Ehkäpä johdatukseksi ajatuksilleni lainaan säkeitä kuulemastani laulusta. Olemmeko kokeneet jotain todellista ja kestävää sen sanomasta?
Savea mä vain, olin Herra pöydälläsi,
käsissäsi rikkinäinen astiani.
Kova kuori, kolhiintunut aivan,
luulin kaiken kestäväni.
Oma tahtoni vaikk taistelikin vastaan,
kädet Mestarin sen saivat murtumaan.
Siinä itkien vain edessänsä
rakkaus sai minut muuttumaan.
Viimeinenkin pala kun murtui astiastain,
silloin Herra kaiken uudeksi loi.
Uuden astian täytti voimallansa
Hengen tulta palaa se voi.
Hellät kädet, kun saivat minut murtaa
silloin ymmärsin tuskassani;
hyvä näin on sittenkin vain luottaa
onhan kädessäsi elämäin.
Aina toisinaan -todellisuudessa lienee kuitenkin aika harvoin- meitä kuljetetaan elämän arjen ja pimeiden polkujen varjoista ylös vuorelle, jossa ei pimeyttä eikä ahtautta ole. Ovatko nämä sitten niitä meidän kirkastusvuoren hetkiämme, joissa me sisäisillä silmillämme katselemme Häntä ja Hänen kirkkauttansa. Maailma ei tiedä tällaista olevan olemassakaan, sillä se on heidän silmiltänsä peitossa, mutta ken tuonne vuorella kohoaa saa kokea tulevan maailmanajan voimaa.
Se on sanomattoman siunauksellista. Siellä ei enää tavoitella lahjoja, sillä siellä on läsnä todellisuus, Lahjojen Antaja Itse. Se ei ole enää rukousta ja anomista, eipä kiitostakaan vaan ne vaihtuvat palvonnaksi ja se pulppuaa kuin kirkas lähde yli äyräittensä. "Minun Herrani ja minun Jumalani, minun Lunastusmaksuni ja minun Vapahtajani, minun rakkaani, valkoinen ja punainen, kymmentätuhatta jalompi!"
Mutta me kaikki, jotka katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin vain voi muuttaa Herra, joka on Henki. Saakoon nämä hetket murtaa kovan saviruukkumme säröille, niin että sisimpäämme vuodatetun kalliin nardusöljyn tuoksu tuo siunausta kassamatkaajiemme elämään. Muistakaamme siis, että
nardusöljyhän lääkkehen haavoihin suo,
sielu lähteestä vettä juo.
Hengen virta niin hiljaa aukeavi,
veren voima jo huuhtoaa, puhdistavi.
Ja kädet rakkahat, arpia kantavat,
ylivuotaen siunaavat.
Tällaista on kuulunut tänä aamuna minulle, mutta en osaa sitä sanoiksi pukea. Jeesuksen Kristuksen armo ja rakkaus kaikkien kanssa, jotka Herraa rakastatte ylösnousseena, katoamattomuudessa.
Särkyneen saviruukun siunaus
8
504
Vastaukset
- M@k3
Tulla sisääni, mutta kilpistyi logiikan muuriin kuin lokinpaska tuulilasiin.
Mitä se on joka murtuu? Eiköhän se on se paatunutta kivikuori tai panssarikuori joka ihminen on paaduttanut itselleen? Toiset ei tietysti ole niin kova kuori paaduttanut? Mutta varmaan viinan ja katuelämäntapaista elämä saa aikaisex kovempi elämä ja paatunutta seinä? Ja se tietysti on sitä tuskallisempi kun se murtuu ja kuolee.
Jos se ehtii,,, mietin minä? Jos prosessi kestää kovin pitkään sisäisen psykoloogisen parantumisprosessissa mitä nykyään tarjotaan ?
Niin voi olla että ihminen ehtii vihastua ja kovetta itseäs niin lukumattomien kerrat ja kasvattaa uutta kuoria ennenkuin Jumala pääsee edes ulkokuoren läpi ja vielä voi ola ehkäpä 35 kerroxia jäljellä mitä Jumala pitäis päästä läpi? Ja sitten jos vielä on uskovissa se demoni vastassa niin? Eihän se murtuu,,,, vaan pitäis poistua että tulis mitään!!!!- RitariOlevainen
auroraboreallis kirjoitti:
Kauniisti sanottua.
lisää toivoa.
"Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,olet puhdas ja rehellinen,
silloin Hän varmasti heräjää sinun avuksesi, ja asettaa entiselleen sinun vanhurskaustesi asunnon."
-Job - - M@k3
RitariOlevainen kirjoitti:
lisää toivoa.
"Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,olet puhdas ja rehellinen,
silloin Hän varmasti heräjää sinun avuksesi, ja asettaa entiselleen sinun vanhurskaustesi asunnon."
-Job -Jos pussaat Hankin pyllyä, niin Hankin isä ei anna sinulle selkään.
-Book of Hank Nardusöljy on sisällä saviruukussa ja haluaa murtaa saviruukun päästäkseen ulos siunaamaan ihmisiä. Tässä ei ole kysymys demoneista.
- herramrks
Niin, sitä taitaa moni kaikessa onnistunut ja siunauksissa lipuva olla monesti aivan eri sfääreissä kuin sellainen joka on itsensä kiveen ohjannut.
Onneksi Jumala korjaa särkyneitä joiden on helpompi olla toisen tukena. - ???
OLIS SE ARMOA TAI SÄÄLIÄ? LUU KURKKUUN HEIKOLLE, HEIKKO MA OON, ITSESÄÄLIS RYVEN, AH NIIN NÖYRÄ MA JUKKA OON, VIELÄ NÖYRÄMPI ON JOKU KUMMA SAVONAROLA?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista1038172- 1105723
- 2855134
- 495013
- 763787
- 583011
- 662727
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222528Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292512- 452471