ja moraalittomuutta, koska lainsäätäjien viisaus ei riitä kaikkeen.
Vähän sama juttu kuin Riot-on tai riot on tms. yhtiön kanssa.
Sota/avaruus elektroniikan "infernaalinen" hinta
12
627
Vastaukset
- Lasse T
"
Katsotaanpa yksitellen niitä syitä millä sitä tajunnan räjäyttävää hintaa perustellaan.
"
Pikku tarkennuksena, että se hinta on suurelta osalta seurausta pienistä valmistusmääristä, ja suurista kehityskuluista kappalemäärään nähden. Esitin listan niistä syistä miksi väitetään tarvittavan erikseen kehiteltyä elektroniikkaa, tavallisen hyllytavaran ja tavallisen tuotantolinjan käytön sijasta.
Jos sitä erikoiselektroniikkaa tehtäisiin miljoona kpl vuodessa, hinta ei olisi aivan niin hillitön, vaikka kallis silti.
Säteily on ehkä ainut oikeasti hyvä peruste erikoiselektroniikalle, toistaiseksi. Mutta sekään ei päde jos voi käyttää sopivaa kiertorataa 300-1000 kilometrissä eli magneettikentän kohtalaisessa suojassa, ja kriittisiin osiin vanhaa elektroniikkaa.
Muuten, mitä tapahtui sille erikoiselektroniikalle joka oli aserajoitussopimusten vuoksi poistetussa kalustossa?- Vyysikko
Itse puuhastelen elektroniikka alalla.
Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.
Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
Jonkun perusmikropiirin prototyypin pelkkään valmistamiseen menee heti kättelyssä vähintään 100000 euroa, kun tehdään valotusmaskit jne. aivan älyttömällä tarkkuudella, jolla piirretään muutaman nanometrin kuvioita piin pintaan.
Yleensä ensimmäiset prototyypit ei edes toimi, joten maskit jne. tarvii uusia ja piirin rakenne suunnitella uusiksi.
Kytkentöjen suunnitteluun tarvitaan älyttömästi laskentatehoa.
mm. näytönohjainvalmistaja ATI:lla (nykyinen AMD) on satoja tietokoneita pelkästään simuloimassa uusien grafiikkapiirien kytkentää, ennenkuin edes maskit on tehty.
Sadat tietokoneet haukkaa mukavasti tehoa ja sähkö maksaa.
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri.
Vioittunut kytketään pois ja toimiva kytketään tilalle.
Vian havaitsemiseen tarvitaan oma elektroniikkansa ja laitetta ei voi kokonaan suojata koska signaalien pitää kulkea maahan ja takaisin.
Sotilastekniikassa taasen mikropiirien pitää kestää perhanasti häiriötä ja melkoisia kiihtyvyyksiä (räjähdysten takia).
Avaruus ja sotilastekniikassa ei ole varaa siihen että laitteet ei toimi, joten osien luotettavuuskin on aivan eri luokkaa kuin kulutuselektroniikassa, missä yleensä surkeimpien osien kestävyys on 5 vuoden luokkaa normaalikäytössä, poikkeuksena tietty Kiinalaiset kondensaattorit jotka ei kestä tuotakaan ja aiheuttaa yleensä sen, että laitteesta tuhoutuu muutakin, mutta halvalla saa mikä on pääasia eikö niin?
Mutta homman juju on juuri siinä, että sotilas/avaruustekniikassa valmistusmäärät on pieniä ja vaatimukset eri luokkaa kuin kännyköissä, joten ne maksaa paljon enemmän.
Kuluttajia taasen kiinnostaa ainoastaan hinta, joten ihan turha tyrkyttää mitään räjähdyksen kestävää digiboksia heille. He haluavat mieluummin 3 vuoden päästä hajoavan digiboksin mikä on halpa, kuin sellaisen joka kestää.
Toki on mahdollista tehdä iän ikuisilla osilla vaikka kaikki satelliittien kytkennät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kytkentä on törkeän painava ja avaruusjutuissa törkeän painava tarkoittaa törkeän kallista lähettää avaruuteen.
Vanhat osat tuottavat myös enemmän lämpöä (vaativat enemmän tehoa) ja alle 180 nanometrin tekniikalla tuotettuja mikropiirejä tuskin löytyy enää mistään ja niitä tuskin ketään enää valmistaa.
ps. ne radioaktiiviset lämmittimet on muuten luotaimissa sen takia, että linnunradan uloimmissa osissa auringonvaloa on niin vähän, ettei se ole tarpeeksi luotaimien elektroniikalle, joten radioaktiivisellalämmittimellä lämmitetään termosähköpareja ja saadaan tarvittava energia elektroniikalle. - muttei tähtitieteiijä
Vyysikko kirjoitti:
Itse puuhastelen elektroniikka alalla.
Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.
Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
Jonkun perusmikropiirin prototyypin pelkkään valmistamiseen menee heti kättelyssä vähintään 100000 euroa, kun tehdään valotusmaskit jne. aivan älyttömällä tarkkuudella, jolla piirretään muutaman nanometrin kuvioita piin pintaan.
Yleensä ensimmäiset prototyypit ei edes toimi, joten maskit jne. tarvii uusia ja piirin rakenne suunnitella uusiksi.
Kytkentöjen suunnitteluun tarvitaan älyttömästi laskentatehoa.
mm. näytönohjainvalmistaja ATI:lla (nykyinen AMD) on satoja tietokoneita pelkästään simuloimassa uusien grafiikkapiirien kytkentää, ennenkuin edes maskit on tehty.
Sadat tietokoneet haukkaa mukavasti tehoa ja sähkö maksaa.
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri.
Vioittunut kytketään pois ja toimiva kytketään tilalle.
Vian havaitsemiseen tarvitaan oma elektroniikkansa ja laitetta ei voi kokonaan suojata koska signaalien pitää kulkea maahan ja takaisin.
Sotilastekniikassa taasen mikropiirien pitää kestää perhanasti häiriötä ja melkoisia kiihtyvyyksiä (räjähdysten takia).
Avaruus ja sotilastekniikassa ei ole varaa siihen että laitteet ei toimi, joten osien luotettavuuskin on aivan eri luokkaa kuin kulutuselektroniikassa, missä yleensä surkeimpien osien kestävyys on 5 vuoden luokkaa normaalikäytössä, poikkeuksena tietty Kiinalaiset kondensaattorit jotka ei kestä tuotakaan ja aiheuttaa yleensä sen, että laitteesta tuhoutuu muutakin, mutta halvalla saa mikä on pääasia eikö niin?
Mutta homman juju on juuri siinä, että sotilas/avaruustekniikassa valmistusmäärät on pieniä ja vaatimukset eri luokkaa kuin kännyköissä, joten ne maksaa paljon enemmän.
Kuluttajia taasen kiinnostaa ainoastaan hinta, joten ihan turha tyrkyttää mitään räjähdyksen kestävää digiboksia heille. He haluavat mieluummin 3 vuoden päästä hajoavan digiboksin mikä on halpa, kuin sellaisen joka kestää.
Toki on mahdollista tehdä iän ikuisilla osilla vaikka kaikki satelliittien kytkennät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kytkentä on törkeän painava ja avaruusjutuissa törkeän painava tarkoittaa törkeän kallista lähettää avaruuteen.
Vanhat osat tuottavat myös enemmän lämpöä (vaativat enemmän tehoa) ja alle 180 nanometrin tekniikalla tuotettuja mikropiirejä tuskin löytyy enää mistään ja niitä tuskin ketään enää valmistaa.
ps. ne radioaktiiviset lämmittimet on muuten luotaimissa sen takia, että linnunradan uloimmissa osissa auringonvaloa on niin vähän, ettei se ole tarpeeksi luotaimien elektroniikalle, joten radioaktiivisellalämmittimellä lämmitetään termosähköpareja ja saadaan tarvittava energia elektroniikalle."linnunradan uloimmissa osissa"
aurinkokunnan...
Ja se atomisähkö toimii yölläkin, kyllähän muuten kai vielä Marsissa olisi päivällä valoa aikalailla. - Lasse T
Vyysikko kirjoitti:
Itse puuhastelen elektroniikka alalla.
Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.
Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
Jonkun perusmikropiirin prototyypin pelkkään valmistamiseen menee heti kättelyssä vähintään 100000 euroa, kun tehdään valotusmaskit jne. aivan älyttömällä tarkkuudella, jolla piirretään muutaman nanometrin kuvioita piin pintaan.
Yleensä ensimmäiset prototyypit ei edes toimi, joten maskit jne. tarvii uusia ja piirin rakenne suunnitella uusiksi.
Kytkentöjen suunnitteluun tarvitaan älyttömästi laskentatehoa.
mm. näytönohjainvalmistaja ATI:lla (nykyinen AMD) on satoja tietokoneita pelkästään simuloimassa uusien grafiikkapiirien kytkentää, ennenkuin edes maskit on tehty.
Sadat tietokoneet haukkaa mukavasti tehoa ja sähkö maksaa.
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri.
Vioittunut kytketään pois ja toimiva kytketään tilalle.
Vian havaitsemiseen tarvitaan oma elektroniikkansa ja laitetta ei voi kokonaan suojata koska signaalien pitää kulkea maahan ja takaisin.
Sotilastekniikassa taasen mikropiirien pitää kestää perhanasti häiriötä ja melkoisia kiihtyvyyksiä (räjähdysten takia).
Avaruus ja sotilastekniikassa ei ole varaa siihen että laitteet ei toimi, joten osien luotettavuuskin on aivan eri luokkaa kuin kulutuselektroniikassa, missä yleensä surkeimpien osien kestävyys on 5 vuoden luokkaa normaalikäytössä, poikkeuksena tietty Kiinalaiset kondensaattorit jotka ei kestä tuotakaan ja aiheuttaa yleensä sen, että laitteesta tuhoutuu muutakin, mutta halvalla saa mikä on pääasia eikö niin?
Mutta homman juju on juuri siinä, että sotilas/avaruustekniikassa valmistusmäärät on pieniä ja vaatimukset eri luokkaa kuin kännyköissä, joten ne maksaa paljon enemmän.
Kuluttajia taasen kiinnostaa ainoastaan hinta, joten ihan turha tyrkyttää mitään räjähdyksen kestävää digiboksia heille. He haluavat mieluummin 3 vuoden päästä hajoavan digiboksin mikä on halpa, kuin sellaisen joka kestää.
Toki on mahdollista tehdä iän ikuisilla osilla vaikka kaikki satelliittien kytkennät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kytkentä on törkeän painava ja avaruusjutuissa törkeän painava tarkoittaa törkeän kallista lähettää avaruuteen.
Vanhat osat tuottavat myös enemmän lämpöä (vaativat enemmän tehoa) ja alle 180 nanometrin tekniikalla tuotettuja mikropiirejä tuskin löytyy enää mistään ja niitä tuskin ketään enää valmistaa.
ps. ne radioaktiiviset lämmittimet on muuten luotaimissa sen takia, että linnunradan uloimmissa osissa auringonvaloa on niin vähän, ettei se ole tarpeeksi luotaimien elektroniikalle, joten radioaktiivisellalämmittimellä lämmitetään termosähköpareja ja saadaan tarvittava energia elektroniikalle."Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.
Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
"
Haloo, kyse oli siitä miksei muka voi käyttää tavallista elektroniikkaa. Siis esim. marketissa myytävää, piirilevyjen osalta.
Ne miestyövuodetkin riippuu prosessorista ja tuskin lineaarisesti transistorimäärän suhteen
"
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri. "
Pitää ja "pitää". Siinä pitää tehdä arvio hyödyistä ja haitoista, riskeistä ja odotusarvoista.
Kahdentamisen tai triplauksen voi tehdä myös tavallisen elektroniikan kanssa. Paljon voi tehdä ohjelmallisestikin.
Odotusarvolaskelmat muuten (jos niitä edes vaivaudutaan tekemään) ovat vääristyneitä, koska käytetään hirveästi rahaa sillä perusteella ettei hirveän kallis laite tuhoudu tai vioitu, mutta laite ei olisi hirveän kallis jos se tehtäisiin enimmäkseen tavallisista osista ja hieman kauemmas optimista
kännykäkän tippuminen tarkoittaa aika monta kymmentä g:tä ja silti kestää
läppärielektroniikan voi laittaa tyynyjen tms keskelle tai puukehikko
sotilastekniikka toimii vähän väliä väärin tosin ihmisten ja vihollisen vuoksi
prosentin lisä tekniikan vuoksi ei tunnu
vanhoja piirejä löytyy kaapeista ja kirpputoreilta
ne kestää jopa käytössä vuosikymmeniä
radioaktiivisuus voimala on eri asia kuin lämmitin marsissa molempia käytetään avaruudessa - Vyysikko
Lasse T kirjoitti:
"Ja mm. Intel rakentaa uuden prosessoritehtaan Kiinaan se maksaa 2,5 miljardia dollaria.
Yhden prosessorin suunnitteluun menee tuhansia miestyövuosia.
"
Haloo, kyse oli siitä miksei muka voi käyttää tavallista elektroniikkaa. Siis esim. marketissa myytävää, piirilevyjen osalta.
Ne miestyövuodetkin riippuu prosessorista ja tuskin lineaarisesti transistorimäärän suhteen
"
Avaruustekniikassa pitää piirit tehdä yleensä tuplana, joten jos säteily vaurioittaa jonkin piirin on varalla toinen kopiovirtapiiri. "
Pitää ja "pitää". Siinä pitää tehdä arvio hyödyistä ja haitoista, riskeistä ja odotusarvoista.
Kahdentamisen tai triplauksen voi tehdä myös tavallisen elektroniikan kanssa. Paljon voi tehdä ohjelmallisestikin.
Odotusarvolaskelmat muuten (jos niitä edes vaivaudutaan tekemään) ovat vääristyneitä, koska käytetään hirveästi rahaa sillä perusteella ettei hirveän kallis laite tuhoudu tai vioitu, mutta laite ei olisi hirveän kallis jos se tehtäisiin enimmäkseen tavallisista osista ja hieman kauemmas optimista
kännykäkän tippuminen tarkoittaa aika monta kymmentä g:tä ja silti kestää
läppärielektroniikan voi laittaa tyynyjen tms keskelle tai puukehikko
sotilastekniikka toimii vähän väliä väärin tosin ihmisten ja vihollisen vuoksi
prosentin lisä tekniikan vuoksi ei tunnu
vanhoja piirejä löytyy kaapeista ja kirpputoreilta
ne kestää jopa käytössä vuosikymmeniä
radioaktiivisuus voimala on eri asia kuin lämmitin marsissa molempia käytetään avaruudessavarmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.
Muistatko ekat "kännykät"?
Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.
Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.
Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.
Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.
Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.
Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.
Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.
Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.
Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin. - Vyysikko
Vyysikko kirjoitti:
varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.
Muistatko ekat "kännykät"?
Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.
Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.
Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.
Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.
Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.
Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.
Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.
Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.
Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.aikaisempaan, kun puhuin, että alle 180nm tekniikkaan perustuvia koneita on hankala saada.
Eräästä suht koht normaalista osasta ollaan tuotantoa juuri lopettamassa 350 nm tekniikalla.
Eli peruskikkulatkin tehdään jo nykyään melko pienillä viivanleveyksillä.
Kenties noita vanhoja osia ei enää saa mistään?
Ne kyllä kestäisi paremmin. - Lasse T
Vyysikko kirjoitti:
varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.
Muistatko ekat "kännykät"?
Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.
Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.
Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.
Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.
Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.
Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.
Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.
Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.
Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.Ekoissa kännyköissä oli tehoton ja iso akku. Ehkä algoritmitkin olivat tehottomia?
Mitä jos olisi 100 nykykännykän tai taskuPC:n osista tehty klusteri, jonka teho vastaa pöytä PC:tä? Siis näytöt ja näppäimistöt ym. pitää ruuvata pois.
Mutta kyllä läppärin piirilevyn saa jotenkin tuettua, ripustettua ja pehmustettua paineastiaan niin että se kestää laukaisun avaruuteen ja vähintään kuukausia sopivan kiertoradan säteilyssä. Kysymys kuuluu, kuinka vanha sen pitää olla jotta se kestää kiertoradalla x vuotta.
Kovalevyt ovat ongelma. Nekin voi saada kestämään laukaisun, mutta kiinteän muistin käyttö voi olla viisaampaa. Toisaalta konetta voi ehkä pitää pelkän RAM muistin varassa jopa vuosia. RAM muistin olisi parasta olla virheenkorjaavaa tyyppiä (EEC tai ECC?)
15-20 vuotiaan 3,5" levyn eli korpun ja korppuaseman luulisi kestävän raketin lähdön ja avaruussäteilyä erityisen hyvin.
Ehkä kiertoradalla riittää, että pystyy buuttaamaan korppuasemalta keskimäärin kerran viikossa..kerran tunnissa.
"
Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon."
Toisaalta se törkykallis elektroniikka voi kuluttaa yksinkertaisenakin sähköä enemmän ja voi olla raskaampaakin tehoon nähden.
2 tai 3 kännykän tai läppärin piirilevyä varmuuden vuoksi laskemassa samaa asiaa voi kuluttaa vähemmän sähköä kuin törkykallis elektroniikka samaa asiaa laskemassa.
Nykyläppärikin voisi kenties kestää säteilyä vuosikausia ennen kuin se alkaa tehdä niin paljon virheitä, että myös epäkriittisessä tehtävässä tuplausta tai triplausta todella tarvitaan. En tiedä.
Vain moninkertaistetun nykyelektroniikan tuloksia vertailevan elektroniikan tarvitsisi olla joko 10-30 vuotta vanhaa tai törkykallista. Eli esim. commodore 64:n, 1.GSM mallin tai poistetun ydinohjuksen piirilevy voisi vertailemalla tarkistaa kolmen 1500Ghz Pentium läppärin antamia tuloksia, ja ehkä myös tarvittaessa vaatia uutta laskentaa tms. Tulosten pitää tietysti olla niin pitkälle käsiteltyjä, että outputtien kaistanleveys ei ole liikaa museotavarallekaan.
Laukaisu maksaa 10-50 miljoonaa euroa ja satelliitti usein miljardin. Lautasantennit ja optiikka ym. ovat iso osa painosta. Siksi marketista ja kirpputorilta hankittu elektroniikka olisi monissa tapauksissa kokonaistaloudellisesti järkevämpää avaruuslaitteissa, sotatekniikasta puhumattakaan. - Sam.
Vyysikko kirjoitti:
varmaan mikä on ongelma vanhoja osia käytettäessä.
Muistatko ekat "kännykät"?
Nykykännykkä on kymmeniä-satoja kertoja pienempi ja kevyempi kuin ensimmäiset ja niissä on paljon enemmän ominaisuuksiakin tästä huolimatta.
Akutkaan ei ole niin järkälemäisiä kuin niissä kantokahva malleissa.
Toki kännykkä kestää pudotuksen, koska ne on suunniteltu kestämään pudotus esim. käsien korkeudelta.
Kokeileppas samaa vaikka tietokoneen powerilla, jossa ei keveydellä ja viimeistä huutoa olevilla piireillä ole juurikaan väliä.
Paskaks menee.
Mainitsit softan tuossa.
Idea on suoraan kännykästä, käyttämällä esim. digitaalisia signaaliprosessoreja saadaan radiotaajuusosat huomattavasti pienempään tilaan kuin käyttämällä erillisosia.
Toisaalta kun osia on vähemmän laitteesta tulee luotettavampi.
Haittapuolena tietysti tuosta seuraa, että laite on paljon herkempi häiriöille ja säteily tuhoaa nuo helpommin.
Elektroniikan tuplaaminen tai triplaaminen moninkertaistaa painon.
Avaruustekniikassa suurinta osaa näyttelee laitteen paino, koska sitä kalliimmaksi tulee mitä painavampi laite pitää kiertoradalle nostaa.
Joten ehkä se törkykalliin elektroniikan laittaminen on kuitenkin halvempaa kuin lisätä painoa.
Tätä tarkoitin ja tosiaan oon aika pihalla mitä tähtitieteeseen tulee menee puurot ja vellit helposti sekaisin.se tärkein elementti. Kodinkoneet ovat halpoja, koska vikatiheys saa olla jopa kymmeniä prosentteja tuotannosta ja käyttöikä vuodesta pariin. Kukaan ei kuole vaikka radiosi hajoaisi huomenna.
Sotilastekniikka kehitetään toimimaan kymmeniksi vuosiksi ja vikatiheys täytyy olla minimaalisen pieni ja tämä tekee sen niin kalliiksi.
Lämpölaajenemisen ero esim. piirilevyn ja piirien välillä täytyy ottaa huomioon ja saada niiden laajenemis käyrät samoiksi, jottei mekaanista rasitusta synny liitoskohtiin.
Kaikkien komponenttien elinikä täytyy varmistaa, säteilykestävyys täytyy huomioida ja monesti elektroniikka täytyy olla hermeettisesti koteloitu. Jokaisen asennusvaiheen jälkeen tarkistus, testaus ja dokumentointi ym.
Toivottavasti saitte jonkinlaisen kuvan asiasta. Samanlaista toimintaa se on sairaalatekniikan alalla myöskin. Yhden toimimattoman laitteen takia joku voi menettää henkensä ja yhtiösi menee nurin negatiivisesta uutisesta sekä korvausmaksuista. - määrä
Sam. kirjoitti:
se tärkein elementti. Kodinkoneet ovat halpoja, koska vikatiheys saa olla jopa kymmeniä prosentteja tuotannosta ja käyttöikä vuodesta pariin. Kukaan ei kuole vaikka radiosi hajoaisi huomenna.
Sotilastekniikka kehitetään toimimaan kymmeniksi vuosiksi ja vikatiheys täytyy olla minimaalisen pieni ja tämä tekee sen niin kalliiksi.
Lämpölaajenemisen ero esim. piirilevyn ja piirien välillä täytyy ottaa huomioon ja saada niiden laajenemis käyrät samoiksi, jottei mekaanista rasitusta synny liitoskohtiin.
Kaikkien komponenttien elinikä täytyy varmistaa, säteilykestävyys täytyy huomioida ja monesti elektroniikka täytyy olla hermeettisesti koteloitu. Jokaisen asennusvaiheen jälkeen tarkistus, testaus ja dokumentointi ym.
Toivottavasti saitte jonkinlaisen kuvan asiasta. Samanlaista toimintaa se on sairaalatekniikan alalla myöskin. Yhden toimimattoman laitteen takia joku voi menettää henkensä ja yhtiösi menee nurin negatiivisesta uutisesta sekä korvausmaksuista.Ja pesukoneita myydään ehkä 10 miljoonaa kappaletta. Sitä eturivin hävittäjää jos hyvin käy 1000 kappaletta. Sijoitukset pitäisi saada takaisin myyntituloista.
Kun 80-luvulla ja 90-luvun alussa työskentelin teollisuuselektroniikan parissa (nyt kulutuselektroniikan eli puhelimien), niin välillä jouduimme käyttämään militarilämpötila-alueen komponentteja. Minulle jäi muistikuva, että ne maksoivat 5-10x standardikomponenttien hinnan, eli ei mitenkään "infernaalisesti". Tärisevässä kaivosympäristössä G-voimat hallittiin valamalla piirilevyt muovihyytelöön, jonka vaikutus oli tietysti huomioitava lämpötilankestossa.
Olen toki kuullut ne tarinat pommikoneiden kiskurihintaisista WC-pöntön kansista ja kahvinkeittimistä, mutta nyt kokeilin etsiä tämänhetken oikeita hinnastoja:
http://www.cotsjournalonline.com/pdfs/2003/04/cots04_products.pdf
Kuvastossa kaikki ei ole ilmeisesti ole militarituotteita, mutta osa on ja minusta hinnat eivät ole paljoakaan teollisuuselektroniikkaa kalliimpaa (mitähän se nykyään maksaa?).
Siis prosessoriteho on "halpaa".- Anonyymi
Tämän keskustelun ajoista on tekniikka harpponut aika lailla. Avaruustekniikkaan ovat tulleet nanosatelliitit ja komponentteja on paranneltu. Tämmöisiä paremmin säteilyä kestäviä osia kehitellään melko aktiivisesti:
https://www.uusiteknologia.fi/2020/05/20/tama-ohjelmoitava-fpga-piiri-kestaa-avaruussateilya/
Tavallisen uutistenkuluttajan mielestä alkaa olla rutiinia tuossa matalammilla radoilla operoiminen. - Anonyymi
On juu infernaalisen hintaista.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/b3fc36b0-f60d-43ab-8956-41b25eb06f95?ref=ampparit:2640
😵
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih395150Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5181720Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens771100Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591008- 77943
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53921- 59860
- 228814
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.50803Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58738